2.4 Riski- ja haavoittuvuusarviointien tekeminen

2.4 Riski- ja haavoittuvuusarviointien tekeminen

Sopeutumisen suunnittelu paikallistasolla edellyttää nykyisten ja ennustettujen ilmastouhkien ymmärtämistä (ks. vaiheet 2.1 ja 2.2) sekä kaupungin haavoittuvien alojen ymmärtämistä (vaihe2.3). Nämä kaksi tekijää yhdistetään riski- ja haavoittuvuusarvioinnissa. On olemassa lukuisia menetelmiä, joita voidaan soveltaa riski- ja haavoittuvuusarviointien tekemiseen kaupunkialueilla. Tietämys erityyppisistä menetelmistä ja niiden tuotoksista on tärkeää, jotta voidaan valita tehokkain ja vaikuttavin menetelmä, jota sovelletaan paikallisviranomaisten valmiuksien mukaisesti.

Ilmastonmuutoksen riskejä kaupungissa olisi luonnehdittava useiden näkökohtien kannalta: ilmastouhka (ennustetut ilmasto-olosuhteet); maantieteellisen sijainnin konteksti (esim. rannikkoalue, vuoristoalue jne.); ja asianomaiset alat ja järjestelmät (esim. ihmisten terveys, infrastruktuuri, liikenne, satamat, energia, vesi, sosiaalinen hyvinvointi jne.), mukaan lukien vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin (esim. vanhukset, asunnottomat, köyhyysvaarassa olevat jne.).

 Tämä vaihe tukee kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittajakaupunkeja kehittämään riski- ja haavoittuvuusarviointiaan. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen raportointikehyksen mukaisesti riski- ja haavoittuvuusarviointiin sisältyy tietoja ilmastoriskeistä, haavoittuvista aloista, sopeutumiskyvystä ja haavoittuvista väestöryhmistä. Ilmastovaarojen osalta allekirjoittajakaupunkeja pyydetään määrittelemään merkittävimpien vaarojen todennäköisyys ja vaikutus, niiden voimakkuuden ja esiintymistiheyden odotettu muutos sekä aikataulut. Tämä tehdään määrittämällä luottamustaso. Kullekin tunnistetulle ilmastovaaralle määritellään haavoittuvat alat ja niiden haavoittuvuustaso. Lisäksi määritellään sopeutumiskyvyn arviointi alakohtaisella tasolla käyttäen positiivisia sopeutumiskykyluokkia, kuten palvelujen saatavuutta, valtiollisia ja institutionaalisia valmiuksia, fyysisiä ja ympäristöön liittyviä valmiuksia, tietämystä ja innovointia. On myös mahdollista määrittää indikaattoreita yksilöidyille haavoittuville aloille ja sopeutumiskyvylle. Kaikki edellä kuvatut RVA:n osat sekä otosindikaattorit ovat saatavilla MyCovenant-raportointialustalla (ks. myös raportointimallinoffline-versio).

Riskinarvioinneissa keskitytään pääasiassa ilmasto-olosuhteiden ennustettuihin muutoksiin, sellaisten omaisuuserien inventaarioon, joihin vaikutukset mahdollisesti kohdistuvat, vaikutusten toteutumisen todennäköisyyteen ja niistä johtuviin seurauksiin. Haavoittuvuusarvioinneissa painotetaan järjestelmien, omaisuuden ja väestöryhmien altistumista, herkkyyttä ja sopeutumiskykyä. Integroiduissa riski- ja haavoittuvuusarvioinneissa käsitellään sekä haavoittuvuutta ilmastoon liittyville vaaroille että niiden vaikutuksia.

Riski- ja haavoittuvuusarviointeihin suunnitellut menetelmät voidaan jakaa ylhäältä alaspäin suuntautuviin menetelmiin, jotka perustuvat yleensä kvantitatiivisiin tietoihin (esim. laskentatiedot, pienennetyt ilmastomallit) ja joissa käytetään kartoitusta. ja alhaalta ylöspäin suuntautuvat menetelmät, joissa riskien tunnistamiseen käytetään usein paikallista tietämystä ja jotka ovat yleensä luonteeltaan laadullisia.

Indikaattoreihin perustuvissa haavoittuvuusarvioinneissa käytetään ennalta määriteltyjä indikaattoreita, jotka voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia ja joita voidaan arvioida sekä mallintamisen että sidosryhmien kuulemisen avulla.

Nopeaa riskianalyysimenetelmää, joka perustuu olemassa olevaan tietoon, voidaan käyttää omakohtaisesti, jotta syvällisen arvioinnin tarpeet ymmärrettäisiin paremmin.

Riskin- tai haavoittuvuudenarviointimenetelmän valinnassa olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

• käytettävissä olevat henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit;
• tietojen saatavuus;
• olemassa oleva tietämys;
• sidosryhmien osallistumisen taso;
• mahdollisten riskien laajuus ja laajuus;
• Ensisijaiset tuotokset sopeutumistoimien jatkosuunnittelua varten.

Sovelletusta menetelmästä riippumatta arvioinnissa olisi otettava huomioon vähintään seuraavat seikat:

• Eri ilmastomuuttujien suuntaukset (esim. keskilämpötila ja äärilämpötila, äärimmäiseen kuumuuteen liittyvien päivien lukumäärä, rankkasateet, lumipeite) mieluiten erilaisten ilmastoskenaarioiden perusteella.
• odotetut (suorat ja välilliset) vaikutukset (uhkat ja mahdollisuudet) yksilöimällä merkittävimmät vaarat sekä ne kaupungin alueet, jotka ovat suurimmassa vaarassa, kun otetaan huomioon kokonaisväestön, haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien, taloudellisen toiminnan ja taloudellisten arvojen alueellinen jakautuminen;
• aikataulu, kuten lyhyt, keskipitkä (esim. 2050-luku) tai pitkäaikainen (esim. vuosisadan loppu)
• Maininta luottamustasosta (esim. korkea, keskitasoinen, alhainen) tällaisten vaikutusten osalta päätöksentekoprosessin helpottamiseksi, kun otetaan huomioon tuloksiin liittyvä epävarmuus.

 Kaupunginjohtajien energia-ja ilmastosopimuksen verkkoseminaarissa ”Riskien ja haavoittuvuuksien arviointi”esitellään sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kokemuksia ja niiden lähestymistapaa RVA:n toteuttamiseen.