Permafrost sulaa

Terveyskysymykset

Permafrost on ympärivuotinen jäätynyt maaperä- ja kivikerros, joka kattaa neljänneksen maapallon pohjoisesta pallonpuoliskosta. Sen päällä on ”aktiivinen kerros” maaperää, joka sulaa ja jäätyy kausiluonteisesti, voi tukea kasvien kasvua ja toimii samalla insolaationa, joka pitää ikiroudan lämpötilan alle 0 °C:ssa. Euroopassa ikiroutaa esiintyy Huippuvuorten napa-alueilla ja Pohjoismaiden pohjoisosissa sekä Pohjoismaiden ja Alppien korkeilla vuorilla. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ikiroudan sulamista, mikä voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen useiden reittien kautta, mukaan lukien veden laatu, fyysiset vaarat, infrastruktuurivahingot, vaarallisten jätteiden päästöt, maatalous, elintarviketurva ja -turvallisuus sekä altistuminen patogeeneille.

Veden laatu

Permafrost-sula vapauttaa pohjavettä jäätyneestä maaperästä, muuttaa hydrologisia väyliä, lisää valumia ja vaikuttaa pohjaveden latausprosesseihin. Permafrost sulattaa myös luonnossa varastoituja hivenaineita (mukaan lukien elohopea) ja suuria ioneja vesistöihin (Colombo et al., 2018; Lamontagne-Hallé et al., 2018). Tämä heikentää juomaveden laatua, joka suurina määrinä käytettynä voi johtaa kehityshäiriöihin, immuuni- ja lisääntymishäiriöihin, neurotoksisuuteen, syöpään ja muihin terveysvaikutuksiin (WHO, 2022).

Fyysiset vaarat, infrastruktuurivahingot ja vaarallisen jätteen päästöt

Permafrostin hajoaminen ja sulaminen voivat aiheuttaa jäätyneen roskien ja maanvyörymien liikkumista, mikä on suora uhka ihmisille. Se myös heikentää infrastruktuurin vakautta (mukaan lukien rakennukset, tiet ja rautatiet), mikä voi johtaa keskeisten palvelujen saatavuuden heikkenemiseen jo ennestään syrjäisissä yhteisöissä. Tämä voi vaikuttaa vakavasti paikallisyhteisöjen toimeentuloon ja johtaa henkisiin (Bell et al., 2010) ja fyysisiin terveysvaikutuksiin, mukaan lukien loukkaantumiset ja kuolemantapaukset (IPCC, 2022). Permafrost-sulatus voi myös horjuttaa teollisuusalueiden vakautta (mukaan lukien jätteen varastointi- ja loppusijoitusinfrastruktuuri) ja aiheuttaa vahinkoa kaatopaikoille, porauspaikoille, varastosäiliöille ja putkistoille, mikä aiheuttaa terveysuhkia ihmisille. Myös vaarallisia aineita, kuten kemiallisia ja radioaktiivisia jätteitä, jotka on aiemmin varastoitu ikiroutaan, voi vapautua (Langer et al., 2023). Yhteydenpito näihin vaarallisiin aineisiin voi johtaa useisiin terveysriskeihin, kuten säteilysairauteen, syöpään ja fysiologisiin vammoihin (Miner et al., 2021).

Maatalous, elintarviketurva ja -turvallisuus

Ikiroudan muutokset vaikuttavat maatalouteen ja poronhoitoon, mikä vaikuttaa suoraan näistä käytännöistä riippuvaisten paikallisyhteisöjen toimeentuloon, mikä johtaa korkeaan stressitasoon ja heikkoon mielenterveyteen sekä huonoon fyysiseen terveyteen veden ja elintarvikkeiden saatavuuden heikkenemisen vuoksi (Jungsberg et al., 2022). Permafrost-sulatus voi myös johtaa elintarvikkeiden saastumiseen ja siihen liittyviin elintarvikevälitteisiin tauteihin paikallisyhteisöissä, koska ikiroudan teho luonnollisessa elintarvikkeiden jäähdytyksessä on heikompi (Parkinson ja Evengård, 2009).

Ikiroudan sulattaman elohopean vapautuminen voi myös aiheuttaa terveysriskejä elintarvikeketjun kautta, koska erittäin voimakasta neurotoksiinimetyylielohopeaa kertyy kaloihin ja nivelnisäkkäisiin, kuten hylkeisiin (WHO, 2017). Articissa asuvat ihmiset ovat erityisen alttiita elohopeamyrkytykselle ja siihen liittyville kehitys- ja neurologisille sairauksille (kuten Minamatan taudille), koska kalat ja nivelnisäkkäät muodostavat suuren osan ruokavaliosta (Nedkvitne et al., 2021).

Lisääntynyt altistuminen patogeeneille

Permafrost-sula voi myös lisätä altistumista patogeeneille sekä suoraan ikiroutaan aiemmin jäätyneiden patogeenien vapautumisen kautta (Miner et al., 2021) että välillisesti parantuneiden tautien tartuntaolosuhteiden kautta (esim. märkä tai suon kaltainen maaperä edistää hyttysten lisääntymisolosuhteita ja vektorivälitteisten tautien leviämistä; ikiroudan sulamisesta johtuva ravinteikkaampi vesi lisää kalojen patogeenivirulenssia ja lisää elintarvikevälitteisten tautien riskiä (Wu et al., 2022; Wedekind et al., 2010). Erityisen lämpimiin vuosiin on liittynyt lisääntynyt riski aiemmin jäädytettyjen pernaruttobakteerien ja pernaruttoepidemioiden vapautumisesta, mikä on vakava uhka sekä ihmisten terveydelle että arktisten paimenyhteisöjen karjalle (eli niiden tulonlähteelle) (Stella et al., 2020).

Ihmisasutukset vaarassa ikiroudan sulaa vuoteen 2060 mennessä

Source: Ramage et al., 2021

Kartassa esitetään nykyiset (2017) ikiroudan asutusalueet, i) joita uhkaa ikiroudan sulaminen ja joissa ihmisten on sopeuduttava ikiroudan häviämiseen liittyviin muutoksiin vuoteen 2060 mennessä (ruskeat pisteet) ja ii) ikiroudan asutusalueet vuonna 2060 (vihreät pisteet). Kaikista Euroopan ikirouta-asutusalueista vain kaksi Norjassa ja alle puolet Grönlannissa sijaitsevista nykyisistä asutusalueista sijaitsee edelleen ikirouta-alueella vuoteen 2060 mennessä.

_{Lähde: Ramage et al., 2021}