Lounais-Eurooppa

Alueen maat

Lounais-kansainvälinen alue kattaa Euroopan lounaisalueet. Vuosien 2021–2027 Interreg-ohjelman yhteistyöalueeseen kuuluvat Ranskan eteläiset alueet, Espanjan koko alue (mukaan lukien Baleaarit ja sen jälkeen Melillan ja Ceutan alueet), Manner-Portugali ja Andorran ruhtinaskunta. Verrattuna edelliseen ohjelmakauteen (2014–2020) uusi valtioiden välinen yhteistyöalue sulki pois vain Yhdistyneen kuningaskunnan Gibraltarin alueen*. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Komissio hyväksyi Interreg VI B South West -ohjelman (2021–2027) 13. joulukuuta 2022. Ohjelmassa asetetaan neljä painopistettä lounaiselle alueelle (SUDOE):

• Toimintalinja 1: Luonnonpääoman säilyttäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistaminen SUDOEssa

• Painopiste 2: Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä alueellisen ja väestöllisen tasapainon edistäminen SUDOE-hankkeessa innovoinnin ja tuotantoalojen muutoksen avulla
• Painopiste 3: Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä alueellisen ja väestöllisen tasapainon edistäminen SUDOEssa sosiaalisen innovoinnin, kulttuuriperinnön parantamisen ja palvelujen avulla
• Painopiste 4: Vahvistetaan SUDOE:n vaikutusta alueilla.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyy nimenomaisesti toimintalinjaan 1 ja sen erityistavoitteeseen 2.4 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen edistäminen, selviytymis- ja palautumiskyky ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen). Ohjelman odotetaan lieventävän ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja parantavan luonnonriskien ennustamista, ehkäisemistä ja hallintaa.

Sopeutumisen kannalta merkityksellisiä toimia edistetään myös painopisteen 1 muilla erityistavoitteilla, kuten 2.7 (Luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen lisääminen myös kaupunkialueilla ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen) ja 2.5 (Veden saatavuuden ja kestävän vesihuollon edistäminen). Odotettuja tuloksia ovat muun muassa ekosysteemien parempi häiriönsietokyky ja haavoittuviin vesivaroihin kohdistuvan paineen väheneminen.

Edellisellä kaudella (2014–2020) Interreg V B SUDOE -aloitteella tuettiin ilmastonmuutokseen sopeutumista painopistealueella 4 (Ilmastonmuutoksen torjunta), jolle myönnettiin 12 prosenttia ohjelman kokonaisrahoituksesta (17,08 miljoonaa euroa). Toimintalinjassa keskityttiin vesivarojen niukkuuteen ja sateiden suureen vaihteluun liittyvien ilmastonmuutosriskien hallintaan ja ehkäisemiseen, mikä lisää kuivuuden, aavikoitumisen, maaperän eroosion, metsäpalojen ja tulvien pahenemisen riskiä.

2.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Jotkin SUDOE-alueen alueet sisältyvät Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevaan OSPAR-yleissopimukseen, erityisesti alueella IV – Biskajanlahti ja Iberian niemimaan rannikko. Tässä yleissopimuksessa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä, joka koskee tietämyksen tuottamista, vaikutusten seurantaa ja ekosysteemien sietokyvyn parantamiseen tähtäävien hoitovaihtoehtojen suunnittelua. Ranska ja Espanja ovat myös koko Välimeren alueen kattavan Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolia.

SUDOE-alueeseen kuuluu Pyreneiden vuoristoalue, jolla on pitkät yhteistyöperinteet Ranskan, Espanjan ja Andorran välillä. Pyreneiden työyhteisö perustettiin vuonna 1983 Euroopan neuvoston aloitteesta käsittelemään yhteisiä rajat ylittäviä haasteita muun muassa liikenteen, koulutuksen, tutkimuksen, kulttuuriperinnön ja kestävän kehityksen aloilla. Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja vastaa alueen haasteisiin Pyreneiden strategiallaan (2018–2024). Siihen sisältyy erityinen ilmastotoimia koskeva toimintalinja.

Vuonna 2010 CTP rahoitti Pyreneiden ilmastonmuutosobservatoriota (OPCC). Sen tavoitteena on seurata ja ymmärtää Pyreneiden ilmastonmuutosilmiötä alueen sopeutumisen tukemiseksi. OPCC-alusta sisältää geoportaalin, josta pääsee temaattisiin karttoihin. OPCC koordinoi vuonna 2018 julkaisua ”Climatechange in the Pyrenees: vaikutukset, haavoittuvuus ja sopeutuminen”,joka muodostaa viimeisimmän ja kattavimman tietopohjan ilmastonmuutoksesta Pyreneiden alueella.

3.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimeenpaneva komitea hyväksyi Pyreneiden ilmastonmuutosstrategian marraskuussa 2021, ja seitsemän puheenjohtajavaltiota ratifioivat sen joulukuussa 2021. Strategian visiossa esitetään aluetta, joka on vastustuskykyinen ilmastonmuutoksen vaikutuksille vuoteen 2050 mennessä. Siinä määritellään viisi strategista tavoitetta: 1) Pyreneiden ilmastoa ja sen vaihtelevuutta koskevan tietämyksen kehittäminen; 2) luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävä hoito ilmastonmuutoksen vaikutusten yhteydessä ja niihin liittyvien ekosysteemipalvelujen parantaminen;  (3) edistetään oikeudenmukaista ilmastosiirtymää ja ekologista siirtymää ja autetaan Pyreneiden taloutta ja väestöä tässä prosessissa; (4) Edistetään ilmastonmuutokseen liittyvien riskien kanssa yhteensopivaa alueellista hallinnointia ja varmistetaan alueellinen tasapaino. (5) Tietoon perustuvan koordinoinnin, yhteistyön ja hallinnon edistäminen sekä tietoisuuden lisäämisen, viestinnän ja ympäristökasvatuksen vahvistaminen.

Pyreneiden ilmastonmuutosstrategian (2022) toimintasuunnitelman luonnos on jaettu viiteen järjestelmään: Ilmasto, kestävät luonnonalueet, mukautettu vuoristotalous, väestö ja alueet sekä hallinto.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

Jäljempänä esitetään esimerkkejä SUDOE-ohjelmasta vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista. Alueen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat kuivuus, veden niukkuus ja metsäpaloriskit, joita ilmastonmuutos pahentaa.

RISKCOAST-hankkeessa (Development of tools to prevent and management geological risks in the coasts linked to climate change, 2019–2022) keskitytään innovatiivisten välineiden, menetelmien ja tehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen ilmastonmuutoksen lisäämien geologisten rannikkoriskien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Hankkeessa perustetaan geologisten riskien kansainvälinen yhteistyöverkosto SUDOE-rannikkoalueelle ja käsitellään kaikkia kolmea hätätilanteiden hallinnan vaihetta: ennaltaehkäisy, reagointi ja kuntoutus.

ClimAlert-hankkeessa (Varhaisvaroitusjärjestelmä veteen liittyvistä ilmastoriskeistä häiriönsietokyvyn parantamiseksi, 2019–2023) ehdotetaan useita keinoja häiriönsietokyvyn parantamiseksi: perustetaan veteen liittyviä ilmastoriskejä (kuivuus, tulipalot ja tulvat) koskeva ylikansallinen varhaisvaroituspalvelu ja ylikansallinen verkkofoorumi hallintojen ja muiden sidosryhmien valmiuksien parantamiseksi.

Vesienhoitokysymykset kuuluvat AGUAMOD-hankkeen (Development of a water resources management platform in low-water periods in SUDOE territory) (2016–2019) soveltamisalaan. Hanke tarjosi foorumin SUDOE-alueen vesivarojen yhdennetylle hallinnalle kesäkausina välineenä, jolla lujitettiin hallinnoijien ja maankäyttäjien välistä yhteistyötä (Aguamod cuaderno interactivo).

Toisaalta PLURIFOR (Transnational Plans for the Management of Forest Risks) -hankkeen (2016–2019) tarkoituksena oli vähentää Espanjan, Ranskan ja Portugalin metsäalueiden haavoittuvuutta monille vaaroille (mukaan lukien uudet tuholaiset ja taudit, metsäpalot, maaperän huonontuminen ja myrskyt) laatimalla riskinhallintasuunnitelmia ja -välineitä. ECCLIPSE (Assessment of Climate change in Ports of Southwest Europe) -hankkeen (2019-2022) tavoitteena on kehittää yhteinen viitekehys ilmastonmuutoksen vaikutusten ja SUDOE-alueen satamien sopeutumisstrategioiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Ilmastonmuutos on merkittävä riski liiketoiminnalle, toiminnalle, turvallisuudelle ja infrastruktuurille – ja siten myös paikalliselle, kansalliselle ja maailmanlaajuiselle taloudelle. Jotta satamatoiminnot voidaan varmistaa näissä muuttuvissa olosuhteissa, hankkeella pyritään saamaan syvällisempi käsitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista paikallisella tasolla asianmukaisten sopeutumisstrategioiden selvittämiseksi. Hanke sisältää kolme tapaustutkimusta kolmella eri ilmastoalueella: Valencian satama (Espanja, Välimeri), Aveiron satama (Portugali, Atlantti) ja Bordeaux'n satama (Ranska, Gascognenlahti).

Interreg V B SUDOE -ohjelman lisäksi rajatylittävällä yhteistyöllä (Interreg A) on myös tärkeä rooli yhteisen tietopohjan rakentamisessa sekä sopeutumista koskevan tiedon siirtämisessä, toistamisessa ja hyödyntämisessä alueella. Tästä on esimerkkinä tuki, jota on annettu Pyreneiden ilmastonmuutoksen seurantakeskuksen (OPCC) tutkimustoimille Interreg A -ohjelmasta Espanjan, Ranskan ja Andorran rajatylittävän yhteistyön ohjelmasta (POCTEFA) sekä ohjelmakaudella 2007–2013 että ohjelmakaudella 2014–2020. Tässä yhteydessä OPCC-ADAPYR-hanke (2020–2022) on jatkoa aiemmalle OPCC-2-hankkeelle (2016–2019): näillä hankkeilla lisättiin nykyistä tietämystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja haavoittuvuuksista Pyreneillä, tuettiin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian valmistelua Pyreneillä ja parannettiin OPCC:n tietoportaalia. Muut Interreg POCTEFA -ohjelmasta rahoitetut OPCC-hankkeet löytyvät täältä.