Liike-elämä ja teollisuus

Liike-elämä ja teollisuus

Keskeiset viestit

• Yrityksillä on kahdenlaisia ilmastoon liittyviä riskejä: välittömät fyysiset riskit ja siirtymäriskit, jotka johtuvat yhteiskunnan toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

• Euroopan unionissa etelän maat raportoivat todennäköisesti suuremmista yritysten toimintaan kohdistuvista fyysisistä riskeistä kuin muut alueet. Tämän jälkeen tulevat Keski- ja Itä-Euroopan yritykset, jotka raportoivat suuremmasta haavoittuvuudesta fyysisille ilmastoriskeille kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopan yritykset. Siirtymäriskit eivät ole yhtä ilmeisiä, koska ne riippuvat maailmanlaajuisista hiilestä irtautumista koskevista sitoumuksista.

• Euroopan komissio käynnisti yhdessä Euroopan investointipankin kanssa Euroopan investointiohjelman. Suunnitelman tavoitteena on saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi Euroopan unionissa (EU). Yksi osa suunnitelmaa on Euroopan strategisten investointien rahasto, jossa käsitellään myös ilmastonmuutosta.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Yrityksillä on kahdenlaisia ilmastoon liittyviä riskejä: välittömät fyysiset riskit ja siirtymäriskit, jotka johtuvat yhteiskunnan toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Fyysiset riskit ovat helpommin havaittavissa ja yritysten ymmärrettävissä, kun ne syntyvät altistumisesta akuuteille tapahtumille tai krooniselle muutokselle. Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia toimitusketjuihin, jakeluun ja myyntiin monin tavoin. Ilmastonmuutos johtaa yhä useammin vakaviin äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten tulviin ja kuivuuteen. Nämä tapahtumat voivat häiritä kuljetus- ja logistiikkaverkostoja ja aiheuttaa viivästyksiä ja vahinkoa kauttakuljetettaville tavaroille. Tämä voi johtaa puutteisiin tai ylimääräisiin varastoihin, mikä vaikuttaa myyntiin ja liikevaihtoon.

Lämpötilan muutokset voivat vaikuttaa tiettyjen tuotteiden saatavuuteen ja laatuun. Esimerkiksi lämpötilan ja sademäärien muutokset voivat vaikuttaa viljelykasveihin, mikä johtaa pienempiin satoihin ja huonompaan laatuun. Tämä voi häiritä toimitusketjuja ja nostaa kuluttajahintoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla, kuten hiilen hinnoittelulla ja uusiutuvaa energiaa koskevilla velvoitteilla, voidaan nostaa energian ja muiden tuotantopanosten kustannuksia. Tämä voi lisätä tuotanto-, kuljetus- ja jakelukustannuksia, mikä voi vähentää voittoja tai johtaa korkeampiin kuluttajahintoihin.

Lämpö vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja voi johtaa heikompaan työsuoritukseen (heikompi tuottavuus) tai pienempiin työtunteihin (työvoiman tarjonta) erityisesti erityisen alttiilla aloilla, kuten maataloudessa, metsätaloudessa, kaivostoiminnassa ja louhinnassa tai rakentamisessa. Tuottavuus kärsii siitä, että työntekijöiden on hidastettava työtahtiaan ja pidettävä lisätaukoja nesteytyksen ja jäähdytyksen vuoksi.

EIBIS (2020) kysyi yrityksiltä, olivatko fyysiset riskit vaikuttaneet niiden liiketoimintaan. Euroopan unionissa etelän maat raportoivat todennäköisesti suuremmista yritysten toimintaan kohdistuvista fyysisistä riskeistä kuin muut alueet. Tämän jälkeen tulevat Keski- ja Itä-Euroopan yritykset, jotka raportoivat suuremmasta haavoittuvuudesta fyysisille ilmastoriskeille kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopan yritykset. Tämä suhteellisen korkea käsitys fyysisestä riskistä erityisesti Etelä-Euroopassa voi johtua kuivuuden kasvavasta uhasta, elintarviketuotannon rajoittamisesta ja mahdollisesti matkailun häiriintymisestä alueella. Lisäksi yritykset, joiden toiminta on alttiimpaa äärimmäisille sääilmiöille – kuten infrastruktuurialat, kuten sähkö, yleishyödylliset palvelut, liikenne, rakentaminen ja palvelut (todennäköisimmin vieraanvaraisuus) – kokevat myös todennäköisemmin suurempia fyysisiä riskejä.

Siirtymäriskit eivät ole yhtä ilmeisiä, koska ne riippuvat maailmanlaajuisista hiilestä irtautumista koskevista sitoumuksista. Kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaa, kuluttajien mieltymykset ovat siirtymässä kestävämpiin tuotteisiin ja käytäntöihin (esim. paikallisten tuotteiden kysynnän kasvu). Tämä voi vaikuttaa tiettyjen tuotteiden myyntiin ja kysyntään, sillä kuluttajat voivat halutessaan ostaa tuotteita yrityksiltä, jotka asettavat kestävyyden etusijalle ja pienentävät hiilijalanjälkeään.

Toimintakehys

EU:n yritysten ja teollisuuden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva poliittinen kehys vahvistetaan ensisijaisesti EU:n sopeutumisstrategiassa. Strategiassa esitetään toimintakehys ja yksilöidään joukko toimenpiteitä, jotka on toteutettava sekä EU:n että kansallisella tasolla.

EU:n sopeutumisstrategiassa korostetaan erityisesti, että yritysten ja teollisuudenalojen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa ja selviytymiskykynsä varmistamiseksi. Siinä tunnustetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat yrityksiin ja teollisuuteen.

Lisäksi EU on hyväksynyt useita asetuksia ja direktiivejä, joissa vaaditaan yrityksiä ja teollisuutta toteuttamaan toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Esimerkiksi EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevassa direktiivissä edellytetään, että tietyt suuret yritykset raportoivat ympäristönsuojelun tasostaan ja sosiaalisesta suorituskyvystään, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät riskinsä ja mahdollisuutensa.

EU:n luokitusjärjestelmä on luokitusjärjestelmä, jossa vahvistetaan luettelo ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sillä voisi olla tärkeä rooli autettaessa EU:ta lisäämään kestäviä investointeja ja panemaan täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä tarjoaa yrityksille, sijoittajille ja poliittisille päättäjille asianmukaiset määritelmät siitä, mitä taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä, mukaan lukien kriteerit, jotka taloudellisten toimintojen on täytettävä edistääkseen merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tällä tavoin sen olisi luotava turvaa sijoittajille, suojeltava yksityisiä sijoittajia viherpesulta, autettava yrityksiä muuttumaan ilmastoystävällisemmiksi, lievennettävä markkinoiden hajanaisuutta ja autettava siirtämään investointeja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Rahoitusalaa koskeva erityiskysymys on tässä.

Tietopohjan parantaminen

CERES-hanke (Climate Change and European Aquatic Resources) on tutkimushanke, jonka tavoitteena on parantaa ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan kalastukseen ja vesiviljelyyn sekä kehittää sopeutumisstrategioita näille aloille. Hanke sisältää tapaustutkimuksia Euroopan eri alueilla, ja siinä keskitytään parantamaan kalastus- ja vesiviljelyalan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Lisäksi ilmastokestävyyttä koskevalla vuoropuhelulla pyritään kaventamaan tätä ilmastonsuojeluvajetta –kuilua sen välillä, kuinka paljon menetetään ja kuinka paljon vakuutetaan – ja löytämään keinoja edistää investointeja hyvään sopeutumiseen. Ilmastokestävyyttä koskevan vuoropuhelun ensisijaisena tehtävänä on vaihtaa näkemyksiä siitä, miten ilmastoon liittyvistä katastrofeista aiheutuneisiin menetyksiin voidaan puuttua, ja määrittää, miten vakuutusala voi edistää enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumista, alkaen toimista, joilla lisätään teollisuuden ja koko yhteiskunnan ilmastoriskivakuutusten kattavuutta, ja päättyen siihen, että luodaan oikeat olosuhteet lisäinvestoinneille hyviin sopeutumisratkaisuihin.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Euroopan komissio käynnisti yhdessä Euroopan investointipankin kanssa Euroopan investointiohjelman. Suunnitelman tavoitteena on saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi Euroopan unionissa (EU). Yksi osa suunnitelmaa on Euroopan strategisten investointien rahasto.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), Euroopan investointineuvontakeskus ja Euroopan investointihankeportaali perustettiin investointien mobilisoimiseksi kaikkialla Euroopassa. ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita Eurooppa 2020 -strategiassa ja vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa vahvistettujen unionin energia-, ilmasto- ja tehokkuustavoitteiden mukaisesti, joilla pyritään saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. ESIR-rahaston tavoitteena on tukea strategisia investointeja keskeisillä aloilla, kuten infrastruktuurissa, energiatehokkuudessa, uusiutuvassa energiassa, tutkimuksessa ja innovoinnissa, ja parantaa enintään 3 000 työntekijän yhteisöjen rahoituksen saantia keskittyen erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) ja pieniin midcap-yrityksiin.

”Ilmasto- ja infrastruktuurirahasto” on Euroopan investointirahaston (EIR) uusi liiketoiminta-alue. EIR on EU:n toimielin, joka perustettiin vuonna 1994 tukemaan pk-yrityksiä tarjoamalla niille rahoitusta. EIR:n päätavoitteena on edistää Euroopan talouskasvua ja kilpailukykyä tukemalla Euroopan talouden moottorina pidettyjen pk-yritysten kehitystä ja kasvua. Tätä varten EIR tarjoaa erilaisia rahoitustuotteita ja -palveluja, kuten takauksia, pääomasijoituksia ja muita riskinjakorahoituksen muotoja. EIR:n rahoitusväline koostuu tällä hetkellä kahdesta rahoituslähteestä, joiden kokonaisinvestointikapasiteetti on 400–600 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2027 saakka. Lisää rahoituslähteitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa. EIR:n ilmasto- ja infrastruktuurirahaston investoinneissa keskitytään ensisijaisesti ilmastotoimiin ja ympäristön kestävyyteen.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

• yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva COSME-ohjelma.
• EU:n ilmastopalvelut, jotka tuottavat palveluja, jotka hyödyttävät miljoonia ihmisiä ja yrityksiä.
• Oasis Hub on riippumaton, maailmanlaajuinen koostaja katastrofeja, äärimmäisiä sääolosuhteita, ilmastonmuutosta ja ympäristöriskejä koskeville tiedoille, työkaluille ja amp-palveluille sekä tarjoaa palveluja tietoaineistojen parantamisessa, tietojen yhdistämisessä ja kaupallistamisessa. Sen tavoitteena on luoda avoin ja läpinäkyvä data-alusta, joka auttaa tarjoamaan ympäristö-, ilmastonmuutos-, katastrofi- ja riskitietoa teollisuudelle ja julkiselle sektorille.

EU tarjoaa yrityksille myös useita tukipalveluja selviytymiskykyä käsittelevän Yritys-Eurooppa-verkoston (Enterprise Europe Network on resilience) kautta, jotta pk-yritykset voivat parantaa kykyään selviytyä tulevista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta, sekä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman kautta.