Liikenne

Liikenne

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset liikennealalla liittyvät äärimmäisiin sääolosuhteisiin ja hydrologisiin tapahtumiin, kuten rankkasateisiin, myrskyihin ja äärimmäisiin tuuliin, merenpinnan nousuihin, tulviin tai helleaaltoihin. Nämä ilmastonmuutoksen ilmenemismuodot vaikuttavat erityisesti liikenneinfrastruktuuriin ja sitä kautta itse liikenteeseen, sen luotettavuuteen ja turvallisuuteen.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa liikenteen sopeutumistoimet toteutetaan yhdennetysti muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden, kuten kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian, kanssa. Strategiassa ja toimintasuunnitelmassa luodaan perusta sille, miten EU:n liikennejärjestelmä voi saavuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymän ja parantaa kykyään sietää ilmastonmuutosta. EU:n keskeinen toiminta-ala on EU:n rahoittaman Euroopan laajuisen liikenneverkon ilmastokestävyyden varmistaminen. Liikenteeseen liittyviä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia näkökohtia arvioidaan Euroopan ympäristökeskuksen liikenneympäristön raportointimekanismia koskevissa raporteissa.
• Toinen tärkeä osa-alue on infrastruktuurin turvallisuutta ja suorituskykyä muuttuvissa olosuhteissa koskevien standardien päivittäminen yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Liikenne on olennainen osa taloutta ja yhteiskuntaa, ja sillä on keskeinen rooli ihmisten ja yritysten jokapäiväisessä elämässä. Toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan liikenteen häiriönsietokykyä ja vähentämään liikennejärjestelmän alttiutta ilmastonmuutokselle, olisi lisättävä samaan tapaan kuin toimia, joilla liikenteestä tehdään vähemmän hiili-intensiivistä, kestävää ja älykkäämpää.

Ilmastonmuutos vaikuttaa liikennealaan monin tavoin. Useimmat vaikutukset liittyvät äärimmäisiin sää- ja hydrologisiin tapahtumiin, kuten rankkasateisiin, myrskyihin ja äärimmäisiin tuuliin, merenpinnan nousuihin, tulviin tai helleaaltoihin, joita todennäköisesti esiintyy useammin tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vuoksi. Nämä ilmastonmuutoksen ilmenemismuodot vaikuttavat erityisesti liikenneinfrastruktuuriin ja sitä kautta itse liikenteeseen, sen luotettavuuteen ja turvallisuuteen.

Liikenteen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, haavoittuvuuteen ja sopeutumiseen (CCIVA) tähtäävissä politiikoissa keskitytään parantamaan liikenteen kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia niiden toimien mukaisesti, joilla pyritään minimoimaan liikenteen vaikutukset ympäristöön ja ilmastojärjestelmään.

Toimintakehys

Euroopan tasolla liikennealan poliittiset prosessit kohdistuvat pääasiassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseen, mikä edistää sopeutumista, mutta ei erityisesti sopeutumista.

Koska ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n strategia on luonteeltaan systeeminen, liikenteen sopeutumistoimet toteutetaan yhdennetysti muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden, kuten kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian, kanssa. Tässä liikkuvuusstrategiassa ja toimintasuunnitelmassa luodaan perusta sille, miten EU:n liikennejärjestelmä voi saavuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymänsä ja parantaa kykyään sietää ilmastonmuutosta. 55-valmiuspaketti sisältää lainsäädäntöehdotuksia ja toimintapoliittisen aloitteen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta, mukaan lukien sen laajentaminen merenkulkuun, ilmailun päästöjä koskevien sääntöjen tarkistaminen ja erillisen päästökauppajärjestelmän perustaminen tieliikenteelle ja rakennuksille.

EU:n rahoittaman Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ilmastokestävyyden varmistaminen varmistetaan unionin suuntaviivoista TEN-T-verkon kehittämiseksi annetulla EU:n lainsäädännöllä. Euroopan komission vuonna 2019 toteuttama TEN-T-arviointiprosessi on johtanut asetuksen ja siihen liittyvien suuntaviivojen tarkistamiseen. Tämän arviointiprosessin tarkoituksena on kehittää liikenneverkko, joka on tehokas, turvallinen, älykäs ja kestävä, jossa digitalisaatio otetaan huomioon ja jossa käsitellään ilmastonmuutosta. Komissio valmistelee ja esittää tarkistetun TEN-T-asetuksen arviointiprosessin tulosten perusteella marraskuussa 2021.

Tietopohjan parantaminen

IPCC:n AR6 WG II -raportti Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus kattavat liikennealan haavoittuvuudet ja sopeutumisvaihtoehdot eri luvuissa maailmanlaajuisesta näkökulmasta ja useista alueellisista näkökulmista, kuten Euroopasta, Välimerestä ja arktisesta alueesta. Liikenne nähdään osana laajempia kokonaisuuksia, kuten taajamia ja keskeisiä infrastruktuureja, jotka liittyvät pääasiassa merenpinnan nousuun tai ikiroudan sulamiseen. Liikenneinfrastruktuurin häiriöt ovat merkittävä riskitekijä edustavassa avainriskissä alavien rannikkojärjestelmien ja elintarviketurvan kannalta, kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen elintarvikekaupan merkitys. Arktisella alueella liikenteen odotetaan muuttuvan merkittävästi ilmastonmuutoksen vuoksi: uusien reittien avaamisen odotetaan tuovan uusia mahdollisuuksia ja haasteita sekä rahti- että matkustaja-aluksille; Ikiroudan sulamisen odotetaan aiheuttavan merkittäviä häiriöitä arktisille maaliikennereiteille, ja tehokkaiden sopeutumisratkaisujen toteuttamismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.

CCIVA:n tuntemusta Euroopan liikenteessä kehitetään ja parannetaan vähitellen EU:n rahoittaman tutkimuksen ja tunnettujen organisaatioiden säännöllisten arviointiprosessien avulla, mukaan lukien IPPC-arviointiraportit, UNEP:n GEO-raportit ja EEA:n liikenne- ja ympäristöraportointimekanismia (TERM) koskevat raportit.

IPPC:n viidennessä arviointiraportissa todettiin, että liikennealalla suositellaan rakenteellisia sopeutumistoimenpiteitä, infrastruktuurin parantamista ja katastrofiriskien hallintaa, kun taas joihinkin sopeutumistoimiin voi liittyä merkittäviä sivuhyötyjä, synergioita ja kompromisseja.

OECD vastaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteeseen tukemalla hallituksia vaikuttavien, tehokkaiden ja tasapuolisten sopeutumispolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. OECD julkaisi vuonna 2016 yhteistyössä kansainvälisen liikennefoorumin kanssa raportin Adapting Transport to Climate Change and Extreme Weather, jossa käsitellään perustavanlaatuisia haasteita, joita ilmastonmuutos aiheuttaa liikenneinfrastruktuurin omistajille. Tässä raportissa tarkastellaan strategioita, jotka voivat auttaa liikenneviranomaisia vähentämään äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia verkon suorituskykyriskejä.

Liikenteeseen liittyviä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia näkökohtia käsitellään myös EEA:n TERM-raporteissa.  Euroopan ympäristökeskuksen raportti Nature-based solutions in Europe: Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofiriskien vähentämistä koskevassa politiikassa, tietämyksessä ja käytännössä kestävää kaupunkiliikennettä pidetään olennaisena osana mukautettuja ja ilmastonmuutoksen kestäviä kaupunkeja. EEA:n raportissa Adaptation of transport to climate change in Europe tarkastellaan nykyisiä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia käytäntöjä, jotka koskevat liikennettä Euroopan eri maissa. Siinä luodaan yleiskatsaus sopeutumistoimien haasteisiin ja tilaan, tarkastellaan useita aloitteita eri maissa ja esitetään päätelmät mahdollisista jatkotoimista.

Liikenteen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä tutkimushankkeita tuettiin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja erityisesti osana älykästä, ympäristöystävällistä ja integroitua liikennettä koskevia yhteiskunnallisia haasteita. RESilient transport InfraSTructure to extreme events -hankkeen päätarkoituksena on parantaa kuljetustoiminnan häiriönsietokykyä luonnon ja ihmisen aiheuttamien ääri-ilmiöiden varalta. Toisella hankkeella, Future proofing strategies FOr RESilient transport networks against Extreme Events, pyritään parantamaan multimodaalisen liikenneinfrastruktuurin kriittisten osien, kuten siltojen, tunnelien ja terminaalien, häiriönsietokykyä. GIS-pohjaisen infrastruktuurin hallintajärjestelmän (Infrastructure Management System for Optimized Response to Extreme Events on Terrestrial Transport Networks) tavoitteena on suunnitella, validoida ja toteuttaa kokonaisvaltaisia menetelmiä, strategioita, välineitä ja teknisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan merkittävästi maaliikenneinfrastruktuurin häiriönsietokykyä. päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen maa- ja ilma-antureiden yhdistettyyn käyttöön perustuvan liikenneinfrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi; Kehittyneet mallinnustyökalut ovat PANOPTIS-hankkeen päätarkoitus.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Monivuotisessa rahoituskehyksessä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion kokonaismäärärahat ovat 12,8 miljardia euroa koko ohjelmakaudeksi 2021–2027. Nämä varat on tarkoitus investoida liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja sen häiriönsietokyvyn parantamiseen, TEN-T-verkko mukaan luettuna.

Kansallisen tason liikennehankkeita, joilla pyritään muun muassa parantamaan liikenteen kykyä sietää ilmastonmuutosta, tuetaan taloudellisesti koheesiopolitiikan EU:n rahoitusvälineistä toimenpideohjelmien kautta. EU:n rahoitusosuuden kokonaismäärä koko ohjelmakaudeksi on 274,3 miljardia euroa.

Edellisellä rahoituskaudella 2014–2020 koheesiopolitiikkaa tuettiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Liikenteen sopeutumisen kannalta merkityksellisiä investointiprioriteetteja olivat liikenteen ja energian verkkoinfrastruktuuri, jonka kokonaisbudjetti oli 67,3 miljardia euroa, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen; riskien ehkäiseminen, jonka budjetti oli 43,2 miljardia euroa. Euroopan komissio on julkaissut ilmastonmuutosta ja suurhankkeita koskevan tietosivun, jossa esitetään tarkemmin ilmastonmuutokseen liittyvät vaatimukset ja ohjeet suurhankkeita varten.

Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettu Civitas SUMP plus -hanke auttaa kaikenkokoisia toimijoita kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanossa. Hankkeessa luodaan uusia lähestymistapoja ja välineitä kuudessa kaupunkilaboratoriossa, kuten Antwerpenissä Belgiassa ja Plataniaksessa Kreikassa. Näistä laboratorioista saadut hyvät käytännöt ja kokemukset siirretään jäsenvaltioiden poliitikoille, alan toimijoille ja tutkijoille sekä ohjaaviin materiaaleihin ja välineisiin.

Horisontti 2020 -ohjelman jatkona on Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovointiohjelma vuosiksi 2021–2027, jonka kokonaisbudjetti on 95,5 miljardia euroa. Ohjelman rakenne koostuu neljästä tutkimusprioriteetista. Ensisijaisen aihealueen ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” puitteissa liikennealan hankkeita rahoitetaan aihealueesta ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, ja niiden kokonaisbudjetti on 15,1 miljardia euroa.

Kattava katsaus löytyy EU:n sopeutumistoimien rahoitus -sivulta.

Täytäntöönpanon tukeminen

Tärkeä toimenpide, jolla vähennetään liikenteen alttiutta ilmastonmuutokselle EU:ssa, on kehittää ja käyttää laajasti ilmastokestäviä infrastruktuuristandardeja. Liikenneinfrastruktuuri on liikennejärjestelmän selkäranka, ja näiden normien soveltaminen auttaa varmistamaan, että infrastruktuuri kestää haitallisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia, voimakasta tuulta tai erittäin korkeita lämpötiloja. Komissio on tehnyt yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa päivittääkseen standardeja, jotka koskevat infrastruktuurin turvallisuutta ja suorituskykyä muuttuvassa ilmastossa. Vuoden 2015 alussa perustettiin ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä CENin ja CENELECin koordinointiryhmä sen jälkeen, kun EU oli antanut tehtäväksi tarkistaa ja kehittää ilmastonmuutosta kestäviä infrastruktuuristandardeja. Standardointipyynnön ensimmäisessä vaiheessa valittiin 13 standardia, jotka teknisten komiteoiden oli määrä tarkistaa. Näistä kaksi standardia, rautateiden sähköiset ja elektroniset sovellukset ja ilma-alusten maalaitteet, liittyivät liikennealaan. Toisessa vaiheessa, joka alkoi vuoden 2017 lopulla, standardien tarkistamista jatkettiin. Samaan aikaan on laadittu CEN-CENELEC Guide for addressing climate change adaptation in standards, jolla tuetaan teknisiä komiteoita ilmastonmuutokseen liittyvien standardien tarkistamisessa. Komissio on kannustanut jäsenvaltioita ottamaan kansallisen standardoinnin mukaan kansallisten sopeutumisstrategioidensa täytäntöönpanoon.

Euroopan komissio tukee kestävää kaupunkiliikennettä edistämällä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien (SUMP) käsitettä, joka esitetään tiedonannossa Yhdessä kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta kaupunkiliikennettä. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien yleisenä tavoitteena on parantaa kansalaisten elämänlaatua puuttumalla kaupunkien tärkeimpiin ympäristöön liittyviin liikennehaasteisiin, kuten ilman/melun saastumiseen, ilmastonmuutokseen ja uusien liikkuvuuspalvelujen integrointiin. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanolla varmistetaan, että liikennejärjestelmä on monipuolisempi ja ympäristöystävällisempi, jotta se myös kestää paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen tarkistettu versio on laadittu sidosryhmien vuoden kestäneen osallistamisprosessin tuloksena.

Mukauttamista koskeva MRE

Liikennealalla toteutetaan yleiseurooppalaisia seuranta-, raportointi- ja arviointiprosesseja, jotka liittyvät pääasiassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eli liikenteen hiili-intensiteettiin ja kasvihuonekaasupäästöihin (raportointi UNFCCC:lle), uusiutuvien energialähteiden käyttöön liikenteessä tai liikenteen ympäristötehokkuuteen. Ei ole olemassa Euroopan laajuista, pakollista ja lainsäädäntöön perustuvaa raportointia, joka antaisi yleiskuvan liikenteen vaikutuksista, haavoittuvuuksista ja sopeutumisesta EU:n jäsenmaissa.

Tulevaisuudessa kestävän kaupunkikehityksen suunnitelmien täytäntöönpanoa olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien suuntaviivojen mukaisesti, jotta voidaan maksimoida vaikuttavuus ja lisäarvo kaupunkien elämänlaadun ja liikenteen ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.