Rakennukset

Rakennukset

Keskeiset viestit

• Rakennukset voivat olla alttiita ilmastonmuutokselle, joka voi vaikuttaa sekä rakennuksen rakenteellisiin ominaisuuksiin että rakennuksen sisäolosuhteisiin. Kyvyttömyys säädellä sisälämpötiloja asianmukaisesti voi aiheuttaa lämpöhaittaa käyttäjille, mikä voi johtaa kielteisiin vaikutuksiin terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
• EU pyrkii puuttumaan tähän ongelmaan useilla rintamilla. Se on pyrkinyt edistämään ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämistä rakennusstandardeihin, antanut direktiivejä energiatehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi ja kehittänyt politiikkoja, joilla kannustetaan rakennusten peruskorjaukseen, joka johtaa parempaan resurssi- ja energiatehokkuuteen. Euroopan komissio laati maaliskuussa 2023 EU:n tason ohjeet rakennusten ilmastokestävyydestä.
• Tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön häiriönsietokykyä voidaan parantaa, päivitetään ja kehitetään eri tutkimusohjelmissa, ja EU tarjoaa taloudellista tukea innovatiivisille ideoille ja ratkaisuille esimerkiksi uuden eurooppalaisen Bauhausin kautta.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Rakennukset voivat olla alttiita ilmastonmuutokselle. Tulevaisuus voi lisätä romahdusriskiä, rakennusmateriaalien heikkenemistä ja jopa rakennusten rakenteellista eheyttä, myrskyjen lisääntymisestä johtuvaa merkittävää arvonmenetystä, lumi- tai vajoamisvahinkoja, veden tunkeutumista, huonontuvaa sisäilmastoa ja rakennuksen käyttöiän lyhenemistä. Uusien ja olemassa olevien rakennusten kykyä selviytyä nykyisistä riskeistä ja tulevista ilmastonmuutoksista on arvioitava ja niitä on suunniteltava tai parannettava vastaavasti.

Sen lisäksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksen rakenteellisiin ominaisuuksiin, se voi vaikuttaa olosuhteisiin, joissa ihmiset elävät, työskentelevät ja ovat vuorovaikutuksessa sisätiloissa. Rakennusten käyttäjien on käytettävä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä selviytyäkseen äärilämpötilojen aiheuttamista lämpöhaitoista.

Toimintakehys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan EU:n strategiaan sisältyy useita toimia, joilla puututaan rakennetun ympäristön ilmastoon liittyviin haavoittuvuuksiin, samalla kun otetaan huomioon rakennusten monialainen merkitys Euroopan ilmastopolitiikassa. Strategiassa korostetaan tarvetta parantaa rakennusten valmiutta ilmastonmuutokseen. Lisäksi strategiassa otetaan huomioon rakennusten rooli laajamittaisessa sopeutumisessa, esimerkiksi kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen hillitsemisessä viherkattojen ja -seinien avulla, sekä tarve ennustaa tarkemmin rakennetun ympäristön ilmastonmuutospaineita. Rakennustasolla investointipoliittisia päätöksiä on tuettava luotettavilla ilmastotiedoilla, myös kotitalouksien tasolla tehtävillä kunnostuspäätöksillä. Rakennusten vakuutusten osalta strategian keskeisenä painopisteenä on infrastruktuurin ja rakennetun ympäristön ilmastonsuojeluvajeen kurominen umpeen. Myös veden ja energian välinen yhteys on ratkaisevan tärkeä, ja rakennusala voi auttaa torjumaan siihen liittyviä haavoittuvuuksia.

Strategiassa asetetaan etusijalle luontoon perustuvat ratkaisut, kuten viherkatot ja -seinät, jotka voivat auttaa vähentämään sopeutumishäiriöitä. Tätä käytäntöä strategiassa suositellaan välttämään. Esimerkiksi rakennuksissa luontoon perustuvat ratkaisut voivat olla kestävä vaihtoehto pelkästään ilmastoinnin käytölle jäähdytyksessä. Vihreän infrastruktuurin toimenpiteet (vihreät käytävät, vihreät kaupunkialueet, kaupunkien puut sekä viherkatot ja -seinät) voivat lisätä rakennetun ympäristön häiriönsietokykyä erityisesti, kun ne sisällytetään kaupunkisuunnitteluun ja yhdistetään luontoon perustuviin ratkaisuihin.

Sopeutumisstrategian ja vuoden 2020 rakennusten perusparannusaaltoa koskevan tiedonannon integrointi on nimenomaisesti suunnitteilla. Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa perusparannusaallon tavoitteena on kaksinkertaistaa perusparannusaste seuraavien kymmenen vuoden aikana ja varmistaa parempi energia- ja resurssitehokkuus. Sopeutumisen osalta se korostaa tarvetta tarkistaa rakennusten lämmitystä ja jäähdytystä koskevia standardeja ottaen samalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja parantaen yhteiskunnan valmiutta helleaaltoihin. Tähän pyritään myös vuonna 2020 annetussa energiaköyhyyttä koskevassa suosituksessa, joka on myös osa rakennusten perusparannusaaltoa.

Vuonna 2021 käynnistettiin (perusparannusaallon puitteissa) toimistorakennuksia koskevien vuoden 2016 ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerien tarkistus. Se kattaa ilmastokestävyyttä koskevat kriteerit, ja se perustuu indikaattoreihin, jotka on kehitetty kestävien rakennusten uudessa eurooppalaisessa kehyksessä. Viimeksi mainitun, joka käynnistettiin vuonna 2020, tavoitteena on arvioida rakennusten kestävyyttä koko niiden elinkaaren ajan käyttäen erilaisia indikaattoreita, jotka kattavat terveyteen ja lämpöviihtyvyyteen liittyvät äärimmäiset sääriskit, kestävän kuivatuksen ja vedenkulutuksen.

Rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvät EU:n politiikat esitetään Climate-ADAPT Health -sivulla. Rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä ja energiatehokkuusdirektiivissä annetaan tätä koskevia ohjeita.

Tietopohjan parantaminen

IPCC:n AR6 WG II -raportti Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus kattavat rakennetun ympäristön haavoittuvuudet ja sopeutumisvaihtoehdot sekä maailmanlaajuisesta että useista alueellisista näkökulmista (mukaan lukien Eurooppa ja Välimeri) ja laajemmista kokonaisuuksista, kuten taajamista, terveydestä ja merenpinnan noususta.

Ilmastonmuutoksen rakennuksille aiheuttamia fyysisiä uhkia ovat maastopalot, ikiroudan sulaminen ja merenpinnan nousu, jotka ovat merkittävä haavoittuvuus monille alaville rannikkokaupungeille, myös eurooppalaisille. Rakennetun ympäristön katsotaan näin ollen edellyttävän kiireellisiä sopeutumistoimia, kuten rakennusmääräysten tarkistamista ilmastokestävämmästä näkökulmasta. innovatiivisten rakennusmenetelmien käyttö; tai jopa siirtäminen turvallisemmille alueille, kun mahdollisuudet joidenkin erittäin haavoittuvien asutusalueiden pelastamiseksi on käytetty loppuun. Sopeutumistoimenpiteiden raportoituja epätasaisia jakaumavaikutuksia, joihin on puututtava vain sopeutumispolitiikoissa, ovat muun muassa korkeammat kustannukset, sisätilojen elinolojen heikkeneminen (erityisesti heikommassa asemassa olevien osalta, koska köyhien saatavilla on huonompia rakennusmateriaaleja) ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamaan gentrifikaatioon. IPCC:n erityisraportissa ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella on käsitelty ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumisvaihtoehtoja rakennusalalla, jotka voivat osaltaan rajoittaa lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen.

Eurostatin Urban Audit -kaupunkitutkimus tarjoaa indikaattoreihin perustuvaa tietoa kaupunkien sopeutumiskyvystä, mukaan lukien infrastruktuuri ja rakennukset. Urban Adaptation Map Viewer tarjoaa indikaattoreita, kuten maaperän sulkemista ja vihreitä kaupunkialueita.

Copernicuksen maakartoituspalvelun Urban Atlas tarjoaa yhdenmukaistettua tietoa maanpeitteestä ja maankäyttökartoista useiden satojen kaupunkien ja niiden ympäristön osalta.

Euroopan komission tutkimus- ja innovointiohjelmassa Horisontti 2020 tietämys ilmastonmuutokseen sopeutumisesta rakennusinfrastruktuurissa on yksi työohjelmassa käsitellyistä aiheista. RESIN-hanke auttaa kaupunkeja laatimaan vankkoja sopeutumisstrategioita kriittisimpään infrastruktuuriinsa. EU-CIRCLE-hankkeessa kehitetään unionin laajuinen kehys, jolla tuetaan luonnonuhkiin, myös ilmastonmuutokseen, valmistautumiseen tarvittavia elintärkeitä infrastruktuureja. ABC21-hankkeen tavoitteena on tutkia parhaita kestäviä malleja lämpimille ilmastovyöhykkeille niiden markkina- ja tutkimuspotentiaalin vapauttamiseksi. Hankkeessa keskitytään bioilmastolliseen suunnitteluun, matalaenergiajäähdytystekniikoihin ja paikallisiin rakennusmateriaaleihin, joita jo käytetään lämpimämmissä osissa maailmaa, kuten Afrikassa, ja jotka voidaan tunnistaa ja mukauttaa muihin maantieteellisiin alueisiin.

Lisätietoja kaupunkien sopeutumisesta on Climate-ADAPT Urban -sivulla.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tuetaan vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä, jolla varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin tärkeimpiin EU:n meno-ohjelmiin.

Infrastruktuurin, myös rakennusten, häiriönsietokyvyn tukemiseen tarkoitettu EU:n rahoitus järjestetään pääasiassa koheesiopolitiikan ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastojen kautta.

EU:n solidaarisuusrahasto toimii hätätilanteissa, kun vahinkoja on aiheutunut. Myös ilmastonmuutokseen liittyviä tapahtumia voidaan rahoittaa.

Vuodesta 2021 alkaen Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelma kattaa rakennukset, jotka kuuluvat klusterin 5 ”Ilmastoenergia ja liikkuvuus” tavoitteeseen 4 ”Tehokas, kestävä ja osallistava energiankäyttö”. Tämän ohjelman tavoitteen 4 kahden aiheen, joissa keskitytään historiallisten rakennusten ilmastokestävyyden varmistamiseen ja haavoittuvien rakennusten häiriönsietokykyyn, ehdotusten jättämisen määräaika oli syyskuussa 2023. näin ollen uusia hankkeita, joilla torjutaan rakennusten sopeutumista, voidaan rahoittaa tulevana talvena. Rakennukset ovat yksi toiminta-aloista, joihin kohdistuu ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa, jolla edistetään ”perusparannusaaltoon käytettävissä olevien varojen käyttöönottoa julkisten rakennusten ja sosiaalisen asuntotuotannon rakennusten jälkiasentamiseen ja ilmastokestävyyden varmistamiseen siten, että niistä tehdään resurssi- ja energiatehokkaita, terveellisiä ja kiertotalouden periaatteiden mukaisia” perusparannusaallon ja sopeutumisstrategian periaatteiden integroinnin hengessä.

Muita EU:n rahoituksen mukauttamisen muotoja infrastruktuurialalla ovat Euroopan investointipankin avustukset. Euroopan investointipankki edistää aktiivisesti ilmastokestävyyttä rahoitetuissa hankkeissa.

Vakuutuksilla pyritään korvaamaan taloudellisesti katastrofien aiheuttamia vahinkoja, joiden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vuoksi. Vakuutusturva on erittäin tärkeä väline ilmastonmuutokseen sopeutumisessa infrastruktuurialalla, myös rakennuksissa.

Kattava katsaus löytyy EU:n sopeutumistoimien rahoitus -sivulta.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

Euroopan standardointijärjestöt CEN ja CENELEC ovat vuodesta 2014 lähtien edistäneet ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämistä rakennusstandardeihin ja edistäneet niiden kehittämistä ja yhdenmukaistamista, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset, teknologian kehitys ja yhteiskunnalliset vaatimukset voidaan sisällyttää investointipäätöksiin Euroopan komission toimeksiannon mukaisesti.

Vuosisata sitten alkaneen luovan liikkeen innoittamana EU on käynnistänyt rakennusten perusparannusaaltoa koskevan aloitteen puitteissa uuden eurooppalaisen Bauhausin foorumina, jolla edistetään uusien ratkaisujen luovaa yhteiskehittämistä kestävää ja kaunista rakennettua ympäristöä varten EU:ssa. Aloitteen tavoitteena on helpottaa ajatustenvaihtoa kohtuuhintaisemmista, esteettömistä ja kestävistä asuintiloista, mobilisoida suunnittelijoiden, arkkitehtien, insinöörien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja taustasta riippumatta inspiroituneiden ihmisten luovuus, jotta voimme viime kädessä parantaa elinkokemuksemme laatua. Se antaa myös rahoitustukea monivuotisen rahoituskehyksen mukaisilla tapauskohtaisilla ehdotuspyynnöillä ja ohjelmilla. Alkuvaihe on jo johtanut useisiin alkuperäisiin kannanottoihin, joiden perusteella Euroopan komissio on antanut tiedonannon 15. syyskuuta 2021.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus tukee sopeutumistoimia kaupunkiympäristössä. Lisätietoja on ClimateAdapt Urban -sivulla.