Rakennukset

Keskeiset viestit

• Rakennukset voivat olla alttiita ilmastonmuutokselle, joka voi vaikuttaa sekä rakennuksen rakenteellisiin ominaisuuksiin että rakennuksen sisäolosuhteisiin. Kyvyttömyys säännellä sisälämpötiloja asianmukaisesti voi johtaa käyttäjien lämpöhaittoihin, mikä voi johtaa kielteisiin vaikutuksiin terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
• EU pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman useilla rintamilla. Se on pyrkinyt edistämään ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämistä rakennusstandardeihin, antanut direktiivejä energiatehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi ja kehittänyt politiikkoja, joilla kannustetaan rakennusten kunnostamiseen, mikä parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta. Euroopan komissio laati maaliskuussa 2023 EU:n tason ohjeet rakennusten ilmastokestävyydestä.
• Tietoa rakennetun ympäristön häiriönsietokyvyn parantamisesta päivitetään ja kehitetään eri tutkimusohjelmien avulla, ja EU tarjoaa innovatiivisille ideoille ja ratkaisuille taloudellista tukea esimerkiksi uuden eurooppalaisen Bauhausin kautta.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Cesare Barillà, Climate Change PIX /EEA

Ilmastonmuutos voi aiheuttaa vahinkoa sekä asuinrakennuksille että muille rakennuksille (suuri riski eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa (EUCRA)). Se voi lisätä romahtamisriskiä, rakennusmateriaalien hajoamista ja jopa rakennusten rakenteellista eheyttä. Se voi myös aiheuttaa merkittävää arvonmenetystä myrskyjen lisääntymisen, lumi- tai vajoamisvahinkojen, veden tunkeutumisen, heikentyvän sisäilmaston ja rakennuksen käyttöiän lyhenemisen vuoksi.

Sen lisäksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksen rakenteellisiin ominaisuuksiin, se voi vaikuttaa olosuhteisiin, joissa ihmiset asuvat, työskentelevät ja ovat vuorovaikutuksessa sisätiloissa (EUCRA:n suuri riski). Rakennusten käyttäjien on käytettävä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä selviytyäkseen äärilämpötilojen aiheuttamista lämpöhaitoista. Haavoittuvassa asemassa olevat yhteiskuntaryhmät asuvat usein köyhemmissä asunnoissa, mikä tekee niistä alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kaupunkialueilla asuvat ihmiset ovat erityisen vaarassa kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen vuoksi, mikä aiheuttaa erilaisia ihmisten terveyteen liittyviä ongelmia. Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat myös alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten kuumuudelle, tulville ja myrskyille, jotka viime kädessä vaikuttavat ihmisten terveyteen.

Poliittinen kehys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n strategia sisältää useita toimia, joilla puututaan rakennetun ympäristön ilmastohaavoittuvuuksiin, samalla kun otetaan huomioon rakennusten monialainen merkitys EU:n ilmastopolitiikassa. Strategiassa todetaan, että rakennusten valmiutta ilmastonmuutokseen on parannettava. Lisäksi strategiassa otetaan huomioon rakennusten rooli laajamittaisessa sopeutumisessa, esimerkiksi kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen hillitsemisessä viherkattojen ja -seinien avulla, sekä tarve ennustaa tarkemmin rakennetun ympäristön ilmastonmuutospaineita. Rakennuksen tasolla investointipoliittisia päätöksiä on tuettava luotettavilla ilmastotiedoilla, mukaan lukien kotitalouksien tasolla tehtävät päätökset siitä, onko perusparannuksia tehtävä. Rakennusten vakuutuksen osalta strategian keskeisenä painopisteenä on kuroa umpeen infrastruktuurin ja rakennetun ympäristön ilmastonsuojeluvaje. Myös veden ja energian välinen yhteys on ratkaisevan tärkeä, ja rakennusala voi auttaa korjaamaan siihen liittyviä haavoittuvuuksia.

Strategiassa asetetaan etusijalle luontoon perustuvat ratkaisut, kuten viherkatot ja -seinät, jotka voivat auttaa vähentämään huonoa sopeutumista. Tätä käytäntöä strategiassa suositellaan välttämään. Esimerkiksi rakennuksissa luontoon perustuvat ratkaisut voivat olla kestävä vaihtoehto pelkälle ilmastoinnin käytölle jäähdytyksessä. Vihreää infrastruktuuria koskevat toimenpiteet (vihreät käytävät, vihreät kaupunkialueet, kaupunkien puut sekä viherkatot ja -seinät) voivat parantaa rakennetun ympäristön häiriönsietokykyä erityisesti, kun ne sisällytetään kaupunkisuunnitteluun ja yhdistetään luontopohjaisiin ratkaisuihin.

Sopeutumisstrategian ja rakennusten perusparannusaaltoa koskevan vuoden 2020 tiedonannon integrointi on nimenomaisesti suunnitteilla. Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa perusparannusaallolla pyritään kaksinkertaistamaan perusparannusaste seuraavien kymmenen vuoden aikana ja varmistamaan parempi energia- ja resurssitehokkuus. Sopeutumisen osalta se huomauttaa, että rakennusten lämmitystä ja jäähdytystä koskevia normeja on tarkistettava ottaen samalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja parantamalla yhteiskunnan valmiutta helleaaltoihin. Tätä jatketaan myös vuonna 2020 annetussa energiaköyhyyttä koskevassa suosituksessa, joka on myös osa perusparannusaaltoa.

Vuonna 2021 käynnistettiin toimistorakennuksia koskevien vuoden 2016 ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien kriteerien tarkistaminen (perusparannusaallon puitteissa). Se kattaa ilmastokestävyyskriteerit ja perustuu kestävien rakennusten uudessa eurooppalaisessa kehyksessä kehitettyihin indikaattoreihin. Viimeksi mainitun, joka käynnistettiin vuonna 2020, tavoitteena on arvioida rakennusten kestävyyttä koko niiden elinkaaren ajan käyttäen erilaisia indikaattoreita, jotka kattavat terveyteen ja lämpöviihtyvyyteen liittyvät äärimmäiset sääriskit, kestävän viemäröinnin ja vedenkulutuksen.

Rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvät EU:n politiikat esitetään Climate-ADAPT Health -sivulla. Rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä ja energiatehokkuusdirektiivissä annetaan tätä koskevia ohjeita.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, ottaen huomioon myös rakennusalalle aiheutuvat riskit.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus kattavat rakennetun ympäristön haavoittuvuudet ja sopeutumisvaihtoehdot sekä maailmanlaajuisesta että useista alueellisista näkökulmista (mukaan lukien Eurooppa ja Välimeri) ja laajemmista aggregaateista, kuten taajamista, terveydestä ja merenpinnan noususta.

Ilmastonmuutoksen rakennuksille aiheuttamat fyysiset uhat ovat maastopalot, ikiroudan sulaminen ja merenpinnan nousu. Tämä on merkittävä haavoittuvuus monille alaville rannikkokaupungeille, myös eurooppalaisille. Rakennetun ympäristön katsotaan näin ollen olevan alue, jolla tarvitaan kiireellisiä sopeutumistoimia, kuten rakennusmääräysten tarkistamista ilmastokestävämmästä näkökulmasta. innovatiivisten rakennuslähestymistapojen käyttö; tai jopa siirtäminen turvallisemmille alueille, kun joidenkin erittäin haavoittuvien siirtokuntien pelastamisvaihtoehdot on käytetty loppuun. Sopeutumistoimenpiteiden epätasaisia jakautumisvaikutuksia, joihin on puututtava vain sopeutumista koskevissa politiikoissa, ovat muun muassa korkeammat kustannukset, sisäelinolojen heikkeneminen (erityisesti heikommassa asemassa olevien osalta köyhille kohtuuhintaisten huonompien rakennusmateriaalien vuoksi) ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamaan keskiluokkaistumiseen. IPCC:n erityisraportissa ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella on käsitelty rakennusalan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumisvaihtoehtoja, jotka voivat osaltaan rajoittaa lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen.

Eurostatin Urban Audit -tutkimus tarjoaa indikaattoreihin perustuvaa tietoa kaupunkien, myös infrastruktuurin ja rakennusten, sopeutumiskyvystä. Urban Adaptation Map Viewer tarjoaa indikaattoreita, kuten maaperän sulkemista ja vihreitä kaupunkialueita.

Copernicus-maanseurantapalvelun Urban Atlas tarjoaa yhdenmukaistettua tietoa maanpeitteestä ja maankäyttökartoista useista sadoista kaupungeista ja niiden ympäristöstä.

Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020: tietämys ilmastonmuutokseen sopeutumisesta rakennusten infrastruktuurissa” on yksi työohjelman aiheista. RESIN-hanke auttaa kaupunkeja laatimaan vankkoja sopeutumisstrategioita kriittisimmästä infrastruktuuristaan. EU-CIRCLE-hankkeessa kehitetään unionin laajuinen kehys, jolla tuetaan elintärkeitä infrastruktuureja, jotka ovat valmiita varautumaan luonnonuhkiin, kuten ilmastonmuutokseen. ABC21-hankkeen tavoitteena on tutkia lämpimien ilmastovyöhykkeiden parhaita kestäviä malleja niiden markkina- ja tutkimuspotentiaalin vapauttamiseksi. Hankkeessa keskitytään bioilmastolliseen suunnitteluun, matalaenergisiin jäähdytystekniikoihin ja paikallisiin rakennusmateriaaleihin, joita käytetään jo lämpimissä osissa maailmaa, kuten Afrikassa, ja jotka voidaan tunnistaa ja mukauttaa muihin maantieteellisiin alueisiin.

Lisätietoa kaupunkialueiden sopeutumisesta on Climate-ADAPT Urban -sivustolla.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tuetaan monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, jolla varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin EU:n tärkeimpiin meno-ohjelmiin.

Infrastruktuurin, myös rakennusten, häiriönsietokyvyn tukemiseen tarkoitettu EU:n rahoitus järjestetään pääasiassa koheesiopolitiikan ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastojen kautta.

EU:n solidaarisuusrahasto toimii hätätilanteissa sen jälkeen, kun vahinko on aiheutunut. Myös ilmastonmuutokseen liittyviä tapahtumia voidaan rahoittaa.

Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelma kattaa vuodesta 2021 alkaen rakennukset, jotka kuuluvat klusterin 5 ”Ilmastoenergia ja liikkuvuus” kohteeseen 4 ”Tehokas, kestävä ja osallistava energiankäyttö”. Kaksi tämän ohjelman kohteessa 4 käsiteltävää aihetta, joista toisessa keskitytään historiallisten rakennusten ilmastokestävyyden varmistamiseen ja toisessa haavoittuvassa asemassa olevien rakennusten häiriönsietokykyyn, olivat ehdotusten jättämisen määräaika syyskuussa 2023. Näin ollen uusia hankkeita, joilla pyritään sopeutumaan rakennuksiin, voidaan rahoittaa tulevana talvena. Rakennukset ovat yksi toiminta-aloista, jotka kuuluvat osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa toteutettavaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan EU:n missioon, jolla edistetään ”perusparannusaaltoon käytettävissä olevien varojen käyttöönottoa julkisten rakennusten ja sosiaalisen asuntotuotannon jälkiasennuksiin ja ilmastokestävyyden varmistamiseen siten, että niistä tehdään resurssi- ja energiatehokkaita, terveellisiä ja kiertotalouden periaatteiden mukaisia” perusparannusaallon ja sopeutumisstrategian periaatteiden yhdentämisen hengessä.

Muita EU:n rahoituksen mukauttamisen muotoja infrastruktuurialalla ovat Euroopan investointipankin avustukset. Euroopan investointipankki edistää aktiivisesti ilmastokestävyyttä rahoitetuissa hankkeissa.

Vakuutusten tarkoituksena on korvata taloudellisesti katastrofien aiheuttamat vahingot, joiden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vuoksi. Vakuutusturva on erittäin tärkeä väline ilmastonmuutokseen sopeutumisessa infrastruktuurialalla, rakennukset mukaan lukien.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

Euroopan standardointijärjestöt CEN ja CENELEC ovat vuodesta 2014 lähtien edistäneet ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämistä rakennusstandardeihin ja edistäneet niiden kehittämistä ja yhdenmukaistamista, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset, teknologian kehitys ja yhteiskunnalliset vaatimukset voidaan sisällyttää investointipäätöksiin Euroopan komission toimeksiannon mukaisesti.

Vuosisata sitten tapahtuneen luovan liikkeen innoittamana EU on käynnistänyt perusparannusaallon puitteissa uuden eurooppalaisen Bauhausin foorumina, jolla edistetään uusien ratkaisujen luovaa yhteiskehittämistä kestävää ja kaunista rakennettua ympäristöä varten EU:ssa. Aloitteen tavoitteena on helpottaa ajatusten vaihtoa edullisemmista, esteettömistä kestävistä asuintiloista, mobilisoimalla suunnittelijoiden, arkkitehtien, insinöörien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja inspiroitujen ihmisten luovuutta taustasta riippumatta, jotta voimme viime kädessä parantaa elämänkokemuksemme laatua. Se tarjoaa rahoitustukea myös monivuotisiin rahoituskehyksiin sisältyvien tapauskohtaisten ehdotuspyyntöjen ja ohjelmien kautta. Alkuvaihe on jo johtanut useisiin alkuperäisiin kannanottoihin, joiden perusteella Euroopan komissio on antanut tiedonannon 15. syyskuuta 2021.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus tukee sopeutumistoimia kaupunkiympäristössä. Lisätietoja on saatavilla ClimateAdapt Urban -sivustolla.