Vuoristoalueet

Moutain-alueet

Keskeiset viestit

• Vuosisadan loppuun mennessä ennustetaan, että Euroopan vuoret ovat muuttuneet fyysisesti. Suuret jäätiköt ovat kokeneet merkittävän massahäviön, mutta muutokset vaikuttavat myös alempiin, keskimäisiin ja tulva-alueisiin.

• Sopeutuminen vesihuollon, maatalouden, metsätalouden ja matkailun kaltaisilla aloilla on avainasemassa vuoristoalueiden sopeuttamisessa.

• EU:lla on useita rahoitusohjelmia, joilla voidaan tukea hankkeita vuoristoalueilla, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Näillä varoilla voidaan tukea monenlaisia aloitteita, kuten infrastruktuurihankkeita, työpaikkojen luomista ja ympäristönsuojelua.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Euroopan vuoristoalueisiin. Vuosisadan loppuun mennessä ennustetaan, että Euroopan vuoret ovat muuttuneet fyysisesti. Suuret jäätiköt ovat kokeneet merkittäviä massahäviöitä, mutta muutokset vaikuttavat myös alempiin, keskikukkuloihin ja tulva-alueisiin, mikä vaikuttaa veden saatavuuteen, maataloustuotantoon, matkailuun ja terveysaloihin. Vuoristoalueilla on monimutkainen pinnanmuodostus, joka muuttuu huomattavasti lyhyillä etäisyyksillä, mikä johtaa monipuolisiin ilmastovaikutuksiin eri korkeuksilla. Esimerkiksi ilman lämpötilan noustessa ja sademäärän lisääntyessä kausittaiset lumirajat löytyvät korkeammilta korkeudelta ja lumikaudet lyhenevät. Puurajat nousevat ja metsäkuviot muuttuvat alemmilla korkeuksilla. Maissa, joissa vuoristot ovat korkeita, kuten Alpeilla, ilmastonmuutos vaikuttaa vesitasapainoon, mikä vaikuttaa vesivoimaan, kaupunkien kuivatukseen, merenkulkuun ja veteen liittyvien luonnonuhkien voimakkuuden lisääntymiseen.

Toimintakehys

EU:lla on useita politiikkoja ja aloitteita, joilla pyritään tukemaan kestävää kehitystä vuoristoalueilla. Näissä politiikoissa tunnustetaan vuoristoyhteisöjen ainutlaatuiset ympäristöön liittyvät, taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ja pyritään edistämään niiden selviytymiskykyä ja pitkän aikavälin elinkelpoisuutta.

Vuonna 2021 hyväksytyn ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian tavoitteena on tehdä sopeutumisesta älykkäämpää (työntämällä sopeutumista koskevan tietämyksen rajoja), nopeampaa (nopeuttaa sopeutumisratkaisujen käyttöönottoa) ja järjestelmällisempää (yhdennetyt ratkaisut ja suunnitelmat). Vuoristoalueilla on erityisen tärkeää edistää paikallista sopeutumista, luontopohjaisia ratkaisuja, makean veden luonnonvarojen kestävää käyttöä ja häiriönsietokykyä.

Sopeutuminen vesihuollon, maatalouden, metsätalouden ja matkailun kaltaisilla aloilla on avainasemassa vuoristoalueiden sopeuttamisessa.

Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) mukauttamista koskevan asetuksen tarkistamisella pyritään lisäämään hiilidioksidin talteenottoa maa- ja metsätaloudessa, millä on merkittäviä vaikutuksia maanpeitteen muutokseen. Tämän saavuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet, kuten niittyjen säilyttäminen, hiiliviljely ja turvemaiden ennallistaminen, auttavat myös ehkäisemään maaperän eroosiota ja vähentämään tulvariskiä.

EU:n vihreän kehityksen ohjelman, vuosien 2023–2027 uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja vuoden 2023 biodiversiteettistrategian0 mukaisesti ympäristökysymyksiä ja ilmastotoimia painotetaan enemmän.

EU:n vuoristoalueita koskevat erityispolitiikat

Yksi keskeinen politiikka on Alppien aluetta koskeva EU:n strategia (EUSALP), joka on makroaluestrategia, joka kokoaa yhteen alueellisia ja kansallisia sidosryhmiä seitsemästä Alppien alueen maasta. Strategian tavoitteena on edistää alueen kestävää kehitystä koordinoiduilla toimilla esimerkiksi innovoinnin, liikkuvuuden ja biologisen monimuotoisuuden aloilla.

Alppeja koskeva yleissopimus, joka hyväksyttiin vuonna 1991, on Alppimaiden ja EU:n välinen kansainvälinen sopimus Alppien kestävästä kehityksestä ja suojelusta. Alppeja koskevan yleissopimuksen perimmäisenä tavoitteena on kehittää Alppien yhteistä perintöä ja säilyttää se tuleville sukupolville valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä, johon kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset osallistuvat.

Karpaattien yleissopimus on seitsemän maan välinen monenvälinen sopimus, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua Karpaattien alueella. Yleissopimuksessa keskitytään useisiin keskeisiin aloihin, kuten biologisen ja maisemallisen monimuotoisuuden suojeluun, kestävään maankäyttöön ja metsätalouteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kestävään matkailuun ja kestävään liikenteeseen. Sillä tuetaan myös alueen maiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, ja se sisältää säännöksiä yleisön osallistumisesta ja sidosryhmien osallistumisesta päätöksentekoon. Karpaattien yleissopimusta tukee Euroopan unioni, joka tarjoaa sen täytäntöönpanoon rahoitusta ja teknistä apua.

Pyreneiden suojelua koskeva yleissopimus on kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on suojella Pyreneiden vuoriston luonnon- ja kulttuuriperintöä ja edistää alueen kestävää kehitystä. Siinä vahvistetaan puitteet allekirjoittajamaiden väliselle yhteistyölle muun muassa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen, kestävän maankäytön ja kestävän matkailun aloilla. Pyreneiden yleissopimusta tuetaan erilaisilla EU:n rahoitusohjelmilla ja -aloitteilla, joilla tuetaan taloudellisesti kestävää kehitystä edistäviä hankkeita Pyreneiden alueella.

Ympäristöä ja turvallisuutta koskeva aloite ja Dinaric Alpine -yleissopimus: Nämä kaksi erillistä aloitetta ovat kansainvälisten järjestöjen ja useiden Balkanin ja Dinaaristen Alppien alueen maiden allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia, joilla pyritään edistämään kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua näillä alueilla.

Tietopohjan parantaminen

MOVING-tutkimushankkeella (MOuntain Valorisation through INterconnectedness and Green Growth) pyritään kehittämään valmiuksia ja kehittämään yhdessä – alhaalta ylöspäin suuntautuvan osallistavan prosessin avulla, johon osallistuvat arvoketjun toimijat, sidosryhmät ja poliittiset päättäjät – asiaankuuluvia toimintapoliittisia kehyksiä kaikkialla Euroopassa sellaisten uusien tai parannettujen/laajennettujen arvoketjujen perustamiseksi, jotka edistävät vuoristoalueiden kykyä sietää ilmastonmuutosta ja kestävyyttä.

PHUSICOS, joka tarkoittaa "luonnon mukaan" kreikaksi, osoittaa, miten luontoon perustuvat ratkaisut tarjoavat vankkoja, kestäviä ja kustannustehokkaita toimenpiteitä äärimmäisten sääilmiöiden riskin vähentämiseksi maaseudun vuoristomaisemissa. Hankkeella kurotaan umpeen hydrometeorologisten vaarojen (tulva, eroosio, maanvyörymät ja kuivuus) NBS: iin liittyvä tietovaje ottamalla käyttöön NBS: t useissa eurooppalaisissa tapaustutkimuspaikoissa.

MountResilience tukee vuoristoalueilla sijaitsevia Euroopan alueita ja yhteisöjä, jotta ne voivat parantaa valmiuksiaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja siirtyä kohti ilmastonmuutosta kestävää yhteiskuntaa. Hankkeessa käsitteellistetään, testataan ja laajennetaan monitasoisia, moniulotteisia ja uudelleen sovellettavissa olevia ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luontoon perustuvia ratkaisuja, joilla vastataan poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin sekä kansalaisten käyttäytymiseen erityisten ilmastovaikutusten käsittelemiseksi vuoristoalueilla.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:lla on useita rahoitusohjelmia, joilla voidaan tukea hankkeita vuoristoalueilla, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Näillä varoilla voidaan tukea monenlaisia aloitteita, kuten infrastruktuurihankkeita, työpaikkojen luomista ja ympäristönsuojelua.

EU:n koheesiopolitiikalla pyritään vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja keskittymään kehityksessä jälkeen jääneisiin alueisiin. Siinä todetaan, että "erityistä huomiota on kiinnitettävä (...) vuoristoalueisiin". Koheesiopolitiikalla on näin ollen keskeinen rooli vuoristoalueiden erityishaasteisiin vastaamisessa, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sillä se voi parantaa sopeutumista toimenpideohjelmiensa puitteissa.

Interreg VI B -ohjelmassa määritellään 14 valtioiden välistä yhteistyöohjelmaa vuosiksi 2021–2027 laajamittaisilla alueilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Ohjelmien budjetti on 1,5 miljardia euroa. Lisäksi on olemassa erityisiä EU:n hyväksymiä strategioita neljää makroalueellista aluetta varten: Itämeren, Tonavan, Alppien sekä Adrian- ja Joonianmeren alueet. Nämä ohjelmat kattavat myös vuoristoalueet, jotka hyötyvät strategisten yhteistyötoimien edistämisestä laajamittaisilla alueilla.

Osana vuonna 2014 aloitettua komission toimeksiantoa komissio, Euroopan standardointikomitea ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CEN-CENELEC) ovat pyrkineet käsittelemään eurooppalaisten standardien ja standardoinnin mukauttamista ilmastonmuutokseen painottaen erityisesti keskeisten alojen häiriönsietokykyä.