Välimeren alue (Euro-Med)

Alueen maat

Välimeren alueen yhteistyöalueeseen kuuluu Välimeren pohjoisrannan maita. Interreg EURO-MED -ohjelman yhteistyöalue (2021–2027) kattaa edellisen ohjelman koko alueen (Portugalin, Espanjan ja Ranskan eteläosat, lähes koko Italian alueen sekä Slovenian, Kroatian, Kreikan, Maltan, Kyproksen, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Montenegron koko laajennuksen). Kahden muun maan (Bulgaria ja Pohjois-Makedonian tasavalta) kanssa se ulottuu ensimmäistä kertaa kahden edellisen ohjelmakauden jälkeen myös Mustanmeren rannikkoalueelle. Mukaan luetaan myös Espanjan muut alueet (Extremadura, Kastilia-La Mancha ja Comunidad de Madrid). Brexitin vuoksi Gibraltar (Yhdistynyt kuningaskunta)*, joka osallistui kahteen edelliseen ohjelmakauteen, ei enää kuulu valtioiden väliseen ohjelma-alueeseen. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

EU:n komission 22. kesäkuuta 2022 hyväksymän vuosien 2021–2027 Interreg Euro-Med -ohjelman päätavoitteena on edistää siirtymistä ilmastoneutraaliin ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan: torjutaan globaaleja muutoksia, jotka vaikuttavat Välimeren luonnonvaroihin, ja varmistetaan samalla kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi.” Neljään operatiiviseen operaatioon perustuva strateginen lähestymistapa hyväksyttiin.

• Tehtävä 1: innovatiivisen ja kestävän talouden vahvistaminen
• Tehtävä 2: ympäristön ja luonnonperinnön suojelu, ennallistaminen ja parantaminen
• Tehtävä 3: vihreiden asuinalueiden edistäminen
• Tehtävä 4: kestävän matkailun edistäminen

Ohjelmassa asetetaan kolme painopistettä:

• Toimintalinja 1: Älykkäämpi Välimeri
• Painopiste 2: Vihreämpi Välimeri
• Painopiste 3: Välimeren alueen hallinnon parantaminen

Ilmastonmuutos tunnustetaan yhdeksi alueen suurimmista haasteista. Sitä käsitellään erityisesti painopisteessä 2, Vihreämpi Välimeri, jolla edistetään vihreämpää elintilaa parantamalla luonnonvarojen hallintaa sekä ehkäisemällä ja lieventämällä riskejä. Ohjelmasta tuettavien ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimien odotetaan edistävän operatiivisia missioita 2, 3 ja 4.

Interreg Euro-Med -ohjelmalla edistetään synergiaa ja yhteistyötä olemassa olevien valtioiden välisten verkottumisjärjestelmien, kuten alueen kannalta merkityksellisten makroaluestrategioiden (EUSAIR, EUSALP), kanssa.  Näin ollen ohjelmalla edistetään sidosryhmien koordinointia ja hyvien käytäntöjen kansainvälistä vaihtoa.

Edellisellä Interreg V B MED -ohjelmalla 2014–2020 pyrittiin edistämään kestävää kasvua Välimeren alueella edistämällä innovatiivisia konsepteja ja käytäntöjä (teknologia, hallinto, innovatiiviset palvelut). Se kannusti myös luonnonvarojen ja kulttuurivarojen kestävään käyttöön ja tuki sosiaalista integraatiota yhdennetyn ja alueellisesti perustuvan yhteistyömallin avulla. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen katettiin suurin piirtein suoraan hankkeista, joita rahoitettiin toimintalinjasta 2 (vähähiilisten strategioiden ja energiatehokkuuden edistäminen) ja toimintalinjasta 3 (Välimeren luonnon- ja kulttuurivarojen suojelu ja edistäminen).

2.     Makroaluestrategiat

Jotkin Välimeren alueen osat ovat päällekkäisiä kahden EU:n makroaluestrategian maantieteellisen soveltamisalan kanssa: Välimeren kannalta merkittävin on Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Adrian- ja Joonianmeren strategia. ja vähäisemmässä määrin EUSALP, johon kuuluvat Ranskan Alppien meret, Italian pohjoiset alueet ja Slovenia.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Interreg MED -alue kattaa koko Välimeren alueen eurooppalaiset osat, jotka kuuluvat Barcelonan yleissopimuksen ja UNEPin Välimeren toimintasuunnitelman (UNEP-MAP) piiriin. Yleissopimus on alueellinen yhteistyöfoorumi, joka koordinoi meriympäristön suojeluun tähtääviä toimia alueellisen lähestymistavan avulla. Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolet pyrkivät UNEP-MAPin avulla vastaamaan meri- ja rannikkoympäristön suojeluun liittyviin haasteisiin ja edistämään samalla alueellisia ja kansallisia suunnitelmia kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

YK:n ympäristöohjelman Välimeren alueen kestävän kehityksen strategia (MSSD2016–2025)hyväksyttiin vuonna 2016. Strategia tarjoaa strategiset poliittiset puitteet Välimeren alueen kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Strategiassa keskitytään monialaisiin tavoitteisiin, jotka ovat ympäristön ja kehityksen rajapinnassa. ”Ilmastonmuutoksen torjuminen ensisijaisena kysymyksenä Välimeren alueella” on yksi meristrategiapuitedirektiivin 2016–2025 tavoitteista. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyy moniin toimiin, jotka ovat osa tähän tavoitteeseen liittyviä neljää strategista linjausta. MedECC (Mediterranean Experts on Climate and Environmental Change) on meristrategiadirektiivin puitteissa kehitetty lippulaivahanke. Se on avoin ja riippumaton kansainvälinen tieteellinen asiantuntijaverkosto, joka tukee päätöksentekijöitä ja yleisöä ajantasaisen ja luotettavan tieteellisen tiedon pohjalta. MedECC:n tavoitteena on kuroa umpeen tutkijoiden ja poliittisten päättäjien välinen kuilu. Sillä pyritään myös edistämään politiikkojen parantamista kaikilla tasoilla tukemalla päätöksentekoa antamalla täsmällistä ja helposti saatavilla olevaa tietoa ilmastonmuutoksen ja ympäristömuutoksen nykyisistä ja tulevista vaikutuksista Välimerellä. Verkosto laati ensimmäisen Välimeren alueen ilmasto- ja ympäristömuutoksia koskevan arviointiraportin (MAR1), jossa analysoidaan nykytilannetta ja tulevaisuuden riskejä.

Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on tunnustettu väline, jolla voidaan vastata rannikkoalueiden nykyisiin ja pitkän aikavälin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Barcelonan yleissopimuksen rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirja (ICZM-pöytäkirja) laadittiin vuonna 2008, Eurooppa-neuvosto ratifioi sen vuonna 2010 ja se tuli voimaan vuonna 2011. Se tarjoaa sopimuspuolille yhteisen kehyksen rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sopimuspuolet hyväksyivät vuonna 2019 rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan yhteisen alueellisen kehyksen. CRF:n tavoitteena on muun muassa ”torjua luonnonuhkia ja luonnonkatastrofien vaikutuksia, erityisesti rannikoiden eroosiota ja ilmastonmuutosta”.

Ensisijaisten toimien ohjelman UNEP:n/MAP:n alueellinen toimintakeskus (PAP/RAC) tukee Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan pöytäkirjan ja meristrategiadirektiivin täytäntöönpanoa. Siinä otetaan huomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. ICZM Platform on interaktiivinen verkkotila. Se on suunniteltu Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon liittyvien tietojen, asiakirjojen ja hyvien käytäntöjen monialaiseksi ”pankiksi” sekä verkostoitumis- ja vaihtopaikaksi. Se isännöi merten aluesuunnittelun työtilaa, joka tukee alueen suunnittelijoita merten aluesuunnittelun kehittämisessä ottaen huomioon myös ilmastonmuutoksen haasteet (Climate Action Planning tool).

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa valtioiden välistä yhteistyötä alueella edistetään myös seuraavilla aloitteilla:

Välimeren unioni  on vuonna 2008 perustettu monenvälinen kumppanuus. Siihen kuuluvat kaikki Euroopan unionin Välimeren alueen maat ja 15 muuta Välimeren alueen kumppanimaata. Välimeren unionin tavoitteena on toimia ainutlaatuisena foorumina, jolla helpotetaan ja edistetään alueellista vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä konkreettisia hankkeita ja aloitteita energia- ja ilmastotoimien aloilla. Välimeren unioni perusti vuonna 2014 ilmastonmuutosta käsittelevän asiantuntijaryhmän edistämään tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa koko Välimeren alueella sekä konkreettisten hankkeiden ja aloitteiden kehittämistä.

WESTMED Maritime Initiative -aloitteessa on mukana kymmenen maata läntisen Välimeren alueen pohjois- ja eteläosista (Algeria, Ranska, Italia, Libya, Malta, Mauritania, Marokko, Portugali, Espanja ja Tunisia). Aloitteella, jonka Euroopan komissio on hyväksynyt ja jonka EU:n neuvosto on hyväksynyt, on kolme päätavoitetta: 1) turvallisempi ja varmempi merialue; 2) älykäs ja häiriönsietokykyinen sininen talous; 3) merten hallinnoinnin parantaminen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen mainitaan toisessa tavoitteessa. Siinä viitataan räätälöityjen ratkaisujen ja uusien teknologioiden kehittämiseen merten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä energiatehokkuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi rannikkokaupungeissa. Aloitteen allekirjoittajat sopivat vuonna 2018 etenemissuunnitelmasta kestävän sinisen talouden kehittämiseksi läntisen Välimeren osa-alueella. Etenemissuunnitelmassa olisi varmistettava Välimeren ekosysteemin tarjoamien palvelujen säilyttäminen. Etenemissuunnitelman painopisteen ”Luonnon monimuotoisuuden ja meriluontotyyppien suojelu ja ennallistaminen” mukaisesti aloitteen jäsenmaat sopivat toteuttavansa toimia rannikoiden eroosion ja luontotyyppien heikkenemisen torjumiseksi. Näillä toimilla pyritään saavuttamaan Välimeren meriympäristön hyvä ekologinen tila ja parantamaan rannikkoalueiden kykyä sietää ilmastonmuutosta. Bolognan peruskirja on poliittinen aloite, jonka tavoitteena on vahvistaa rannikkoalueiden aluehallintojen roolia Välimeren mittakaavassa toteutettavissa eurooppalaisissa politiikoissa ja aloitteissa, jotka liittyvät rannikkoalueiden suojelu, yhdennetty hoito ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Peruskirjassa edistetään myös makrohankealoitetta, joka esitetään yksityiskohtaisesti yhteisessä toimintasuunnitelmassa.

Välimeren integraatiokeskus (CMI)on monen kumppanin aloite, joka liittyy alueen pohjois- ja eteläpuolisiin maihin. Välimeren alueen kehitysvirastot, hallitukset, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia, keskustelemaan julkisista politiikoista ja etsimään alueellisia ratkaisuja Välimeren alueen alueellisiin haasteisiin vastaamiseksi. Toisen temaattisen pilarin puitteissa vuosina 2019–2021 (joustavuus: ulkoisiin häiriöihin, pääasiassa ilmastonmuutokseen, sopeutuminen ja reagointi konfliktien vaikutuksiin), CMI käynnisti alueellisen ilmastonmuutoksen sietokykyä koskevan aktiivisen ohjelman, jossa sovelletaan monialueellista ja monialaista lähestymistapaa.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Interreg-ohjelman valtioiden välisen yhteistyön tai muiden yhteistyömuotojen puitteissa ei ole laadittu sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia Välimeren aluetta varten. Vuonna 2016 Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 19.^kokouksessa (COP19) kuitenkin hyväksyttiinVälimeren meri- ja rannikkoalueiden alueellinen kehys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Asiakirjan tavoitteena on kehittää yhteinen alueellinen strateginen lähestymistapa ilmastokestävyyden ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Seuraavassa esitetään esimerkkejä MED-ohjelmasta vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Ottaen huomioon, että suojelluilla merialueilla voi olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, kahdella hankkeella tuettiin Välimeren suojeltuja merialueita ilmastonmuutoksen nykyisiin vaikutuksiin sopeutumiseksi ja niiden lieventämiseksi Välimerellä:   MPA-ADAPT (Välimeren suojeltujen merialueiden ohjaaminen ilmastonmuutoksen aikakaudella: sopeutumiskyvyn parantaminen, 2016–2019) ja seuraavat MPA-ENGAGE-hankkeet (Välimeren keskeisten toimijoiden ottaminen mukaan ekosysteemiperustaiseen lähestymistapaan suojeltujen merialueiden hallinnoimiseksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, 2019–2022). MPA Engage- ja MPA-ADAPT-hankkeissa kehitettiin seurantaprotokollia ja kannustettiin niiden käyttöön kaikilla Välimeren suojelluilla merialueilla. Näiden kahden hankkeen avulla laadittiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia suunnitelmia valituilla Välimeren suojelluilla merialueilla.

POSBEMED-hankkeessa (2016–2018) tunnustettiin Posidonia Oceanica -jäännösten (kuihtuneet lehdet, kuidut ja juurakot, jotka jäävät säännöllisesti rantaan ja rantautuvat maihin) rooli rannikon yleisen kestävyyden parantamisessa luonnon ja ilmastonmuutoksen vaikutusten suhteen. Hankkeessa edistyttiin merkittävästi kohti kestävämpää lähestymistapaa Posidonian rantadyynijärjestelmien hallinnoinnissa. Lopullisena tuloksena oli Välimeren aluetta koskeva kattava strategia ”Posidonian rantadyynijärjestelmien hallinto ja hallinta”, joka oli suunnattu kaikille asiaankuuluville sidosryhmille Posidonian rannikkoympäristöjen päätöksentekoprosesseja varten.

UNEP-MAP edistää myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää tietämystä ja käytäntöjä Välimeren alueella (ja erityisesti EU:n ulkopuolisissa maissa). Niihin kuuluu erilaisia GEF:n rahoittamaan MedProgramme-ohjelmaan kuuluvia hankkeita ja useita sopeutumistoimia, joita toteuttavat UNEP:n/MAP:n alueelliset toimintakeskukset. Hyvä esimerkki tietämyksen luomista ja jakamista koskevista UNEP-MAP-toimista on ClimVar & ICZM (Integration of climatic variability and change into national strategies to implement the ICZM Protocol in the Mediterranean) -hanke (2012–2015).

Muita hankkeita rahoitettiin Balkanin Välimeri-ohjelmasta 2014–2020. Se kattoi laajan maantieteellisen alueen, joka kuuluu osittain vuosien 2021–2027 Välimeren valtioiden väliseen alueeseen. Joitakin esimerkkejä on kuvattu alla.

BeRTISS  (BalkanMed real time severe weather service) (2017–2019) -hankkeeseen osallistui kumppaneita kolmesta maasta (Kreikka, Kypros ja Bulgaria). Sen tarkoituksena oli kehittää valtioiden rajat ylittävä koesääpalvelu turvallisuuden, elämänlaadun ja ympäristönsuojelun parantamiseksi Balkanin ja Välimeren alueella. Varhaisvaroitus on myös DISARM-hankkeen  (Drought and fire ObServatory and eArly waRning systeM) painopiste (2017-2019), johon osallistui kumppaneita samoista maista. Se edistää BeRTISS-hanketta, mutta siinä keskitytään erilaisiin ilmastovaikutuksiin (kuivuus- ja maastopalot).

Metsäpalotapahtumia pidetään yhtenä alueen merkittävimmistä riskeistä. Niiden varhainen havaitseminen on myös keskeisellä sijalla SFEDA-hankkeessa (Forest Monitoring System for Early Fire Detection and Assessment in the Balkan-Med area) (2017–2019).

Kaikkien neljän Balkanin ja Välimeren rannikkomaan (Kreikka, Kypros, Albania ja Pohjois-Makedonian tasavalta) edustajat osallistuivat HERMES-hankkeeseen (A Harmonised fRamework to Mitigate coastal EroSion promoting ICZM protocol implementation) (2017–2019). HERMES on aiempia hankkeita hyödyntämällä kehittänyt yhteiset puitteet rannikoiden eroosion lieventämiselle ja rantojen ennallistamiselle. Tähän päästiin toteuttamalla yhtenäinen tutkimuskokonaisuus, jakamalla jo kehitettyjä teknisiä välineitä ja suunnittelemalla yhteisiä poliittisia välineitä.