Tieto- ja viestintätekniikka

Tieto- ja viestintätekniikka

Keskeiset viestit

• Sekä akuutit (eli äärimmäiset sääilmiöt) että krooniset ilmastovaikutukset (eli pidemmän aikavälin muutokset ympäristössä) vaikuttavat tieto- ja viestintätekniikkaan.

• Tieto- ja viestintätekniikka tunnustetaan yhä laajemmin innovatiivisten lähestymistapojen mahdollistajaksi ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä, seurannassa ja niihin sopeutumisessa.

• EU:n sopeutumisstrategiassa todetaan selvästi, että digitalisaatio on ratkaisevan tärkeää vihreän kehityksen ohjelman sopeutumistavoitteiden saavuttamiseksi. Uudet välineet, kuten Destination Earth ja Digital Twins, lupaavat lisätä ymmärrystämme nykyisistä ja tulevista ilmastovaikutuksista planeetan ja paikallisella tasolla. Valtamerimittauksia ja -havaintoja vahvistetaan edelleen.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Ilmastonmuutoksen TVT:lle asettamat haasteet jakautuvat kahteen pääryhmään: akuutit tapahtumat ja krooniset rasitukset. Akuutteja tapahtumia (joita kutsutaan myös kriittisiksi tapahtumiksi tai kriisitapahtumiksi) ovat esimerkiksi tulvat (tulva, joki, rannikko), hurrikaanit, jäämyrskyt ja helleaallot. Akuutit tapahtumat vaarantavat tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurit tuhoamalla tai poistamalla käytöstä fyysisen omaisuuden, josta ne ovat riippuvaisia. Vaikka niillä voi olla tuhoisia vaikutuksia, akuutit tapahtumat ovat yleensä lyhytaikaisia.

Krooniset stressit johtuvat ilmastonormien asteittaisemmista muutoksista. Näitä muutoksia ovat lisääntyneet vuorokausi- ja vuosilämpötila-alueet, suurempi altistuminen äärimmäisille lämpötiloille, pidempään kestävät korkeat lämpötilat, nopeampi lämpötilan vaihtelu, suurempi kosteus ja toisen asteen vaikutukset, kuten sade- ja tuulimallien muutokset, jotka johtavat useammin veden sisäänpääsyyn tai myrskyvaurioihin. Vaikka näillä vaikutuksilla on vähemmän todennäköisesti katastrofaalisia seurauksia, ne johtavat omaisuuserien huonontumisen lisääntymiseen, useammin toistuviin vikoihin ja lyhyempään käyttöikään, millä puolestaan on merkittäviä taloudellisia seurauksia, koska omaisuuserät tarvitsevat useammin päivitys- ja korvaussyklejä ja edellyttävät todennäköisesti tiiviimpää seurantaa heikkenemisen merkkien varalta. Krooniset stressit ilmenevät paljon pidemmillä aikaväleillä. Edelleen lämpeneminen ja vaihtelevampi ilmasto kuormittaa sähköverkkoa lisäämällä jäähdytyksen kysyntävaatimuksia.

Muut datakeskukset käyttävät merkittäviä määriä vettä paikan päällä pääasiassa jäähdytysjärjestelmäänsä, joka koostuu jäähdytystorneista, jäähdyttimistä, pumpuista, putkista, lämmönvaihtimista / lauhduttimista ja tietokonehuoneen ilmastointilaitteesta (CRAC) tai tietokonehuoneen ilmankäsittelylaitteesta (CRAH).

Nämä kaksi stressityyppiä eivät ole erillisiä: kolmas stressityyppi on tunnistettu ”krooniseksi kriisiksi” tai ”kroonisen vaaran tilaksi” eli lähinnä akuutiksi tapahtumaksi, joka kestää huomattavan kauan (esim. tulvat, jotka kestävät viikkoja tai kuukausia päivien sijaan – kuten vuonna 2012).

Tieto- ja viestintätekniikka on kuitenkin luonnostaan hajautettua ja modulaarista, minkä vuoksi sillä on korkea ilmastokestävyys. Tarpeettomat lankapuhelimet, Internet-palveluntarjoajien monimuotoisuus, hätäverkkovierailut ja matkapuhelimen mikrolatauksen varajärjestelmät parantavat tieto- ja viestintätekniikan kykyä sietää ilmastonmuutosta. Tämä saattaa muuttua tulevaisuudessa, kun pilvipalvelut lisääntyvät ja infrastruktuuri keskittyy niihin. Samoin suurin osa kaikesta transatlanttisesta internetliikenteestä kulkee Alankomaiden kautta, jossa muutamat liittimet yhdistävät molemmat mantereet.

Toimintakehys

Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintätekniikan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n toimintapoliittisessa kehyksessä keskitytään parantamaan tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja pienentämään alan ympäristöjalanjälkeä energiatehokkuustoimenpiteiden ja muiden aloitteiden avulla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva poliittinen kehys tieto- ja viestintätekniikan alalla EU:ssa vahvistetaan EU:n digitaalistrategiassa. Vuonna 2020 toisessa viisivuotisessa digitaalistrategiassa – Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa – keskityttiin kolmeen digitalisaation keskeiseen tavoitteeseen: ihmisten hyväksi toimiva teknologia, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen talous sekä avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta. Vuonna 2021 strategiaa täydennettiin kymmenvuotisella digitaalisella kompassilla: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten, jossa konkretisoidaan vuoteen 2030 ulottuvat EU:n digitaaliset tavoitteet. Siellä tieto- ja viestintätekniikka-alalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa. EU:n sopeutumisstrategiassa todetaan selvästi, että digitalisaatio on ratkaisevan tärkeää vihreän kehityksen ohjelman sopeutumistavoitteiden saavuttamiseksi. Uudet välineet, kuten Destination Earth ja Digital Twins, lupaavat lisätä ymmärrystämme nykyisistä ja tulevista ilmastovaikutuksista planeetan ja paikallisella tasolla. Valtamerimittauksia ja -havaintoja vahvistetaan edelleen.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU on myös käynnistänyt useita rahoitusohjelmia, joilla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tieto- ja viestintätekniikan alalla. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetaan hankkeita, joilla parannetaan tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovointiohjelmasta tuetaan myös tutkimusta ja innovointia tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän ilmastonmuutokseen sopeutumisen alalla.

Kattava katsaus löytyy EU:n sopeutumistoimien rahoitus -sivulta.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

Osana vuonna 2014 aloitettua komission toimeksiantoa komissio ja CEN-CENELEC ovat pyrkineet käsittelemään eurooppalaisten standardien mukauttamista ja standardointia ilmastonmuutokseen painottaen erityisesti keskeisten alojen häiriönsietokykyä. Tämä on johtanut infrastruktuuristandardien tarkistamiseen aloilla, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa, kuten energia, liikenne, rakentaminen ja tieto- ja viestintätekniikka.