Sopeutumistoimenpiteet lentoasemien ilmastokestävyyden parantamiseksi

Lentoasemat luokitellaan usein kansallisiksi elintärkeiksi infrastruktuureiksi, koska niillä on keskeinen rooli sekä liikkuvuuden että talouskasvun kannalta. Ne ovat kuitenkin erityisen alttiita ilmastonmuutoksen mahdollisille seurauksille, koska niiden kiinteä infrastruktuuri ja suuri haavoittuvuus häiritseville sääilmiöille voivat aiheuttaa sekä toiminnallisia että kaupallisia vaikutuksia. Sen vuoksi on tarpeen kehittää kykyä sietää ilmastoon liittyviä riskejä, jotta voidaan suojella elintärkeää lentoasemainfrastruktuuria ja varmistaa lentoasematoiminnan jatkuvuus. 

Lentoasemien häiriönsietokyky voidaan määritellä toiminnan ja infrastruktuurin kyvyksi kestää nykyisen ilmaston vaihtelun ja tulevan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ulkoisia häiriöitä ja toipua niistä, mukaan lukien hitaat alkutapahtumat ja ääri-ilmiöiden lisääntyneen esiintymistiheyden ja voimakkuuden vaikutukset. Näiden lentoasemiin kohdistuvien vaikutusten odotetaan tapahtuvan eri aikaväleillä, ja ne voivat olla joko ajoittaisia tai pysyviä. Vaikutukset, kuten merenpinnan nousu ja lämpötilan nousu, koetaan jatkuvasti, mutta vähitellen, mikä mahdollistaa pidemmän aikavälin suunnittelun. Epäsäännöllisten häiritsevien säävaikutusten, kuten rankkasateiden tai konvektiivisen sään, ennustetaan kuitenkin esiintyvän useammin ja/tai voimakkaammin ilmastonmuutoksen vuoksi, minkä vuoksi tarvitaan toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa ennakoivasti tilanteen mukaan. 

Ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantaminen samalla kun selviydytään liikenteen merkittävästä kasvusta on kaksinkertainen haaste. Siksi näitä kahta kysymystä ei pitäisi käsitellä erillisinä vaan rinnakkain. Erityisesti on tärkeää huomata, että ilmastonmuutoksen sietokyvyn kehittäminen osana käynnissä olevia operatiivisia ja infrastruktuurin parannuksia voi olla tehokkain ja kustannustehokkain tapa saavuttaa tämä tavoite. Jos lentoasemaa kehitetään siten, että sinne mahtuu enemmän matkustajia ja lentoja, ilmastonmuutoksen sietokykyä olisi pidettävä olennaisena osana tätä. 

Burbidge (2016; 2018) esitetään yksityiskohtainen katsaus Euroopan ilmailuun vaikuttavista tärkeimmistä ilmastonmuutosriskeistä, niiden vaikutuksista lentoasemien infrastruktuuriin ja toimintaan sekä yksilöidään mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä, joiden avulla voidaan selviytyä ilmastonmuutoksesta johtuvista haasteista: 

• Ilmastoskenaarioiden mukaan rankkasateet todennäköisesti yleistyvät. Rankkasade voi vaikuttaa lentoasemien suorituskykyyn, koska se edellyttää suurempaa etäisyyttä lentokoneiden välillä. Lisäksi lentopaikan pinnan nykyinen kuivatuskapasiteetti ei ehkä riitä käsittelemään tiheämpiä ja voimakkaampia sadetapahtumia, mikä lisää kiito- ja rullausteiden tulvariskiä. Maanalaista infrastruktuuria, kuten sähkölaitteita, voivat uhata myös rankkasateiden aiheuttamat tulvat. Mahdollisilla sopeutumistoimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan viemärijärjestelmän kapasiteettia ja kattavuutta ja samalla lisäämään maanalaisen infrastruktuurin vedenkestävyyttä (esim. sähkökaapeleiden vedeneristys). 

• Vuotuisen keskimääräisen sademäärän odotetaan vähenevän joillakin alueilla, erityisesti Välimeren alueella. Riittämätön sademäärä voi johtaa veden puutteeseen ja vesirajoituksiin, jotka voivat vaikuttaa sekä lentoasemien toimintaan että infrastruktuuriin. Aavikoituminen voi aiheuttaa lentokenttien ja moottorien hiekkavaurioita, ja hiekkadyynien tunkeutuminen kiitoteille ja asematasolle voi vaikuttaa lentoaseman toimintaan. Sopiviin toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat uusi vesienhoitostrategia, jossa keskitytään veden säästämiseen, veden uudelleenkäyttöön ja sadeveden varastointiin, sekä kiitoteitä hiekkadyyneiltä suojaavat rakenteelliset toimenpiteet. 

• Vuotuisen ja päivittäisen enimmäislämpötilan odotetaan nousevan yhdessä helleaaltojen kanssa, jotka todennäköisesti tulevat voimakkaammiksi ja pysyviksi. Lentoasemien infrastruktuuriin kohdistuu muun muassa muodonmuutoksiin liittyviä lämpövaurioita kiitoteiden ja asematason asfalttipinnoille, mikä vaikuttaa kantokykyyn ja kestävyyteen. Lentoasemarakennusten kesäjäähdytystä on myös lisättävä. Joissakin rakennuksissa voi esiintyä ylikuumenemista, mikä voi aiheuttaa terveysongelmia matkustajille ja henkilöstölle. Äärimmäisen lämpötilan riski lentotoiminnassa sisältää ilma-aluksen moottorin työntövoiman vähenemisen, joka puolestaan vaikuttaa kiitotien pituusvaatimuksiin lentoonlähtöjen osalta. Toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan kykyä sietää lämpötilan nousua, voidaan jakaa lentoaseman rakennuksia ja laitteita koskeviin toimenpiteisiin (ilmastointi, parempi eristys, vihreän infrastruktuurin kehittäminen) ja lentoinfrastruktuuria koskeviin toimenpiteisiin (uudet lämpöä kestävät asfalttimateriaalit, kiitotien laajentaminen, laitteiden parempi jäähdytys). 

• Tuulen suunnan odotetaan muuttuvan useammin ja nopeammin, lisääntynyt poikkeama vallitsevasta tuulen suunnasta voi aiheuttaa kiitoteille enemmän sivutuulta. Antenni-infrastruktuurin osalta voi esiintyä voimakkaan tuulen aiheuttamia vahinkoja, ja uuden sivutuulikiitoradan rakentaminen saattaa vaikuttaa välttämättömältä toiminnan häiriönsietokyvyn parantamiseksi. 

• Myrskyjen esiintymistiheyttä, sijaintia ja voimakkuutta Euroopassa koskevat ennusteet ovat epävarmoja, vaikka monissa tutkimuksissa ennustetaan, että myrskyjen kokonaismäärä vähenee pitkällä aikavälillä, kun taas voimakkaimmat myrskyt ovat voimakkaampia (erityisesti Pohjois- ja Länsi-Euroopassa). Lämpötilan nousun ja lisääntyneen eristyksen vuoksi konvektiointensiteetin odotetaan kasvavan, mikä aiheuttaa häiriöitä toiminnoille, reittien laajennuksille ja niihin liittyville viivästyksille. Suuremmilla, meso-mittakaavan konvektiojärjestelmillä voi olla jopa potentiaalia vaikuttaa useisiin alueen lentoasemiin. Lentoasemien sietokyvyn parantamiseksi äärimmäisiä sääolosuhteita vastaan on harkittava erilaisia sopeutumistoimenpiteitä, kuten ilmainfrastruktuurin tuulenpitävyys ja ilma-alusten uudelleenreititys. 

• Merenpinnan nousu voi johtaa pysyvään tulvaan rannikkolentoasemilla ja kapasiteetin menetykseen, ellei toteuteta ehkäiseviä toimenpiteitä, kuten rakennetaan meren suojarakenteita. Pidemmällä aikavälillä mahdollinen pysyvä kapasiteetin menetys joillakin paikkakunnilla voi vaikuttaa verkon kokonaiskapasiteettiin ja toimintaan. Myrskypiikkien lisääntymisen vaikutukset voivat ilmetä lyhyellä aikavälillä, ja ne voivat johtaa kapasiteetin tilapäiseen vähenemiseen ja viivästysten lisääntymiseen. 

• Huolimatta siitä, että lumisateiden odotetaan yleisesti vähenevän, rankkasateet saattavat lisääntyä tai lumisateet voivat lisääntyä uusilla alueilla, mikä tarkoittaa, että joillakin maantieteellisillä alueilla on varauduttava rankkaan talvisäähän. Jos näin on, lentoaseman talvikunnossapitokapasiteettia on parannettava. 

• Ilmastonmuutos voi aiheuttaa muutoksia sekä paikalliseen biologiseen monimuotoisuuteen että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien muuttotottumuksiin ja lisätä luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin kohdistuvia vaaroja. Muuttuvat muuttotottumukset voivat vaikuttaa ilma-alusten toimintaan ja lisätä lintujen iskujen mahdollisuutta. 

Edellä olevassa yleiskatsauksessa korostetaan, että ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset Euroopan lentoasemiin vaihtelevat suuresti, mikä saattaa vaikuttaa hyvin monenlaisiin infrastruktuureihin ja toimintoihin sekä niiden suuriin paikallisiin erityispiirteisiin. Sen vuoksi toimet, joilla pyritään parantamaan lentoasemien sopeutumiskykyä (eli ongelmien ymmärtäminen, ongelmien arviointi, sopeutumistoimenpiteiden valinta ja täytäntöönpano, viestintä ja lentoasemien sidosryhmien osallistuminen), edellyttävät paikallista lähestymistapaa. 

Lentoasemien infrastruktuurin ja palvelujen mukauttaminen on osa mahdollisia ratkaisuja, joilla varmistetaan toimitusketjujen jatkuvuus liike-elämälle ja teollisuudelle. Ilmailuun vaikuttavat ilmastonmuutosriskit uhkaavat lentorahtiin liittyvän toimitusketjun jatkuvuutta.  Toimitusketjun häiriöt voivat lopulta lisätä kustannuksia, mikä voi vaikuttaa ostajaan, toimittajaan tai koko toimitusketjuun.  Lentoasemainfrastruktuurin häiriönsietokyvyn varmistaminen on ratkaisevan tärkeää myös matkailusta riippuvaisten alueiden kohteiden yhteyksien varmistamiseksi, mikä edistää myös tämän alan taloudellista kehitystä.