2.4 Valtioiden rajat ylittävien kysymysten huomioon ottaminen

Suurin osa ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista on luonteeltaan rajatylittäviä. Valtioiden rajat ylittävät kysymykset luovat maiden välisiä riippuvuussuhteita (esim. vesistöihin liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset).

Näin ollen maan olisi pyrittävä luomaan yhteyksiä naapurimaihin tiedottaakseen sopeutumisprosessista ja rajat ylittäviin vaikutuksiin liittyvistä huolenaiheista ja kartoittaakseen lähestymistapoja koordinointiin erilaisissa poliittisissa, oikeudellisissa ja institutionaalisissa yhteyksissä.

Yhteiset sopeutumis- ja katastrofiriskien hallintatoimet voivat lisäksi perustua yhteisten uhkien tunnistamiseen (esim. tekemällä keskinäisiä riskinarviointeja), ja niiden on oltava kunkin maan sopeutumistavoitteiden mukaisia. Hyvä lähtökohta on tunnistaa sopeutumistoimien kannalta merkitykselliset alat, joilla on tehty perinteistä rajat ylittävää yhteistyötä (esim. vesipiirien hoito, tulvariskien hallinta, kansallispuistojen hoito), ja pyrkiä ottamaan hallintoviranomaiset mukaan sopeutumispolitiikkaan.

Rajatylittävään yhteistyöhön investoiminen on myös keino minimoida sopeutumistoimien kustannukset ja maksimoida niistä saatava hyöty kehittämällä sopeutumistoimenpiteiden synergioita ja ottamalla huomioon seuraukset naapurialueiden lainkäyttöalueille.

Euroopan makroalueilla, kuten Alppien alueella, Karpaattien alueella, Luoteis- ja Kaakkois-Euroopassa, Itämerellä ja Tonavan aluetta koskevan strategian puitteissa, toteutetaan jo rajat ylittäviä toimia, joilla puututaan ilmastonmuutokseen ja kehitetään yhdessä sopeutumistoimia. Muita rajat ylittäviä toimia alueellisella tasolla ovat Pyreneillä parhaillaan toteutettavat sopeutumistoimet.

Kaikki nämä laajamittaiset toimet, joihin osallistuu useita maita, saavat rahoitusta EU:lta. Lisäksi EU:n politiikat auttavat jo nyt ratkaisemaan joitakin ilmastonmuutokseen liittyviä rajat ylittäviä kysymyksiä. Esimerkiksi tulvadirektiivi ja vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttävät rajat ylittävää yhteistyötä vesialalla. Lisäksi sään aiheuttamia luonnonkatastrofeja varten on olemassa eurooppalaisia ja yleiseurooppalaisia varhaisvaroitus- ja havaitsemisjärjestelmiä, kuten Meteoalarm, Euroopan tulvatietojärjestelmä , Euroopan metsäpalotietojärjestelmä ja Euroopan kuivuudenseurantakeskus. Unionin pelastuspalvelumekanismi tarjoaa myös puitteet tehostetulle yhteistyölle EU:n jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä sekä luonnonkatastrofeihin että ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin liittyviä riskejä, valmistautua niihin ja reagoida niihin, mukaan lukien riskinarvioinnin ja suunnittelun, hyvien käytäntöjen vaihdon, tietopohjan parantamisen, koulutuksen ja harjoitusten kaltaiset toimet.