Eurooppalainen ilmastoriskien arviointi

EUCRA on laatuaan ensimmäinen tieteellinen raportti, joka täydentää nykyistä tietopohjaa ilmastoon liittyvien riskien arvioinnista Euroopassa.

EUCRA:n tavoitteena on auttaa eurooppalaisia päättäjiä määrittämään ilmastonmuutokseen sopeutumisen painopisteet ilmaston kannalta herkillä aloilla EU:n seuraavan toimintapoliittisen syklin aikana vuonna 2024 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Raportilla pyritään myös auttamaan tulevien sopeutumiseen liittyvien investointien painopisteiden määrittämisessä ja tarjoamaan EU:n laajuinen vertailukohta kansallisten tai alueellisten ilmastoriskien arviointien tekemiselle ja päivittämiselle. 

EUCRA keskittyy ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tai pahentamiin riskeihin Euroopalle, mutta se ottaa huomioon myös muut kuin ilmastoon liittyvät riskitekijät ja poliittisen kontekstin. Siinä käsitellään seuraavia aiheita: 

• ”monimutkaiset” ilmastoriskit, mukaan lukien riskit, jotka aiheutuvat ilmastoon liittyvien ja/tai muiden kuin ilmastoon liittyvien vaarojen yhdistelmästä, jäljempänä ’yhdistetyt vaarat’, riskit, jotka kaskadiutuvat järjestelmien ja alojen kautta, jäljempänä ’kaskadiriskit’, ja riskit, jotka vaikuttavat Eurooppaan Euroopan ulkopuolelta, jäljempänä ’rajatylittävät riskit’;
• Ilmastoriskien ja ilmastoriskien hallinnan vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, jäljempänä yksilöidään Euroopan alueet, joihin suurimmat ilmastoriskit vaikuttavat eniten, ja väestöryhmät, jotka ovat alttiimpia suurille ilmastoriskeille. 
• Ensisijaiset toimet riskien integroimiseksi asiaankuuluviin politiikan aloihin riskin vakavuuden ja kiireellisyyden arvioinnin perusteella. Tähän sisältyy riskien ajoituksen, riskin omistajuuden ja asiaankuuluvan poliittisen kontekstin tarkastelu;
• Mahdollisia synergioita ja kompromisseja ilmastokestävyyden parantamisen ja muiden poliittisten tavoitteiden välillä saatavilla olevan näytön perusteella. 

EUCRA osoittaa, että

• Kaikki Euroopan osat kokevat ilmaston ääri-ilmiöitä, jotka ovat ennennäkemättömiä tallennetussa historiassa. Näiden äärimmäisyyksien esiintymistiheys tai vakavuus kasvaa entisestään, erityisesti erittäin lämpimissä skenaarioissa;
• Jotkin ilmastoriskit Euroopassa ovat jo nyt kriittisellä tasolla, kuten ekosysteemeihin kohdistuvat riskit, helleaaltojen aiheuttamat terveysriskit, sisämaan tulviin liittyvät riskit ja eurooppalaisiin solidaarisuusmekanismeihin kohdistuvat riskit. Monet muut riskit voivat nousta kriittiselle tai jopa katastrofaaliselle tasolle tällä vuosisadalla.
• Tarvitaan kiireellisiä toimia sekä tällä hetkellä kriittisillä tasoilla olevien riskien osalta että sellaisten riskien osalta, joilla on pitkä poliittinen aikahorisontti, kuten rakennuksiin, pitkäikäiseen infrastruktuuriin, aluesuunnitteluun ja metsätalouteen liittyvät riskit. 
• Suurin osa ilmastoriskeistä on EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisomistuksessa. Tämä tarkoittaa, että Euroopan, kansallisen ja paikallisen tason poliittisten päättäjien on tehtävä yhteistyötä näihin riskeihin puuttumiseksi.

EUCRA:n mukaan Euroopalle aiheutuu yhteensä 36 merkittävää ilmastoriskiä, joilla voi olla vakavia seurauksia. Nämä riskit on ryhmitelty viiteen laajaan klusteriin: ekosysteemit, elintarvikkeet, terveys, infrastruktuuri sekä talous ja rahoitus. Lisäksi arvioinnissa yksilöidään kolme merkittävää EU:n syrjäisimmille alueille ominaista ilmastoriskiä.

Yli puolet raportissa yksilöidyistä ilmastoriskeistä vaatii nyt enemmän toimia, ja kahdeksaa niistä pidetään erityisen kiireellisinä. Nämä kiireelliset riskit ulottuvat eri klustereihin, ja niitä ovat muun muassa seuraavat: rannikkoekosysteemeihin kohdistuvat riskit; meriekosysteemeihin kohdistuvat riskit; lämpöstressistä ihmisten terveydelle aiheutuvat riskit; sisämaan tulvista väestölle ja infrastruktuurille aiheutuvat riskit; ja eurooppalaisiin solidaarisuusmekanismeihin kohdistuvat riskit. 

Etelä-Euroopassa erittäin kiireellisiä lisäriskejä ovat muun muassa seuraavat: metsäpaloista ekosysteemeille, väestölle ja rakennetulle ympäristölle aiheutuvat riskit; kasvintuotantoon kohdistuvat riskit; ja helleaalloista ulkotyöntekijöille aiheutuvat riskit.

Useat 36 suuresta riskistä ovat jo nyt kriittisellä tasolla, ja niiden kaikkien ennustetaan muuttuvan entistä vakavammiksi tulevaisuudessa. Monilla niistä on pitkät poliittiset näkymät, mikä tarkoittaa, että tänään tehdyissä päätöksissä on otettava huomioon muuttuva ilmasto ja kasvava riskin vakavuus, jotta estetään mahdollisesti katastrofaaliset vaikutukset tulevaisuudessa. 

Ilmastoriskit vaihtelevat huomattavasti alueiden, toimialojen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sisällä ja niiden välillä. Riskit riippuvat niiden altistumisesta ilmastoriskeille sekä ympäristö- ja sosioekonomisista olosuhteista, jotka määrittävät niiden alttiuden näille vaaroille. 

EUCRA yksilöi seuraavat Euroopan hotspot-alueet, joihin useat ilmastoriskit erityisesti vaikuttavat: 

• Etelä-Eurooppa. Lämmön ja kuivuuden lisääntyvät vaikutukset maataloustuotantoon, ulkotöihin, talouden alojen veden saatavuuteen ja tulipaloriski uhkaavat erityisesti tätä aluetta. Etelä-Euroopassa erityisesti maataloudesta, ekosysteemipalveluista ja kesämatkailusta riippuvaiset maaseutualueet ja paikalliset taloudet ovat vaarassa. 
• Matalat rannikkoalueet, mukaan lukien monet tiheään asutut kaupungit. Niitä uhkaavat tulvat, eroosio ja suolaisen veden tunkeutuminen, joita merenpinnan nousu pahentaa. 
• EU:n syrjäisimmät alueet. Niihin kohdistuu erityisiä riskejä, jotka johtuvat niiden syrjäisestä sijainnista, heikommasta infrastruktuurista, talouden rajallisesta monipuolistamisesta ja joidenkin osalta voimakkaasta riippuvuudesta muutamasta taloudellisesta toiminnasta. Erityisillä ilmastoriskeillä voi olla hotspot-alueita muillakin kuin tässä kuvatuilla alueilla. 

Lämpötilamittaukset osoittavat, että Eurooppa lämpenee kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin ja on siten maapallon nopeimmin lämpenevä maanosa. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten Euroopan maa-alueen osuudesta Articissa, joka lämpenee vieläkin nopeammin, jää- ja lumipeitteen vähenemisestä sekä ilmakehän kiertokulun muutoksista, jotka suosivat kesän helleaaltojen yleistymistä Euroopassa, erityisesti Länsi-Euroopassa. 

Lisätietoja Euroopan nykyisistä ja ennustetuista ilmasto-olosuhteista on Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun (C3S) ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) julkaisemassa vuoden 2023 Euroopan ilmaston tilaa koskevassa raportissa.

Euroopan ympäristökeskuksen tiedot osoittavat, että ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt ovat vuodesta 1980 lähtien aiheuttaneet Euroopassa noin 650 miljardin euron vahingot. Vuosina 2020–2023 vuotuiset tappiot olivat yli 50 miljardia euroa. Yksittäisistä tapahtumista voidaan todeta, että elokuussa 2023 Sloveniassa tapahtunut tulva aiheutti suoria ja välillisiä vahinkoja, joiden arvioidaan olevan noin 16 prosenttia kansallisesta BKT:stä.

Varovainen arvio on, että ilmastovaikutusten paheneminen voisi vähentää EU:n BKT:tä noin 7 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Koko EU:n BKT:n kumulatiivinen lisävähennys voisi olla 2,4 biljoonaa euroa vuosina 2031–2050, jos ilmaston lämpeneminen ylittää pysyvästi Pariisin sopimuksessa asetetun 1,5 asteen kynnysarvon. Tiettyihin äärimmäisiin sääolosuhteisiin liittyvien kustannusten osalta arvioidaan, että kuivuuden kustannukset ovat 9 miljardia euroa vuodessa ja tulvien kustannukset yhteensä yli 170 miljardia euroa vuodesta 1980 lähtien. Rannikkotulvien aiheuttamat vuotuiset vahingot voisivat tulevaisuudessa olla Euroopassa yli biljoona euroa vuoteen 2100 mennessä, ja 3,9 miljoonaa ihmistä altistuu rannikkotulville vuosittain (Euroopan komission tiedonanto ”Ilmastoriskien hallinta – ihmisten ja vaurauden suojelu”, 2024).

Mahdollisten vahinkojen laajuus saattaa myös vaikuttaa edelleen talouksien ja yritysten kilpailukykyyn, geopoliittiseen toimintaympäristöön (esim. maailmanlaajuinen turvallisuus, turvallisuus, kauppavirrat ja talouden vakaus), työvoimaan ja sosiaalisen eriarvoisuuden syvenemiseen.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat jo edistyneet huomattavasti ilmastoriskien ymmärtämisessä ja niihin valmistautumisessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpano on hyvässä vauhdissa, ja kansallisella tasolla kansallisia ilmastoriskien arviointeja käytetään yhä enemmän sopeutumispolitiikan kehittämisessä. Yhteiskunnallinen valmius on kuitenkin edelleen heikkoa, koska politiikan täytäntöönpano on huomattavasti jäljessä nopeasti kasvavista riskitasoista.

EUCRA korostaa, että tarvitaan lisätoimia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla niillä politiikan aloilla, jotka ovat alttiimpia ilmastoriskeille. Se osoittaa, että nykyisten ja tulevien ilmastoriskien valtavirtaistaminen on tarpeen käytännöllisesti katsoen kaikilla politiikan aloilla, erityisesti niillä, joilla on pitkä poliittinen aikahorisontti, ja että eri hallintotasojen on tehtävä yhteistyötä, koska suurin osa riskeistä on yhteisomistuksessa.

Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2024 tiedonannon ilmastoriskien hallinnasta Euroopassa vastauksena EUCRA:han. Komissio korostaa neljää keskeistä toimintakategoriaa: 

• Parannetaan hallintoa ja tiivistetään ilmastokestävyyttä koskevaa yhteistyötä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välillä.
• välineet, joilla annetaan riskinomistajille mahdollisuus ymmärtää paremmin ilmastoriskien, investointien ja pitkän aikavälin rahoitusstrategioiden välisiä yhteyksiä;
• rakennepolitiikkojen, muun muassa aluesuunnitteluun ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien politiikkojen, hyödyntäminen
• Oikeat edellytykset ilmastokestävyyden rahoittamiselle.

Jotta suuriin riskeihin voidaan puuttua käytännön toimilla ja parantamalla monitasoista hallintoa, näkemyksiä voidaan saada myös 128:sta Climate-ADAPT-tapaustutkimuksesta.  (huhtikuu 2024).

EUCRA soveltaa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin (AR6) ilmastoriskin käsitettä ja mahdollisuuksien mukaan ISO 31000:n ja ISO 14091:n riskinarviointiohjeita.

Ilmastoon liittyviä vaaroja ovat sekä krooniset että akuutit ilmasto-olosuhteiden muutokset, jotka voivat aiheuttaa riskejä ihmisen tai ekologisille järjestelmille. Useimmiten synonyymejä ovat ilmastoriskit, ilmastoriskit, ilmastonmuutosriskit, ilmastovaikutusten aiheuttajat ja ilmastoriskien aiheuttajat. 

Muut kuin ilmastoon liittyvät riskitekijät käsittävät prosessit ja olosuhteet, jotka määrittävät, miten tietyt ilmastoon liittyvät vaarat yksin tai yhdessä vaikuttavat ihmisen tai ekologiseen järjestelmään. Niihin kuuluvat ympäristön stressitekijät, kuten saastuminen tai ekosysteemien pirstoutuminen; tekniset tekijät, kuten kriittisen infrastruktuurin suunnittelustandardit; sosioekonomiset tekijät, kuten tulvavakuutuksen ja yleisen terveydenhuollon saatavuus; sekä poliittiset näkökohdat, kuten tulvariskialueiden nimeäminen ja rakennuskieltojen täytäntöönpano niissä. 

Olemassa olevan tieteellisen näytön perusteella tehtiin jäsennelty riskien valinta, analyysi ja arviointi. Riskien valinnassa yksilöitiin yhteisiin kriteereihin perustuvat merkittävät ilmastoriskit Euroopalle. Riskianalyysissä nämä riskit luokiteltiin sen mukaan, miten vakavia ne ovat ajan mittaan, koska niillä voi olla vakavia seurauksia Euroopalle. Riskinarviointivaiheessa arvioitiin EU:n toimien kiireellisyyttä ottaen huomioon riskien vakavuus ajan mittaan, luottamus riskien vakavuuden arviointiin ja mahdollisten sopeutumistoimien ajalliset näkökohdat yhdessä riskinottokyvyn, toimintapoliittisen valmiuden ja toimintapoliittisen horisontin kanssa. Jäsenneltyyn riskinarviointiin osallistui sekä asianomaisten lukujen laatijaryhmiä että riippumaton riskinarviointilautakunta. Lisätietoja on saatavilla EUCRA:n raportin liitteessä 2.

EUCRA kehitettiin aiemmista ilmastoon liittyvien vaarojen ja riskien arvioinneista Euroopassa ja maailmanlaajuisesti saatujen tietojen ja tietämyksen perusteella, ja sitä koordinoitiin käynnissä olevien eurooppalaisten arviointien kanssa tulosten täydentävyyden varmistamiseksi.

Keskeisiä tietolähteitä olivat muun muassa seuraavat:

• Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun (C3S) raportit ja tiedot;
• Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudes arviointiraportti (AR6);
• Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmista rahoitetuista tutkimushankkeista peräisin olevat julkaisut
• Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toteuttamat PESETA-hankkeet;
• Euroopan komission laatimat raportit ja tietolähteet
• Muut ETA-tuotteet, mukaan lukien Climate-ADAPT-portaali.

Ensimmäinen EUCRA oli nopeutettu arviointi, joka toteutettiin vain puolentoista vuoden aikana. Koska käytettävissä oleva aika oli rajallinen, kertomuksessa ei pystytty kattamaan kaikkia näkökohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksista Eurooppaan, minkä vuoksi joihinkin ilmastoon liittyviin riskeihin kiinnitettiin vain vähän tai ei lainkaan huomiota. Näitä ovat muun muassa EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät riskit (kuten geopoliittiset riskit ja hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit) sekä ilmastoriskit, joita hallitsevat pääasiassa yksityiset toimijat. Kertomuksessa ei myöskään tarkastella sopeutumispolitiikkoja ja -toimia kansallisella tasolla eikä arvioida erityisiä sopeutumisratkaisuja tai niiden toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä. 

EEA laati EUCRA:n yhteistyössä monenlaisten organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa Euroopan komission (jota edustaa ilmastotoimien pääosasto) ja EEA:n yhteisellä johdolla. Tärkeimpiä toteutuskumppaneita ovat muun muassa seuraavat:

• Euroopan ympäristökeskus
• Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja LULUCF-sektoria käsittelevän Euroopan aihekeskuksen (ETC CA) yhteenliittymäkumppanit:
• Euro–Välimeri-ilmastonmuutossäätiö
• EURAC Research – Bozen-Bolzanon eurooppalainen akatemia
• Barcelonan supertietokonekeskus
• Ennuste Älykkäät tietoratkaisut SL
• Suomen ympäristökeskus
• Tukholman ympäristökeskus
• Wageningenin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
• PBL Netherlands Environmental Assessment Agency
• Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) ja
• Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu (C3S)
• Ulkopuoliset rahoittajat

Raporttiin osallistui yhteensä 96 kirjoittajaa, joista neljä oli Euroopan ympäristökeskukselta, 54 Euroopan alueellisen yhteistyön toimivaltaiselta viranomaiselta, 14 YTK:lta, kaksi C3S:ltä ja 22 ulkopuoliselta taholta.

EUCRA:n valmistelua tuki lisäksi käytäntöyhteisö, joka koostui seuraavista ryhmistä:

• Euroopan komission työryhmä
• Neuvoa-antava asiantuntijaryhmä
• Riskinarviointilautakunta
• Ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista käsittelevä Eionet-ryhmä

Kyllä, itse asiassa toista eurooppalaista ilmastoriskien arviointia (EUCRA-2) koskeva työ on jo käynnissä. EUCRA-2 vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuusnäkökohtien huomioon ottamista ilmastoriskianalyysissä ja lisää samalla asiantuntijoiden ja sidosryhmien osallistumista. Painopisteenä on riskinarvioinnin yhdistäminen käytännön toimenpiteisiin ja toimintapolitiikkoihin näiden riskien vähentämiseksi EU:n laajempien poliittisten painopisteiden mukaisesti. Julkaisu ajoittuu vuoden 2028 kolmannelle neljännekselle.  Lisätietoa EUCRA-2:sta