Kulttuuriperintö

Kulttuuriperintö

Keskeiset viestit

• Katastrofaalisten tapahtumien, kuten tulvien, kuivuuden ja myrskyjen, vaikutukset kulttuuriperintöön ovat yhteydessä huonontumisprosesseista johtuvien muutosten hitaaseen käynnistymiseen.

• Kulttuuriperintöä ei mainittu nimenomaisesti vihreän kehityksen ohjelmassa, mutta kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 mukaisesti perustettiin jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva avoimen koordinointimenetelmän ryhmä vahvistamaan kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutosta.

• Euroopan kulttuuriperintöä tuetaan useilla EU:n toimintapolitiikoilla, ohjelmilla ja rahoituksella, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmalla. EU:n politiikat muilla aloilla, joilla otetaan yhä enemmän huomioon kulttuuriperintö, ulottuvat tutkimuksesta, innovoinnista, koulutuksesta, ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta ja aluepolitiikasta digitaalipolitiikkaan.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Euroopan kulttuuriperintö on rikas ja monipuolinen kulttuuri-ilmaisujen ja luovien ilmaisujen mosaiikki, aiempien eurooppalaisten sukupolvien perintö ja perintö tuleville sukupolville. Unescon kulttuuriperintömääritelmä kattaa esineet, muistomerkit, joukon rakennuksia ja kohteita sekä museot, joilla on erilaisia arvoja, kuten symbolinen, historiallinen, taiteellinen, esteettinen, etnologinen tai antropologinen, tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Siihen kuuluvat aineellinen kulttuuriperintö (irtain, liikkumaton ja vedenalainen), aineeton kulttuuriperintö (ICH), joka on upotettu kulttuuri- ja luonnonperinnön esineisiin, kohteisiin tai muistomerkkeihin.

Katastrofaalisten tapahtumien, kuten äärimmäisten sademäärien, tulvien, maanvyörymien ja kuivuuden, vaikutukset tähän perintöön vaikuttavat kulttuuriperintökohteisiin, mukaan lukien historialliset puistot ja puutarhat. Niihin liittyy huonontumisprosesseista johtuvien muutosten hidas käynnistyminen. Lämpötilan jatkuva nousu sekä lämpötilan ja kosteuden vaihtelut tai jäätymis-sulamissyklien vaihtelut aiheuttavat materiaalien hajoamista ja stressiä, mikä lisää ennallistamisen ja säilyttämisen tarvetta. Mikro-organismien aiheuttama biologinen hajoaminen esimerkiksi homeen ja levien kasvun muodossa sekä rakennusten sekä gallerioiden, kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmien fyysiseen rakenteeseen kohdistuvat hyönteistartunnat ovat todennäköisempiä.

Kulttuuriperintö on alttiina myös epäsopeutumiselle, kun sopeutumistoimet aiheuttavat tahattomia menetyksiä tai vahinkoja. Ilmastokriisin vaikutuksista käytäntöihin, ilmaisuihin, tietoihin ja taitoihin, jotka yhteisöt, ryhmät ja joskus yksilöt tunnistavat osaksi kulttuuriperintöään, on vain vähän syvällistä tietoa. Nopeasti kasvavat, samanaikaiset tai samanaikaiset ääri-ilmiöt ovat ilmastotieteen painopistealue. Rinnakkaisten katastrofien seurauksia koko kulttuuriperintöalalle ei kuitenkaan ole vielä käsitelty tai tutkittu riittävästi – tämä on nyt suuri huolenaihe.

Toimintakehys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa tunnustetaan tarve suojella ja säilyttää kulttuuriperintöä ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten tulvien, myrskyjen ja merenpinnan nousun, varalta.

Kulttuuriperintöä ei kuitenkaan mainittu nimenomaisesti vihreän kehityksen ohjelmassa. Samaan aikaan perustettiin kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 mukaisesti jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva avoimen koordinointimenetelmän ryhmä, jonka tehtävänä on vahvistaa kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutosta. Ryhmän tehtävänä oli tutkia kulttuuriperinnön panosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja tunnistaa kulttuuriperintöön liittyviä uhkia ja puutteita ilmastonmuutoksen yhteydessä.

Työryhmä tarkasteli tilannetta, tietämyksen puutteita ja rakenteellisia puutteita EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Kerättyjen tietojen perusteella on huolestuttavaa, että ilmastonmuutos uhkaa kulttuuriperintöä ennennäkemättömällä nopeudella ja mittakaavassa. EU:n jäsenvaltioilla ja EU:lla ei kuitenkaan ole asianmukaisia politiikkoja ja toimintasuunnitelmia näiden hyökkäysten lieventämiseksi. Yhteensä 83 esimerkkiä 26 maasta kerätyistä parhaista käytännöistä osoittaa kulttuuriperintöratkaisujen potentiaalin ilmastonmuutoksen yhteydessä. Ne tarjoavat korvaamattoman inspiraation ja ideoiden lähteen jäljiteltäviksi.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi syyskuussa 2007 tulvariskien arviointia ja hallintaa koskevan EU:n tulvadirektiivin. Direktiivin tavoitteena on vähentää ja hallita riskejä, joita tulvat aiheuttavat ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle. Jäsenvaltioiden on raportoitava kuuden vuoden välein, kuinka moneen kulttuuriperintökohteeseen tulvat voivat vaikuttaa.

Tietopohjan parantaminen

Useissa EU:n hankkeissa pyritään parantamaan kulttuuriperintöön sopeutumista koskevaa tietopohjaa. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. CLIMATE FOR CULTURE -hanke on tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä ilmastonmuutoksen kulttuuriperinnön vaikutusten arviointiin. Hanke sisältää tapaustutkimuksia Euroopan eri alueilla, ja siinä keskitytään parantamaan ymmärrystä kulttuuriperinnön haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja kehittämään sopeutumisstrategioita.
2. ROCK-hanke, joka tarkoittaa "Kulttuuriperinnön elvyttäminen ja optimointi luovissa ja osaamiskaupungeissa", on tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja testata uusia kestävän kaupunkikehityksen malleja, jotka priorisoivat kulttuuriperintöä. Hanke sisältää tapaustutkimuksia eri puolilla Eurooppaa sijaitsevissa kaupungeissa, ja siinä keskitytään parantamaan kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia ja äärimmäisiä sääilmiöitä.
3. HERACLES-hanke, joka tarkoittaa "HEritage Resilience Against CLimate Events on Site", on tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja testata uusia teknologioita ja menetelmiä kulttuuriperinnön suojelemiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, kuten tulvilta, äärimmäisiltä sääilmiöiltä ja merenpinnan nousulta. Hanke sisältää tapaustutkimuksia Euroopan eri alueilta, ja siinä keskitytään parantamaan kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
4. EU:n rahoittaman YADES-hankkeen tavoitteena on kouluttaa stipendiaattiverkosto siitä, miten voidaan säilyttää ja parantaa kulttuuriperintöalueiden ja historiallisten kaupunkien kykyä sietää ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä vaaroja. Apurahat koulutetaan kehittämään ja ottamaan käyttöön yksityiskohtainen kartta visualisoinneineen, jotta voidaan seurata koko vaarajärjestelmää ilmakehän ja muiden vahinkotoimintojen aiheuttamista vaaroista historiallisiin rakennuksiin ja alueisiin. Seuranta-alustan tiedot analysoidaan simulointijärjestelmällä ja toimitetaan paikallisviranomaisille, mikä mahdollistaa tarvittavat ennaltaehkäisevät toimet.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Euroopan kulttuuriperintöä tuetaan useilla EU:n toimintapolitiikoilla, ohjelmilla ja rahoituksella, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmalla. EU:n politiikat muilla aloilla, joilla otetaan yhä enemmän huomioon kulttuuriperintö, ulottuvat tutkimuksesta, innovoinnista, koulutuksesta, ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta ja aluepolitiikasta digitaalipolitiikkaan. Näin ollen kulttuuriperintöä varten on saatavilla rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Erasmus+ -ohjelmasta, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. CulturEU-rahoitusopas on saatavilla interaktiivisena verkkotyökaluna ja tulostettavana oppaana. Se kattaa mahdollisuuksia, jotka liittyvät noin 20:een EU:n rahoitusohjelmaan, joilla voidaan tukea hankkeita, joilla on kulttuurinen ja luova ulottuvuus.

Kattava katsaus löytyy EU:n sopeutumistoimien rahoitus -sivulta.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

Välineitä, kuten kulttuuriperinnön arvon arviointia – esimerkiksi Unescon maailmanperintöluetteloa ja ICOMOSia – voidaan käyttää tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja saamaan ihmiset tietoisiksi tällaisen arvokkaan omaisuuden mahdollisesta menettämisestä. On myös tärkeää luoda ja ylläpitää yhteyksiä kulttuuriperintöpäälliköiden ja tutkijoiden välille ilmastonmuutoksen tieteen ja viestinnän aloilla jakamalla esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Kansalaistieteen kehittämiseen olisi panostettava, jotta yleisö voi osallistua kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvien vaikutusten laajamittaiseen seurantaan ja kirjaamiseen.

Mukauttamista koskeva MRE

Kuudennen vesipuitedirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpanokertomuksen mukaan huomion kiinnittäminen ympäristöön ja kulttuuriperintöön näyttää lisääntyneen ensimmäisen syklin jälkeen sen jälkeen, kun niiden alueiden prosenttiosuus, joilla mahdollinen merkittävä tulvariski ei koskenut ympäristöä ja kulttuuriperintöä, laski noin 10 prosenttiyksikköä. Tiivistelmä EU:sta on saatavilla täällä.