Vektorivälitteisten tautien varhaisvaroitusjärjestelmät

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa vektorivälitteisten tautien (VBD) leviämiseen, koska ilmasto-olosuhteet vaikuttavat taudinlevittäjien (esim. hyttysten, punkkien jne.) elinkaareen ja virusten ja loisten replikaationopeuteen vektorien sisällä. Korkeammat lämpötilat voivat lyhentää vektorivälitteisten patogeenien vektorien lisääntymisjaksoja ja inkubointijaksoja, mikä johtaa suurempiin vektoripopulaatioihin ja lisää tartuntariskejä. Lämpötilan, sateiden ja kosteuden muutokset voivat vaikuttaa sekä vektorien ja isäntäeläinten maantieteelliseen jakautumiseen ja kausiluontoiseen aktiivisuuteen että ihmisten käyttäytymiseen ja maankäyttömalleihin ja siten VBD-tautien yleiseen esiintyvyyteen. 

Viime vuosikymmeninä Euroopassa on esiintynyt VBD-taudinpurkauksia, ja ilmastonmuutos voi olla yksi niiden aiheuttajista. Esimerkiksi kesällä 2010 Länsi-Niilin virustartuntojen määrän ennennäkemätöntä kasvua Kaakkois-Euroopassa edelsi äärimmäisen kuuma sää kyseisellä alueella. Seuraavina vuosina havaittiin korkean lämpötilan poikkeavuuksia, jotka vaikuttivat toistuviin taudinpurkauksiin (ETA 2016).

Väestöön kohdistuvien mahdollisten terveysriskien ehkäisemiseksi varhaisvaroitusjärjestelmien signaaleja voidaan käyttää tehokkaiden vektorien torjuntaohjelmien jäsentämiseen. Varhaisvaroituksen jälkeisiin toimiin kuuluvat taudinaiheuttajien leviämisanalyysit, niiden havaitseminen (perustuen taudinaiheuttajien esiintymisen ja alueellisen jakautumisen seurantaan), infektioiden mahdollisen leviämisen ennustaminen ennakoivan mallintamisen avulla sekä varoitusten levittäminen, päätöksenteko ja vastatoimien toteuttaminen. Näihin toimiin osallistuu monenlaisia toimijoita, kuten poliittisia päättäjiä, kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia (esim. terveysministeriö, lääketieteelliset epidemiologiset yksiköt jne.), lääkintähenkilöstöä (esim. lääkärit, kliinikot ja laboratoriohenkilöstö) ja tutkijoita.

VBD-tautia koskevan ennakkovaroitusjärjestelmän suunnitteluun ja täytäntöönpanoon liittyy monenlaisia taitoja, jotka varmistetaan ottamalla mukaan asiantuntijoita esimerkiksi perinteisestä ympäristö- ja tartuntatautiepidemiologiasta, kansanterveydestä ja ympäristönmuutoksesta. Tästä syystä mukana on yleensä useita eri aluetason hallintoja ja laitoksia, kuten kansallisia terveysministeriöitä, kansallisia kansanterveysvirastoja, kansallisia lääketieteellisiä entomologisia yksiköitä, kansallisia/alueellisia/paikallisia veriturvallisuusviranomaisia, lääkäreitä, laboratorioteknikoita, eläinlääkäreitä ja muita.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) toteuttaa Euroopan tasolla tietoresurssikeskusta nimeltä Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkosto (E3). E3-verkosto on yhteistyöverkosto, jonka kautta E3-verkoston käyttäjät ja yhteistyökumppanit voivat vaihtaa tietoa aiheesta. ECDC pyrkii E3-verkoston kautta edistämään tämän alan toimintaa keräämällä ja jakamalla ilmasto-, ympäristö-, väestö- ja tartuntatautitietoja, joita on tuotettu monenlaisissa pääasiassa eurooppalaisissa tutkimushankkeissa, laitoksissa ja valtion virastoissa. E3-verkoston perustamisen yleisenä tavoitteena on mahdollistaa Euroopan laajuiset analyysit ympäristömuutoksen aiheuttamista tartuntatautien leviämisriskeistä. Näiden analyysien tuloksia levitetään poliittisille päättäjille, kansanterveysalan ammattilaisille, Euroopan unionille ja kansainvälisille virastoille, muille valtiollisille sektoreille ja kansalaisjärjestöille. Kansalliset ja alueelliset järjestelmät voidaan integroida laajempaan järjestelmään (kuten E3-järjestelmään), jotta voidaan seurata ja yhdenmukaistaa syöttötietoja sekä vektorien seurannan tuotoksia (kuten karttoja).

VBD-tautien ennakkovaroitusjärjestelmä toimii hyvin vain, jos tautien esiintymisen sekä ilmasto- ja ympäristötekijöiden seurantaverkosto on vakiintunut ja sitä ylläpidetään. VBD-yhdisteitä seurattaessa ja analysoitaessa voi olla otettava huomioon erilaisia muuttujia (esim. paikallinen lämpötila, kosteus, kasvillisuuden tila, vesi-indeksi jne.), ja nykyisin käytettävissä olevilla menetelmillä ei ehkä pystytä seuraamaan kaikkia niitä. Näiden seurantamenetelmien avulla tapahtuvassa terveystulosten tunnistamisessa on merkittäviä viiveitä, jotka johtuvat viiveistä tietojen (kuten ilmastollisten, ekologisten tai epidemiologisten tietojen, epidemiologisten tietojen) hakemisessa sekä viiveistä tapausten tunnistamisessa, diagnosoinnissa, raportoinnissa tai muissa tekijöissä, mikä voi johtaa altistumisen virheelliseen luokitteluun.

VBD-tautien ennakkovaroitusjärjestelmien puuttuminen tai vialliset ennakkovaroitusjärjestelmät voivat lisätä merkittävästi vaikutuksia asianomaiseen väestöön. Siksi on erittäin tärkeää, että varhaisvaroitusjärjestelmä pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sitä hallinnoidaan asianmukaisesti. VBD-tautien ennakkovaroitusjärjestelmät edellyttävät jatkuvaa päivittämistä ja parantamista ilmastonmuutosta tai epidemiologiaa koskevasta tutkimuksesta saatujen viimeaikaisten tietojen perusteella. Vaikka tähän mennessä on jo käytössä useita VBD-varoitusjärjestelmiä (esim. Länsi-Niilin virusinfektioiden ehkäiseminen Kreikassa), useita haasteita on vaikea ratkaista. Ensiarvoisen tärkeää on muun muassa vaikeus kerätä ilmasto- ja epidemiologisia tietoja (eli syöttötietoja) mutta myös osoittaa näyttöä kustannustehokkaista valvontatoimenpiteistä. Myös analyysien vertailu ja ekstrapolointi on vaikeaa.

VBD-tautien ennakkovaroitusjärjestelmien kustannukset ovat absoluuttisesti tarkasteltuna huomattavat. Se on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna mahdollisiin tappioihin, joita näillä järjestelmillä voidaan vähentää. Itse asiassa torjumalla vektorivälitteisten tautien syntymistä ja leviämistä voidaan hillitä mahdollisen epidemian inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. VBD-tautien ennakkovaroitusjärjestelmät aiheuttavat kustannuksia, jotka liittyvät seurantajärjestelmien useisiin komponentteihin, sekä vektorihyönteisten torjuntaan tarkoitettujen biosidien kustannuksia, jotka voivat liittyä henkilöresursseihin, veriturvallisuustoimenpiteisiin (esim. seulontaprosesseihin) tai virustestaukseen ihmisillä, eläimillä tai vektorihyönteisillä. Lisäksi tarvitaan resursseja järjestelmän ylläpitämiseksi ja parantamiseksi edelleen.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa korostetaan, että on tärkeää rajoittaa tartunnanlevittäjien ja taudinaiheuttajien maantieteellisiin muutoksiin liittyvien tartuntatautien ja allergeenien ilmaantumista ja leviämistä. Strategian tavoitteena on koota yhteen ja yhdistää tietoja, välineitä ja asiantuntemusta, jotta voidaan viestiä, seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä eläinten terveyteen ja ympäristöön (yhteinen terveys -lähestymistapa). Tässä yhteydessä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) – riippumaton eurooppalainen virasto, joka tuottaa tieteellisiä lausuntoja ja neuvoja elintarvikkeiden turvallisuudesta, ravitsemuksesta, eläinten terveydestä/hyvinvoinnista, kasvinsuojelusta ja kasvien terveydestä – kerää yhteistyössä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa tietoja tartunnanlevittäjistä ja tartunnanlevittäjien levittämistä taudeista ja analysoi niiden leviämistä Euroopan unionissa.

VBD-tautien varhaisvaroitusjärjestelmän suunnittelu ja toteutus kestää yleensä 1–5 vuotta järjestelmän erityistavoitteesta ja ominaispiirteistä riippuen.

Ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimet, mukaan lukien ihmisten VBD-infektioiden seuranta, toteutetaan yleensä vuosittain, ja seurantajärjestelmiä käytetään jatkuvasti.