EU:n politiikka – ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja terveys

Kesäkuussa 2021 voimaan tulleen eurooppalaisen ilmastolain 5 §:ssä ilmastonmuutokseen sopeutuminen asetetaan EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille lakisääteiseksi velvoitteeksi, jonka mukaan niiden on ”varmistettava jatkuva edistyminen sopeutumiskyvyn parantamisessa, selviytymiskyvyn vahvistamisessa ja ilmastonmuutokselle alttiuden vähentämisessä Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti”. Lisäksi jäsenvaltioiden sopeutumispolitiikoissa ”onotettava huomioon asianomaisten alojen erityinen haavoittuvuus”, otettava ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen johdonmukaisesti huomioon kaikilla politiikan aloilla” ja ”keskityttävä erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja vaikutusten kohteena oleviin väestöryhmiin ja aloihin”.

Euroopan komissio hyväksyi helmikuussa 2021 tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”. Siinä hahmotellaan pitkän aikavälin visio siitä, että EU:sta tulee ilmastokestävä yhteiskunta, joka on täysin sopeutunut ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin vuoteen 2050 mennessä, ja todetaan myös, että terveyteen kohdistuvia ilmastoriskejä on ymmärrettävä paremmin. Yksi tämän strategian keskeisistä toimista on eurooppalainen ilmaston ja terveyden seurantakeskus.Seurantakeskuksella on keskeinen rooli ilmastoon liittyviä terveysvaikutuksia koskevan tietämyksen keräämisessä ja levittämisessä, politiikan kehittämisen helpottamisessa ja sopeutumisen suunnittelun tukemisessa.

Euroopan ympäristökeskus julkaisi ensimmäisen eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin (EUCRA) maaliskuussa 2024. EUCRA arvioi merkittäviä ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia ja riskejä – myös kansanterveyteen kohdistuvia vaikutuksia ja riskejä, erityisesti lämmön aiheuttamia – Euroopassa ja varoittaa, että monet näistä riskeistä ovat jo saavuttaneet kriittisen tason ja voivat muuttua katastrofaalisiksi ilman kiireellisiä ja päättäväisiä toimia. Vastauksena EUCRA:han Euroopan komissio antoi tiedonannon "Ilmastoriskienhallinta - ihmisten ja hyvinvoinnin suojelu". Siinä yksilöidään ratkaisuja, joiden avulla EU:n ja sen jäsenvaltioiden hallintojärjestelmät pystyvät paremmin käsittelemään ilmastoriskejä, ja erityistoimia, jotka koskevat vaikutusten kohteena olevia klustereita (myös terveysalaa) ja joita komissio aikoo edistää. Tiedonannossa korostetaan, että tarvitaan varhaisvaroitusjärjestelmiä, ilmastotietoista terveydenhuollon suunnittelua ja ilmastoherkkiä sairauksia koskevaa tutkimusta samalla kun ilmasto ja terveys sisällytetään nykyisiin politiikkoihin. Siinä asetetaan etusijalle ilmanlaadun parantaminen, vahvistetut lämpöterveyttä koskevat toimintasuunnitelmat sekä työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö. Lisäksi siinä korostetaan eurooppalaista ilmaston ja terveyden seurantakeskusta, tehostettuja seuranta- ja reagointimekanismeja, rajatylittävää lääketieteellistä mobilisointia ja kriittisten lääketieteellisten vastatoimien turvallista saatavuutta ilmastoon liittyvien terveysuhkien sietokyvyn vahvistamiseksi.

Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa 2024–2029 esitetään eurooppalaisen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelman laatiminen. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden varautumis- ja suunnitteluvalmiuksia ja varmistaa samalla säännölliset tieteeseen perustuvat riskinarvioinnit. ECAP-toimintasuunnitelmalla vastataan Eurooppa-neuvoston kehotukseen soveltaa ilmastoriskien hallintaan kokonaisvaltaista, kaikki vaarat kattavaa ja koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa. ECAP on muiden lippulaivahankkeiden ohella keskeinen osa laajempaa poliittista ohjelmaa, ja sillä pyritään turvaamaan Euroopan tuottavuus, turvallisuus ja vauraus sekä parantamaan sen kilpailukykyä. Euroopan komissio aikoo hyväksyä ECAP-politiikkapaketin vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Suunnitelmassa arvioidaan ilmastovaikutuksia ja -riskejä infrastruktuurin, energian, veden, elintarvikkeiden ja maan kaltaisilla aloilla sekä kaupunki- että maaseutualueilla ja tutkitaan kannustimia luontoon perustuville ratkaisuille. Lisäksi komissio pyrkii lisäämään häiriönsietokyvyn rahoitusta ja hyödyntämään strategisesti julkisia resursseja, jotta yksityisen sektorin investoinnit häiriönsietokykyyn voidaan hyödyntää täysimääräisesti. ECAP toimii yhdessä muiden komission aloitteiden kanssa, mukaan lukien vesiresilienssistrategia, kilpailukykykompassi ja EU:n valmiusunionistrategia.

Maaliskuussa 2025 hyväksytyssä EU:n valmiusunionistrategiassa yksilöidään ilmastoriskit nykyisten uhkien joukossa. Siinä korostetaan tarvetta ennakoida ja ehkäistä näitä riskejä puuttumalla niihin kattavasti ottaen huomioon, miten ne ovat vuorovaikutuksessa ja aiheuttavat heijastusvaikutuksia. Se aikoo tehdä yksityiskohtaisen arvioinnin riskeistä ja uhkista eri aloilla EU:ssa. Strategian tavoitteena on parantaa EU:n toimintapolitiikkojen häiriönsietokykyä ja vahvistaa niitä ilmastohaasteita vastaan tulevien kriisien ehkäisemiseksi. Sen lisäksi, että siinä viitataan ECAP-toimintasuunnitelmaan, siinä sitoudutaan kuromaan umpeen vakuutusturvan kuilu. Euroopan komissio tarkastelee ratkaisuja, joissa otetaan huomioon Euroopan keskuspankin ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten suositukset, jotta Euroopan väestölle voidaan varmistaa parempi vakuutussuoja ilmastoriskejä vastaan.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta on jäsenvaltioilla. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään näin ollen kansallisia politiikkoja ja varmistetaan terveyden suojelu kaikissa EU:n politiikoissa. Esimerkiksi terveysuhkiin varautumisen ja reagoinnin koordinoinnin vahvistamiseksi EU hyväksyi vuonna 2022 asetuksen (EU) 2022/2371 valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen 1082/2013/EU kumoamisesta. Se antaa EU:lle vahvat ja kattavat koordinointi- ja yhteistyövaltuudet, jotta vakaviin rajatylittäviin terveysuhkiin voidaan reagoida tehokkaammin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Sen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua; vahvistetaan epidemiologista seurantaa ja seurantaa; parantaa tietojen raportointia; ja vahvistaa EU:n koordinointia.

Euroopan komissio rakentaa vahvaa Euroopan terveysunionia parantaakseen edelleen vakavien rajatylittävien uhkien, myös ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien uhkien, koordinointia. Tiedonannossa todetaan seuraavaa: Euroopan terveysunioni – Valmius ja häiriönsietokyky– rakentuu EU:n yhteisille pyrkimyksille sovittaa yhteen suhde luonnonympäristöön toteuttamalla erilaisia ja kestävämpiä talouskasvumalleja. ilmastonmuutoksen torjuminen ja keinojen löytäminen siihen sopeutumiseksi biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja ennallistaminen; ruokavalion ja elämäntapojen parantaminen; ympäristön pilaantumisen vähentämisellä ja poistamisella on myönteisiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen.

EU4Health-ohjelma ontähän mennessä suurin EU:n terveysalan ohjelma, josta investoidaan 5,3 miljardia euroa toimiin, joilla on EU:n tason lisäarvoa ja jotka täydentävät EU-maiden politiikkoja ja joilla pyritään yhteen tai useampaan EU4Health-ohjelman tavoitteeseen. Ohjelman tavoitteena on parantaa ja edistää terveyttä unionissa, suojella ihmisiä unionissa rajatylittäviltä vakavilta terveysuhkilta, parantaa lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita ja kriisin kannalta olennaisia tuotteita sekä vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä. EU4Health-ohjelman tarkoituksena on muun muassa ”myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen ihmisten terveyteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten torjumiseen” tarjoamalla rahoitusta tukikelpoisille yhteisöille. Ohjelman tavoitteisiin pyritään varmistamalla ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa soveltuvin osin yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.

Vuonna 2021 perustettu terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) nostaa rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin liittyvät EU:n valmius- ja reagointivalmiudet uudelle tasolle, ja se on keskeinen tekijä vahvemman Euroopan terveysunionin luomisessa. HERAlla on 6 miljardin euron talousarvio vuosiksi 2022–2027, ja se pyrkii ehkäisemään, havaitsemaan ja reagoimaan nopeasti terveysuhkiin, myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin hätätilanteisiin. Se toimii kahdessa tilassa: Ennen terveyskriisiä – valmiusvaiheessa – HERA tekee tiivistä yhteistyötä muiden EU:n ja kansallisten terveysvirastojen, teollisuuden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa parantaakseen EU:n valmiutta terveysuhkiin. Kansanterveysuhan ilmetessä EU:n tasolla HERA siirtyy nopeasti hätäoperaatioihin, tekee nopeita päätöksiä ja ottaa käyttöön hätätoimenpiteitä.

Erityisten terveysaiheiden osalta EU:n lääkestrategialla (2023) pyritään tarkistamaan lääkelainsäädäntöä, jotta voidaan vahvistaa lääkkeiden ympäristöriskien arviointia koskevia vaatimuksia ja käyttöedellytyksiä ja arvioida innovatiivisia lääkkeitä koskevan aloitteen puitteissa tehdyn tutkimuksen tuloksia.

Kesäkuussa 2023 annetussa komission tiedonannossa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen viitataan ilmastonmuutokseen mielenterveyshaasteita edistävänä tekijänä. Siinä korostetaan myös, että nuoret ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja että monet heistä pitävät tulevaisuuttaan pelottavana.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) perustettiin vuonna 2005 vahvistamaan Euroopan puolustusta tartuntatauteja vastaan. ECDC vastaa tartuntatauteja, myös muuttuvaan ilmastoon liittyviä tauteja, koskevasta tieteellisestä näytöstä ja riskinarvioinneista. Euroopan maat ilmoittavat valvontajärjestelmiensä tiedot ECDC:lle. Asetuksen (EU) 2022/2371 mukaisesti ECDC:lle EU:n tasolla ilmoitettavien tautien luetteloa päivitetään, jotta muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvät taudit voidaan havaita ajoissa.  ECDC kehitti Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkoston (E3), joka tarjoaa reaaliaikaisia sääolojen seurantavälineitä vesivälitteisten tautien ja vektorivälitteisten tautien riskin arvioimiseksi sekä muita riskinarviointivälineitä. Lisäksi ECDC ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)koordinoivat yhdessä VectorNetiä, joka on nyt kolmannessa iteraatiossaan (2019–2024), joka on foorumi, joka tukee tietojen keräämistä sekä eläinten että ihmisten terveyteen liittyvistä vektoreista ja taudinaiheuttajista. Se helpottaa tietojen vaihtoa niveljalkaisten taudinlevittäjien maantieteellisestä levinneisyydestä Euroopassa.

Euroopan ympäristökeskushallinnoi yhdessä Euroopan komission kanssa Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskusta. Se tarjoaa poliittisille päättäjille luotettavaa ja riippumatonta tietoa ympäristöstä, mukaan lukien ilmastouhkien suuntaukset ja ennusteet sekä niiden vaikutukset ihmisten terveyteen.

Vuonna 2023 perustettu virastojen välinen yhteinen terveys -työryhmä onviiden sellaisen Euroopan unionin viraston yhteinen aloite, joilla on tekninen ja tieteellinen toimeksianto ympäristön kestävyyden, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden aloilla: Euroopan ympäristökeskus, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Euroopan lääkevirasto (EMA). Virastojen välisen yhteinen terveys -työryhmän toimintakehyksen (2024–2026) tavoitteena on muun muassa parantaa virastojen kykyä arvioida paremmin ilmastonmuutoksen vaikutusta tartuntatautien esiintymiseen yhteisten toimien ja tietämyksen vaihdon avulla.

Muita EU:n virastoja, jotka osallistuvat yhä enemmän ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyviin aiheisiin, ovat Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound).

Monissa muissa EU:n toimintapolitiikoissa puututaan välillisesti ilmastonmuutokseen liittyviin terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaiset EU:n ilmansaasteiden vähentämistavoitteet auttavat suoraan lieventämään ilmastonmuutoksen pahentamia hengityselinsairauksia ja sydän- ja verisuonitauteja. Teollisuuden ja liikenteen päästöjen sääntelemiseksi toteutettavilla lisätoimilla on merkittäviä terveyshyötyjä. Perusparannusaallon  tavoitteena on tehdä rakennuksista energiatehokkaampia ottaen huomioon, että huonosti eristetyissä ja varustetuissa rakennuksissa asuvat ihmiset ovat alttiimpia hypotermialle talvella ja lämpöstressille kesällä, erityisesti jos he kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Vuonna 2024 annetussa luonnon ennallistamista koskevassa asetuksessa korostetaan, että ekosysteemien ennallistaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia unionin tavoitteita, ja täsmennetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaupunkien viheralueiden ja kaupunkien puiden latvuspeiton kansallisella kokonaisalueella ei tapahdu nettohävikkiä kaupunkiekosysteemialueilla. Yhteinen terveys -kehyson ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan puuttua ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ihmisten terveyden risteyskohtiin. Terveys-, ympäristö- ja maatalousalojen välisen monialaisen yhteistyön vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutokseen liittyvien uusien terveysuhkien lieventämiseksi.

Tammikuussa 2023 voimaan tulleen kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on yksilöitävä kriittiset toimijat eri alojen, myös terveydenhuoltoalan, keskeisten palvelujen luettelosta jakelun, valmistuksen, terveydenhuollon ja lääkintäpalvelujen osalta ja toteutettava toimenpiteitä parantaakseen niiden häiriönsietokykyä erilaisia uhkia vastaan, mukaan lukien kansanterveyteen tai luonnonkatastrofeihin kohdistuvat riskit.

Unionin pelastuspalvelumekanismin tavoitteena on vahvistaa EU-maiden ja kymmenen osallistuvan valtion välistä yhteistyötä katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja avustustoiminnan parantamiseksi. Siinä sovelletaan yhteistä lähestymistapaa ensiavun välittäjien asiantuntemuksen ja valmiuksien yhdistämiseen, jotta vältetään avustustoimien päällekkäisyys ja varmistetaan, että apu vastaa niiden henkilöiden tarpeita, joihin hätäapu vaikuttaa, kun yksittäisen maan avustusvalmiudet ylittyvät. Erikoistuneita ryhmiä ja kalustoa voidaan lähettää lyhyellä varoitusajalla käyttöön Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Työsuojelun puitedirektiivillä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla kannustetaan parantamaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Se kannustaa ehkäisemään kaikkia ammatillisia riskejä, joita työnantajien työtoiminnassa voi syntyä kaikilta taloudellisen toiminnan aloilta (julkiselta tai yksityiseltä) ja jotka voivat vaikuttaa niiden työntekijöihin ja kolmansiin osapuoliin.

Kestävää rahoitusta koskevalla EU:n luokitusjärjestelmällä pyritään luomaan terveellisempi ja ilmastonmuutoksen kestävämpi elinympäristö ohjaamalla enemmän yksityisiä investointeja ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Horisontti Eurooppa on EU:n keskeinen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma vuoteen 2027 saakka. Sen budjetti on 95,5 miljardia euroa, ja sillä torjutaan ilmastonmuutosta, autetaan saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Se tarjoaa lukuisia rahoitusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille, erityisesti niin kutsutusta terveysklusterista. Kuudessa meneillään olevassa eurooppalaisessa tutkimus- ja innovointihankkeessa keskitytään ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin ja tehdään yhteistyötä ilmasto- ja terveysklusterissa ilmastoon, terveyteen ja politiikkaan liittyvän EU:n rahoittaman tutkimuksen yhteiskunnallisen ja poliittisen vaikutuksen lisäämiseksi.

Toinen tärkeä osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ovat niin kutsutut EU:n missiot – sitoumukset suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi – joihin sisältyy ilmastonmuutokseen sopeutumista, myös yhteiskunnallista muutosta, koskeva EU:n missio. Sen määrärahat ovat 673 miljoonaa euroa, ja siinä keskitytään tukemaan EU:n alueita, kuntia ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tähän mennessä 312 alue- ja paikallisviranomaista on allekirjoittanut mission peruskirjan. Ilmastoneutraalien ja älykkäiden kaupunkien missiolla pyritään edistämään oikeudenmukaista siirtymää, jolla parannetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, ja sivuhyötyjä, kuten parempaa ilmanlaatua tai terveellisempiä elämäntapoja, korostaen ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillitsemisen ja terveyden tärkeää yhteyttä.

Euroopan komissio kehittää parhaillaan ilmastoa ja terveyttä koskevaa strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa helmikuussa 2024 pidetyn konferenssin ”Research Perspectives on the Health Impacts of Climate Change”jatkotoimena. Aloitteella pyritään kuromaan umpeen tutkimuksen ja politiikan täytäntöönpanon välinen kuilu ja varmistamaan, että uudet tieteelliset näkemykset johtavat tehokkaisiin kansanterveystoimiin.

Tiedot meneillään olevista ja aiemmista EU:n puiteohjelmista rahoitetuista tutkimushankkeista ovat saatavilla seurantakeskuksen resurssiluettelossa.