Terveysnäkökohdat sopeutumista koskevassa maakohtaisessa raportoinnissa hallintoasetuksen (2023) mukaisesti

Maaliskuussa 2023 EU:n jäsenvaltiot raportoivat toisen kerran energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (19 artikla) mukaisista kansallisista sopeutumistoimistaan. EU:n ulkopuolisia ETA-maita pyydettiin toimittamaan vastaavia tietoja vapaaehtoisesti. Tällä verkkosivustolla esitellään raportoitujen sopeutumistietojen keskeiset terveysnäkökohdat. Otteita yksittäisten maiden raportoinnista on saatavilla ilmasto- ja terveysalan maakohtaisista profiileista.

Keskeiset viestit

• Vuonna 2023 terveysalan ilmoitettiin olevan ala, johon ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat eniten.

• Useimmissa ilmastonmuutosriskien ja -haavoittuvuuksien arvioinneissa raportoidaan terveysalan mahdollisten tulevien vaikutusten suuresta riskistä. 

• Ilmastoon liittyvien terveysriskien katsotaan vaikuttavan suhteettomasti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. 

• Ennakoivia toimia, joita maat ovat toteuttaneet puuttuakseen ilmastonmuutoksen terveysalaan kohdistuviin vaikutuksiin, ovat muun muassa yhteistyöhön perustuvan hallintorakenteen perustaminen, terveydenhuollon työntekijöille suunnatut koulutusohjelmat, tietoisuuden lisääminen ja varhaisvaroitusjärjestelmien käyttöönotto. 

Vuonna 2023 terveysala raportoitiin alaksi, johon ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat eniten. 

Osana vuoden 2023 maaraportointia Euroopan maat ilmoittivat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat eniten terveyteen. Samaan aikaan EU:n kansallisissa ja alueellisissa strategioissa, suunnitelmissa ja kehyksissä terveys mainitaan ensisijaisena alana ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tämä osoittaa, että Euroopan maat tunnustavat laajasti ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen ja että terveydenhuoltoalaa on kiireellisesti valmisteltava vastaamaan paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Keskeiset alat, joihin vaikutukset kohdistuvat, raportoitiin vuonna 2023. Lähde: Euroopan ympäristökeskus, 2023

Useimmat maat ilmoittivat, että mahdollisten tulevien vaikutusten riski on suuri.

Ensisijainen lähestymistapa ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistamiseen kaikkialla Euroopassa on ilmastonmuutosriskien ja -haavoittuvuuksien arviointi (CCRVA), johon kootaan tietoja ilmastouhkista, haavoittuvista aloista, infrastruktuurista ja väestörakenteesta, jotta voidaan määrittää ilmastonmuutokseen liittyvien vaarojen aiheuttama riskitaso. Monet maat eri puolilla Eurooppaa ilmoittivat toteuttavansa kansallisia, paikallisia ja alakohtaisia CCRVA-arviointeja, joissa tarkastellaan muun muassa kansanterveyteen ja terveydenhuoltoalaan kohdistuvia erityisiä riskejä ja haavoittuvuuksia.

Yli kolmannes maista ilmoitti ilmastonmuutoksen havaituista vaikutuksista, kuten muutoksista tapahtumien esiintymistiheyteen ja laajuuteen, suuresta todennäköisyydestä altistua tuleville ilmastoon liittyville vaaroille ja suuresta haavoittuvuudesta. Suurin osa maista ilmoitti myös, että niiden terveydenhuoltoalaan kohdistuu kohtalainen tai suuri ilmastonmuutoksen tulevien vaikutusten riski. Kroatia, Unkari, Latvia, Portugali ja Slovakia ilmoittivat olevansa erittäin huolestuneita kaikissa neljässä luokassa. Joitakin CCRVA:n yksilöimiä keskeisiä ilmastoon liittyviä terveysriskejä ovat tartuntatautien puhkeaminen, lämpöstressi, kuivuus, tulvat ja allergeenien leviäminen.

Maakohtainen raportointi ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveydenhuoltoalaan.

Lähde: Asetus energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta 2023 Raportointi

Ilmastoon liittyvät terveysriskit vaikuttavat suhteettomasti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin.

CCRVA-menetelmää on käytetty myös sen selvittämiseen, miten ilmastoon liittyvät terveysriskit vaikuttavat eri väestöryhmiin eri tavoin. Eri puolilla Eurooppaa tunnustetaan yhä laajemmin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tunnu yhtä suurilta. Haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, kuten ikääntyneet aikuiset, lapset, vammaiset, lääketieteelliset ennakkoedellytykset tai köyhyydessä elävät ihmiset, kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset eri tavalla kuin yhteiskunnan jäsenet, jotka elävät ilman terveyshaasteita ja joilla on käytettävissään välineet ja resurssit, joita tarvitaan ilmastoon liittyviin vaikutuksiin sopeutumiseksi. Haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät ovat usein alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, eikä niillä välttämättä ole tarvittavia resursseja reagoida asianmukaisesti ilmastoon liittyviin riskeihin tai lieventää niitä.

Tämä lähestymistapa antaa poliittisille päättäjille mahdollisuuden kehittää kohdennettuja strategioita haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi ilmastoon liittyviltä vaaroilta ja kansanterveydellisiltä riskeiltä. Joitakin keskeisiä toimia, joita on toteutettu väestön suojelemiseksi ilmastoon liittyviltä terveysriskeiltä, ovat seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmien täytäntöönpano, yhteisön tavoittaminen ja herkistyminen ilmastoon liittyville vaaroille, julkisen infrastruktuurin parantaminen, mukaan lukien sinivihreä infrastruktuuri kaupunkien tulva- ja lämpöriskien käsittelemiseksi, julkiset vesipisteet ja jäähdytyskeskusten käyttöönotto.

Maat eri puolilla Eurooppaa toteuttavat ennakoivia toimia puuttuakseen ilmastonmuutoksen terveysalaan kohdistuviin vaikutuksiin.

Euroopan maat suunnittelevat ja toteuttavat sopeutumistoimia, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen. Maat, esimerkiksi Kroatia, Kypros, Tšekki , Tanska, Saksa ja Portugali, raportoivat yhteistyöstä työryhmissä, valiokunnissa ja muissa hallintorakenteissa, joissa viranomaiset ja muut terveyden ja ilmastonmuutoksen parissa työskentelevät sidosryhmät kokoontuvat yhteen ja joiden tavoitteena on politiikan laajempi yhdentäminen.

Esimerkiksi Irlannissa, Suomessa ja Ruotsissa on laadittu alakohtaisia terveyden sopeutumissuunnitelmia. Lisäksi Itävallassa ja Bulgariassa ilmastoon liittyvät aiheet on sisällytetty terveydenhuollon tarjoajien, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten, opetussuunnitelmaan ja jatkokoulutukseen. Tavoitteena on parantaa terveydenhuollon ammattilaisten kykyä reagoida ilmastoon liittyviin terveysvaikutuksiin ja hoitaa niitä sekä vastata uusiin ja kehittyviin ilmastoon liittyviin terveyshaasteisiin.

Monet maat, kuten Itävalta, Bulgaria, Kypros, Saksa ja Puola, ovat toteuttaneet ohjelmia, joilla lisätään yleistä tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä terveysvaikutuksista, myös siitä, miten henkilökohtaista valmiutta voidaan parantaa kotona. Useat maat ovat myös ottaneet käyttöön seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmiä varoittaakseen kansalaisia, työnantajia ja terveydenhuoltoalaa mahdollisista ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista ja hätätilanteista. Varhaisvaroitusjärjestelmien tarkoituksena on varoittaa viranomaisia tulvariskistä, äärimmäisistä lämpötiloista, allergeenien esiintymisestä tai taudinaiheuttajien tai tartuntatautien esiintymisestä, jotta ennakoivaan reagointiin jää aikaa. Joillakin lainkäyttöalueilla varhaisvaroitusjärjestelmät ilmoittavat, milloin on avattava jäähdytyskeskuksia, evakuoitava tulva-alueilla asuvia ihmisiä tai suljettava virkistyskäyttöön tarkoitettuja uimapaikkoja bakteerien esiintymisen vuoksi.  

Maaraportointi sisältää esimerkkejä toimista, joita on toteutettu erilaisten ilmastoon liittyvien terveysriskien torjumiseksi asuin-, työpaikka- ja terveydenhuoltoympäristöissä.

Useimmin luetelluissa esimerkeissä toimista keskitytään korkeiden lämpötilojen aiheuttamien terveysriskien hallintaan ja (erityisesti vektorivälitteisten) tartuntatautien seurantaan, minkä jälkeen käsitellään tulviin liittyviä terveyskysymyksiä.

Saksassa ilmastonmuutosriskien sisällyttäminen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin säännöksiin on käynnissä.  Suomessa säädetään asuinrakennusten lämpötilaolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä, joihin muuttuva ilmasto vaikuttaa. Itävallassa lämpöä koskevalla toimintasuunnitelmalla (Guideline Heat Action Plan) tuetaan lääkintä- ja hoitolaitoksia niiden laatiessa ja laatiessa omia lämpösuunnitelmiaan.

Maissa on esimerkkejä sopeutumissuunnitelmista, joissa keskitytään terveyteen valtiotasoa alemmilla tasoilla, esimerkiksi Italiassa, Puolassa, Portugalissa ja Romaniassa.

Lisätietoja

Lisätietoja on saatavilla ilmasto- ja terveysalan maakohtaisesta profiilista.