Gasteinin eurooppalainen terveysfoorumi 2025: ilmastonmuutosta ja terveyseroja käsittelevä istunto

Tiivistelmä ilmastonmuutosta ja terveyseroja käsitelleestä istunnosta Euroopan terveysfoorumi Gasteinissa lokakuussa 2025.

Katso koko sessio täältä (linkki YouTubeen).

”Houston, meillä on ongelma”

Bad Hofgastein, lokakuu 2025 – Ilmastokriisi ja eriarvoisuus liittyvät läheisesti toisiinsa ja pahentavat toisiaan tavoilla, jotka uhkaavat yhteisöjen fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä maailmanlaajuisesti ja sukupolvien välillä. Nykyiset sosioekonomiset ja väestölliset erot tekevät tietyistä yksilöistä ja ryhmistä alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille. Altistuminen lämmölle, äärimmäisille sääolosuhteille, ilmansaasteille ja muille ilmastoon liittyville riskeille puolestaan kasvattaa näitä eroja entisestään. Ilmastonmuutos vahvistaa itse asiassa riskejä, pahentaa haavoittuvuuksia ja pahentaa terveyseroja ja niiden syvällisiä vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskuntaan.

Ilmastokriisi ja eriarvoisuus liittyvät läheisesti toisiinsa, ja ne pahentavat toisiaan tavoilla, jotka uhkaavat yhteisöjen fyysistä ja henkistä terveyttä maailmanlaajuisesti ja sukupolvien välillä. Nykyiset sosioekonomiset ja väestölliset erot tekevät tietyistä yksilöistä ja ryhmistä alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille. Altistuminen lämmölle, äärimmäisille sääolosuhteille, ilmansaasteille ja muille ilmastoon liittyville riskeille puolestaan kasvattaa näitä eroja entisestään. Ilmastonmuutos vahvistaa itse asiassa riskejä, pahentaa haavoittuvuuksia ja pahentaa terveyseroja ja niiden syvällisiä vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskuntaan.

Vuoden 2025 Euroopan terveysfoorumissa Gasteinissa Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto ja Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus isännöivät yhdessä ilmastonmuutosta ja terveyseroja käsittelevää istuntoa. Keskustelua moderoivat Aleksandra Kazmierczak (Euroopanympäristökeskus), Maurizio Curtarelli (EU-OSHA), Jan C. Semenza (LancetCountdown in Europe, Heidelbergin yliopisto, Uumajan yliopisto ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ilmasto- ja terveysklusteri ), Rita Araújo (Euroopankomissio), Francesca Racioppi (WHO:nEuroopan ympäristö-ja terveyskeskus) ja Vania Putatti (EuroHealthNet ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ilmasto- ja terveysklusteri).

_{Istunnon aikana laadittu sarjakuva, jossa korostetaan, että toimia on nopeutettava näytön tuottamisen ja tiedonkeruun lisäksi, jotta ilmastoon ja terveyteen liittyvää eriarvoisuutta voidaan torjua tehokkaasti vaikutusten kiireellisyyden edellyttämällä vauhdilla.}

Epätasa-arvo valokeilassa: Kuka kantaa kömpelösti?

Istunnon ensimmäisessä osiossa keskityttiin viimeaikaisiin tietämys- ja edunvalvontatoimiin, joilla pyritään puuttumaan ilmastovetoiseen terveyseroihin. Keskeisiä takeaway-kohteita olivat:

• Eriarvoisuus määrittää monia työntekijöiden terveyteen liittyviä näkökohtia ilmastonmuutoksen yhteydessä: Curtarelli esitteli tulokset vuoden 2025 työterveys- ja työturvallisuuspulssitutkimuksesta, jossa haastateltiin työntekijöitä eri puolilla EU:ta, Islantia, Norjaa ja Sveitsiä. Tiedot paljastivat suhteettomia ilmastovaikutuksia ulkona työskenteleviin, ruumiillisen työn tekijöihin ja matalan osaamistason työntekijöihin sekä maahanmuuttaja-asemassa oleviin työntekijöihin. Alueiden ja työalojen välillä on myös suuria eroja, ja kolmasosa vastaajista ilmoitti altistuvansa ilmastoriskeille, kuten äärimmäiselle kuumuudelle, huonolle ilmanlaadulle ja äärimmäisille sääilmiöille, ja näiden altistusten ja terveysongelmien syntymisen välillä on selvä yhteys. Curtarelli korosti, että työpaikoilla on tärkeää tunnistaa ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä näiden riskien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi erityisesti niiden työntekijöiden osalta, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

• Tiedämme, kuka on vaarassa ja miten, mutta toimimattomuus sallii epätasa-arvon jatkumisen: Semenza korosti viimeaikaisten helleaaltojen tappavaa vaikutusta Euroopassa ja sen ulkopuolella ja viittasi puutteisiin ymmärryksessä lämmön vaikutuksesta väestön terveyteen ja hallitusten valmiuksissa lieventää riskejä ja vähentää kuolleisuutta. Hän korosti, että hyvin koordinoidut lämpöterveyttä koskevat toimintasuunnitelmat, joissa varhaisvaroitusjärjestelmät yhdistetään tehokkaasti kansanterveystoimiin, voivat pelastaa ihmishenkiä. Hän kehotti myös vahvistamaan valvontajärjestelmiä, jotta helleaallot sekä ilmastolle herkät sairaudet, kuten dengue, chikungunya ja Zika, voidaan havaita paremmin ja niihin voidaan reagoida paremmin. Semenza varoitti, että liian vähäiset investoinnit varhaisvaroitusjärjestelmiin ja terveydenhuoltojärjestelmiin altistavat haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten pienituloiset väestöryhmät, suuremmalle riskille.

• Epätasa-arvo on otettava huomioon tutkimuksen ja innovoinnin tulevissa rahoitusprioriteeteissa: Araújo korosti terveyttä ja ilmastonmuutosta koskevaa strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa, jossa esitetään strateginen visio ilmasto- ja terveystutkimukselle tulevina vuosina. Hän paljasti, että kuulemisten aikana terveyserot tulivat keskustelujen eturintamaan kriittisinä. SRIA sisältää ilmastoon perustuvaa terveyseroja koskevan luvun, ja siinä otetaan huomioon sosioekonomiset ja terveyteen liittyvät haavoittuvuudet kaikkialla. Araújo ilmoitti myös kahdesta Euroopan biotieteiden strategian lippulaivahankkeesta: toinen toteuttaa SRIA-aloitetta Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta ja toinen parantaa ilmastoterveysrahoituksen ja -ratkaisujen maailmanlaajuista koordinointia rahoittajan foorumin kautta. Molemmat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia puuttua eriarvoisuuteen tutkimuksen ja sen täytäntöönpanon avulla.

• Hallinnon puutteet ja poliittisen dynamiikan puute auttavat eriarvoisuuden jatkumisessa: Racioppi esitteli yleiseurooppalaisen ilmasto- ja terveyskomission, joka on WHO:n johtama pyrkimys saada eri tieteenalojen ja WHO:n Euroopan alueen osien riippumattomat johtajat mukaan kehittämään toimintakehotus, jonka tavoitteena on saada jäsenvaltiot liikkeelle ja määrittää tehokkaat ja näyttöön perustuvat poliittiset lähtökohdat ja keinot toimia. Komissio auttaa voittamaan poliittisen hitauden ilmasto- ja terveysratkaisujen laajentamisessa ja täytäntöönpanon nopeuttamisessa, mukaan lukien ratkaisut, joilla pyritään puuttumaan terveyseroihin. Racioppi pani merkille silmiinpistävän esimerkin lämpöterveyttä koskevista toimintasuunnitelmista, jotka ovat keskeisiä ennaltaehkäisyn ja tasapuolisuuden välineitä, ja kuitenkin vain 22 WHO:n Euroopan alueen 53 maasta on ilmoittanut, että yksi niistä on käytössä.

• Ilmastoon perustuvaan terveyseroihin puuttumiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisempia toimintakehyksiä: Putatti korosti, että on tärkeää kehittää kattava EU:n ilmasto- ja terveysstrategia, ja totesi, että ilmastonmuutoksen torjuminen keskeisenä kansanterveyteen vaikuttavana tekijänä on edelleen olennaisen tärkeää. Terveyden eri taustatekijöiden väliset monimutkaiset yhteydet osoittavat, että tarvitaan yhdennettyä ja monialaista poliittista strategiaa, joka kattaa eri politiikanalat, mukaan lukien tulevat EU:n aloitteet, kuten köyhyydentorjuntastrategia, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma sekä kohtuuhintaista asumista ja energiaa koskevat suunnitelmat. Putatti korosti tarvetta lisätä investointeja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan edistää tehokkaita ja merkityksellisiä toimia ilmastoon ja terveyteen liittyvän eriarvoisuuden torjumiseksi.

Yleisön näkemys: paikalliset toimet, lapsikeskeiset politiikat ja kansalaisyhteiskunnan näkemykset

Istunnon osallistujat ottivat keskustelun aikana esiin useita kriittisiä kohtia, kuten tarpeen tukea etulinjassa olevia yhteisön terveydenhuoltoalan työntekijöitä, jotta voidaan varmistaa vahvat tasapuolisuuteen perustuvat alhaalta ylöspäin suuntautuvat toimet paikallistasolla. Ensisijaiseksi tavoitteeksi mainittiin myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden asianmukainen tukeminen ja rahoittaminen. Toiset korostivat lasten suhteetonta alttiutta ilmansaasteille ja äärimmäiselle kuumuudelle ja kehottivat kohdennetumpaan politiikkaan. Rahoitusmekanismeja koskevat kysymykset paljastivat myös ongelman: Vaikka rahoitusmahdollisuuksia on olemassa, terveydenhuoltoalalla ei selvästikään ole valmiuksia käyttää niitä, mikä muodostaa esteen, jonka ylittämisessä viranomaisten on autettava.

Todisteista toimiin: siilojen murtaminen, alkuvaiheen toimet ja muutoksen nopeuttaminen

Istunnon aikana tehdyssä Slido-kyselyssä osallistujia pyydettiin määrittämään kiireellisimmät toimet ilmastosta johtuvan terveyseron poistamiseksi. Tulokset heijastivat laajaa yksimielisyyttä siitä, että etusijalle asetetaan systeeminen muutos, jotta voidaan puuttua eriarvoisuuden perimmäisiin syihin niin sosiaalisessa maailmassa, fyysisessä ympäristössä kuin tutkimuksessa ja poliittisissa toimissakin.

Slido-kyselyn tulokset

Panelistit vastasivat kyselyn tuloksiin sitoumuksilla, tuenilmauksilla ja yksityiskohtaisilla tiedoilla rooliensa seuraavista vaiheista:

• Curtarelli vahvisti, että on tarpeen tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia ja ehkäiseviä toimenpiteitä työpaikoilla kehittämällä käytännön välineitä ja riskinarviointimekanismeja, ja kannusti työntekijöitä osallistumaan suoraan sopeutumistoimenpiteiden suunnitteluun.

• Putatti esitteli Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ilmasto- ja terveysklusterin työtä. Klusterin tavoitteena on muun muassa parantaa seurantajärjestelmiä integroimalla sosiodemografisia indikaattoreita ja keräämällä eriteltyjä tietoja oikea-aikaisesti julkisten toimien tueksi. Hän totesi, että klusteri julkaisee pian toimintapoliittisen katsauksen, jossa esitetään kunkin hankkeen toimet ilmastoon ja terveyteen liittyvän eriarvoisuuden torjumiseksi.

• Semenza korosti, että vaikka näyttö on ratkaisevan tärkeää, kiireellisesti tarvittava siirtyminen ilmastokestävään yhteiskuntaan vaatii paljon enemmän, ja mainitsi esimerkkinä haitallisten politiikkojen (esim. fossiilisten polttoaineiden tukien) purkamisen.

• Araújo vaati tutkimuksen nopeampaa muuntamista toiminnaksi, joka jättää tilaa myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeille, ja totesi, että vaikka ilmastonmuutos vaatii kiireellisyyttä, ratkaisut eivät voi olla kaikille sopivia.

• Racioppi suhtautui myönteisesti siihen, että yleisö keskittyy terveyden alkupään taustatekijöihin, mikä on linjassa WHO:n tulevan eurooppalaisen työohjelman (2026–2030) kanssa, jossa ilmastonmuutos ja eriarvoisuus ovat näkyvästi esillä.

_{Word-pilvi kehitettiin puhujien tärkeimpien viestien kanssa.}

”Tapahtumia on paljon, mutta ei tarvittavassa mittakaavassa ja tahdissa. [...] Houston, meillä on ongelma.”
– Francesca Racioppi (toimistopäällikkö, WHO:n Euroopan ympäristö- ja terveyskeskus)

Istunnon päätteeksi vallitsi laaja yksimielisyys: Vaikka tutkimus ja tietoisuus ovat edistyneet, systeemiset muutokset edellyttävät kiireellisiä ja koordinoituja toimia. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että ilmastovetoiseen terveyseroihin puuttuminen edellyttää näytön kääntämisen nopeuttamista, kokonaisvaltaisia toimintapolitiikkoja, siilojen välistä ja tieteidenvälistä yhteistyötä tutkimuksessa ja hallinnossa, jatkuvaa rahoitusta ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien priorisointia sopeutumistoimissa. Paneelissa edustettuina olevat organisaatiot sitoutuivat edistämään näitä toimia ja kehottivat kaikkia sidosryhmiä sovittamaan kriisin kiireellisyyden yhteen toteuttamiskelpoisen ja osallistavan näytön, vankkojen ratkaisujen ja päättäväisten toimien kanssa.

Viesti oli selkeä: Ilman välittömiä ja osallistavia toimia ilmastoon perustuva terveyserot syvenevät ja aiheuttavat tuhoisia inhimillisiä kustannuksia.