Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkialueilla

Kaupungit ovat elintärkeitä taloudellisen ja kulttuurisen toiminnan keskuksia Euroopassa. Niihin vaikuttavat jo nyt ilmastoriskit, kuten rankkasateet ja helleaallot, joiden ennustetaan muuttuvassa ilmastossa voimistuvan ja yleistyvän. Ilmastonmuutoksen edetessä kaupunkien on sopeuduttava, jotta ne voivat säilyä elinkelpoisina, toimivina ja vauraina tulevaisuudessa. Sopeutuminen on prosessi, jossa sopeudutaan todellisiin tai odotettuihin ilmasto- ja ilmastouhkiin ja pyritään vähentämään kielteisiä vaikutuksia tai hyödyntämään hyödyllisiä mahdollisuuksia. Samoin kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, myös ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin on varauduttava kiireellisesti. Kaupunkien on toimittava nyt välttääkseen tai vähentääkseen säähän liittyviä kuolemia (jotka johtuvat esimerkiksi helleaalloista) ja taloudellisia menetyksiä, joita ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt aiheuttavat tulevaisuudessa. Huhtikuuhun 2020 mennessä lähes 3 000 kaupunkia eri puolilla Eurooppaa oli sitoutunut toteuttamaan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen mukaisia sopeutumistoimia, ja määrä on kasvussa.

Ilmastoon liittyvien uhkien – kuten tulvien, helleaaltojen, maastopalojen ja kuivuuden – ennustettu yleistyminen ja voimistuminen edellyttää toimia paitsi kansallisilta hallituksilta myös paikallisviranomaisilta. Sopeutuminen voi olla vahvasti lokalisoitu prosessi tietyn paikan maantieteellisten, sosiodemografisten tai taloudellisten erityispiirteiden vuoksi. Kaupungin ja kuntien viranomaisilla on parhaat tiedot paikallisesti esiintyvistä vaaroista (ks. vaihe 2.1) ja haavoittuvuuden erityisistä syistä paikallisella alueella (esim. väestön ominaispiirteet, infrastruktuurityypit, taloudellisesti tärkeimmät alat jne.); ks. vaihe 2.3), joten niillä on hyvät edellytykset puuttua niihin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallistasolla – riskien välttämisen tai vähentämisen avulla – on taloudellisesti järkevää. E3G:n mukaan äärimmäisistä sääilmiöistä EU:n kaupungeille aiheutuvat taloudelliset kustannukset voivat nousta yli 190 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2070 mennessä, ellei toimiin ryhdytä. Esimerkiksi Kööpenhaminassa kaupungin keskustan tulvat, jotka johtuivat vuoden 2011 suuresta sademäärästä, aiheuttivat yli 6 miljardin Tanskan kruunun (yli 800 miljoonan euron) vahingot. Tulevien sademäärien mahdolliset kustannukset olivat niin korkeat, että ne oikeuttivat käyttämään 12 miljardia Tanskan kruunua yli 300 hulevesien hallintahankkeeseen eri puolilla kaupunkia 20 vuoden aikana.

Lisäksi parhaat luottoluokituslaitokset ottavat yhä enemmän huomioon kaupunkien ilmastonmuutosta koskevan varautumisen arvioidessaan riskiä lainata niille rahaa. Myös kaupungit, jotka ovat turvassa luonnonkatastrofeilta ja joissa on miellyttävä asua (esimerkiksi tarjoamalla viheralueita), houkuttelevat yleensä enemmän investointeja ja ammattitaitoista työvoimaa ja pitävät heidät.