Kansalliset politiikat

Tällä sivulla esitetään yhteenveto tutkimuksesta, joka on tehty Euroopan ympäristökeskuksen 38 jäsenmaan ja yhteistyötä tekevien maiden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista politiikoista ja niiden kansallisista terveysstrategioista. Ne ovat keskeisiä politiikanaloja, joilla ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin voidaan puuttua. Yhteensä 37 kansallista sopeutumispolitiikkaa ja 34 kansallista terveyspoliittista asiakirjaa tarkistettiin, koska vastaavia politiikkoja ei tällä hetkellä ole kaikissa maissa. Yksityiskohtaiset havainnot esitetään taustaraportissa.

Keskeiset viestit

• Jotta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin voidaan puuttua tehokkaasti, tarvitaan toteuttamiskelpoisia kansallisia politiikkoja. Keskeistä on terveyden painottaminen kansallisissa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa politiikoissa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen kansallisessa terveysstrategiassa.
• ETA:n 38 jäsenvaltion ja yhteistyömaan kansallisten politiikkojen tarkastelu osoittaa, että ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia käsitellään yleisesti kansallisissa sopeutumisstrategioissa, mutta harvemmin kansallisissa terveysstrategioissa.
• Kansallisissa sopeutumis- ja terveyspoliittisissa asiakirjoissa useimmiten käsiteltyjä ilmastouhkia ovat helleaallot ja kuivuus; rankkasateet ja tulvat; yleinen lämpötilan nousu; taudinaiheuttajien ja tartuntatautien riskin kasvu; ja voimakkaampia ja tiheämpiä myrskyjä.
• Sekä sopeutumis- että terveyspolitiikoissa keskitytään suurelta osin nykyisiin ja ennakoituihin vaikutuksiin fyysiseen terveyteen, joista yleisimpiä ovat tartuntataudit ja vektorivälitteiset taudit. ilmansaasteiden lisääntyminen; lämpövaikutukset sydän- ja verisuonijärjestelmiin ja hengityselimiin; ja äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vammoja. Mielenterveysvaikutuksia käsitellään harvemmin, ja vain pieni osa tarkastelluista asiakirjoista katsottiin sosiaalisiksi terveysvaikutuksiksi.
• Useimmin suunnitellut toimet, joilla puututaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin, ovat seuranta ja seuranta, mukaan lukien varhaisvaroitusjärjestelmät; suurelle yleisölle suunnatut tiedotuskampanjat; ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskevan tutkimuksen jatkaminen.

Kansalliset sopeutumispolitiikat ovat ratkaisevan tärkeitä terveyden suojelemiseksi muuttuvassa ilmastossa

Kansalliset sopeutumisstrategiat, -suunnitelmat ja ilmastoriskien arvioinnit, jäljempänä ’kansalliset strategiat’, ovat tärkeimpiä kansallisia toimintapolitiikkoja, joilla puututaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia käsitellään yleisemmin kansallisissa terveysstrategioissa kuin kansallisissa terveysstrategioissa. Terveysvaikutusten arviointi ja reagointistrategia ovat usein olennainen osa kansallisia sopeutumispolitiikkoja. Maiden kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät käsittelevät kuitenkin harvemmin nimenomaisesti ilmastonmuutosta kansanterveydellisenä riskitekijänä. Vain harvoilla mailla on erityinen alakohtainen strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi terveyden alalla, esimerkiksi Suomella (terveydenhuolto-ja sosiaalialan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma), Irlannilla (terveydenhuollonilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva alakohtainen suunnitelma), Pohjois-Makedonialla (ilmastonmuutokseensopeutumista koskeva strategia) tai Ruotsilla (kansanterveysmuuttuvassa ilmastossa – Ruotsin kansanterveysviraston ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2021–2024).

Keskity äärimmäisiin sääilmiöihin, lämpötilan nousuun ja tartuntatauteihin

NAS: t sisältävät yleensä suuremman määrän ilmastonmuutokseen liittyviä terveysriskejä kuin NHS: t. Yleisimmin käsiteltyjä vaaroja ovat helleaallot ja kuivuus, rankkasateet ja tulvat, lämpötilan nousu, taudinaiheuttajien ja tartuntatautien lisääntyminen sekä myrskyjen voimistuminen ja yleistyminen (kuva 1). Kaaviossa 1 esitettyjen vaarojen lisäksi jotkin ETA:n jäsenvaltiot sisällyttivät mukaan myös erityisiä vaaroja, jotka liittyvät niiden maantieteeseen ja talouteen (esim. kalaan ja äyriäisiin liittyvät sairaudet, jotka johtuvat levän ja planktonin kasvuolosuhteiden muutoksista Norjassa, tai vaikutukset juomaveteen, jotka johtuvat eroosion ja suolaantumisen voimistumisesta rannikkoalueilla joissakin Puolan osissa).

Kuva 1. Tarkasteltuihinkansallisiin politiikkoihin sisältyvät ilmastoon liittyvät terveysriskit

Ilmastonmuutoksen vaikutusten fyysiset terveysvaikutukset otetaan huomioon useimmin

NAS: t ja NHS: t keskittyvät suurelta osin fyysisiin terveysvaikutuksiin - äärimmäisistä sääilmiöistä (lämpö, tulvat, myrskyt jne.), tartuntataudeista ja vektorivälitteisistä taudeista sekä ilmansaasteista. Mielenterveysvaikutuksia (kuten äärimmäisiin sääilmiöihin tai ilmastoahdistukseen liittyviä traumoja) painotetaan näkyvästi vähemmän.  Vain muutamat maat - kuten Saksa, Irlanti, Italia, Malta ja Ruotsi - sisällyttivät politiikkaansa ilmastonmuutoksen sosiaaliset terveysvaikutukset, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisön menettämiseen, väestön siirtymiseen tai sosioekonomisten erojen kasvamiseen. Yleisesti ottaen NHS:t integroivat ilmastonmuutokseen liittyviä terveysvaikutuksia vähemmän kuin NAS:t (kuvat 2–4), lukuun ottamatta elintarvikevälitteisiä tauteja.

Kuva 2. Ilmastonmuutoksen fyysiset terveysvaikutukset mukanatarkastelluissa kansallisissa politiikoissa

Kuva 3. Ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutukset mukanatarkastelluissa kansallisissa politiikoissa

Kuva 4. Ilmastonmuutoksen sosiaaliset terveysvaikutukset sisältyvät NAS- ja NHS-järjestelmiin

Useimmin suunnitellut toimenpiteet: seuranta, tietoisuuden lisääminen ja tutkimus

Toimiin, joilla ehkäistään tai vähennetään ilmastovaikutuksia ihmisten terveyteen NAS- ja NHS-järjestelmissä, sisältyi yleisesti rakenteellisten / fyysisten, sosiaalisten ja institutionaalisten toimien yhdistelmä (IPCC, 2014). Näistä kolmesta tyypistä sosiaaliset interventiot olivat yleisimpiä sekä kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien (sisältyy 35 asiakirjaan) että kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien (24 asiakirjaan) osalta. Institutionaalisia interventioita oli 31:ssä kansallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ja 18:ssa kansallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Vähiten yleisiä olivat rakenteelliset/fyysiset toimenpiteet (18:ssa kansallisessa tukijärjestelmässä ja 12:ssa kansallisessa tukijärjestelmässä).

Yleisin toimenpide, jolla on tarkoitus puuttua ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin sekä NAS- että NHS-järjestelmissä, on seuranta- ja seurantajärjestelmien kehittäminen ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten seuraamiseksi, mukaan lukien varhaisvaroitusjärjestelmien käyttöönotto (kaavio 5). Valistuskampanjat ja yleisön tavoittaminen olivat toiseksi yleisimmin lueteltu toimenpidetyyppi kansallisissa hätäapukeskuksissa, ja sen jälkeen tehtiin jatkuvaa tutkimusta. NHS: ssä malli kääntyi päinvastaiseksi, koska ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskeva tutkimus oli toiseksi yleisimmin lueteltu toimenpide, jonka jälkeen toteutettiin tiedotustoimia.

Liitteenä olevassa taustaraportissa annetaan esimerkkejä näistä toimenpiteistä kansallisissa politiikoissa.

Huomautus: Ennakkovaroitusjärjestelmä (EWS) NBS – luontoon perustuvat ratkaisut

Kuva 5. Toimenpiteet, joilla puututaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiintarkistetuissa kansallisissa politiikoissa

Maakohtaiset tiedot

Alla olevassa kartankatseluohjelmassa esitetään NAS- ja NHS-järjestelmissä tarkasteltujen ilmastovaikutusten maantieteellinen jakauma ja suunnitellut politiikkatoimet. Tarkempia tietoja ilmastonmuutoksen ja terveyden huomioon ottamisesta yksittäisten maiden sopeutumis- ja kansanterveyspolitiikoissa on maakohtaisissa ilmasto- ja terveysprofiileissa.

Vinkkejä kartan katseluohjelman käyttöön

Aineisto on laadittu ja asetettu saataville Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan komission (TTK) välisen palvelutasosopimuksen ”Mainstreaming GEOSS Data Sharing and Management Principles in support of Europe’s Environment” mukaisesti.

Lisätietoja

Ilmastonmuutos ja terveys: kansallinen toimintapoliittinen katsaus Euroopassa 2022 (taustaraportti).

Referenssit

IPCC (2014) Ilmastonmuutos 2014: vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus – A osa: yleiset ja alakohtaiset näkökohdat: työryhmän II panos hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidenteen arviointiraporttiin, Cambridge University Press, Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta.