Vektorivälitteisiä tauteja koskevat varhaisvaroitusjärjestelmät

VBD-tautien ennakkovaroitusjärjestelmän suunnitteluun ja täytäntöönpanoon liittyy monenlaisia taitoja, jotka varmistetaan ottamalla mukaan asiantuntijoita esimerkiksi perinteisestä ympäristö- ja tartuntatautiepidemiologiasta, kansanterveydestä ja ympäristömuutoksista. Tästä syystä mukana on yleensä useita hallintoja ja instituutioita eri alueellisissa mittakaavoissa, mukaan lukien kansalliset terveysministeriöt, kansalliset kansanterveysvirastot, kansalliset lääketieteelliset entomologiset yksiköt, kansalliset/alueelliset/paikalliset veriturvallisuusviranomaiset, lääkärit, laboratorioteknikot, eläinlääkärit ja muut.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) toteuttaa Euroopan tasolla tietoresurssikeskusta, jonka nimi on Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkosto (E3). E3-verkosto on yhteistyöverkosto, jonka kautta E3-verkon käyttäjät ja kumppanit voivat vaihtaa tietoja aiheesta. ECDC pyrkii E3-verkoston kautta edistämään alan toimintaa keräämällä ja jakamalla ilmastoon, ympäristöön, väestörakenteeseen ja tartuntatauteihin liittyviä tietoja, joita on tuotettu monenlaisissa pääasiassa eurooppalaisissa tutkimushankkeissa, laitoksissa ja valtion virastoissa. E3-verkoston perustamisen yleisenä tavoitteena on mahdollistaa Euroopan laajuiset analyysit ympäristönmuutoksesta johtuvista tartuntatautien leviämisriskeistä. Näiden analyysien tuloksia levitetään poliittisille päättäjille, kansanterveysalan toimijoille, Euroopan unionin ja kansainvälisille virastoille, muille hallinnonaloille ja kansalaisjärjestöille. Kansalliset ja alueelliset järjestelmät voidaan integroida laajempaan järjestelmään (kuten E3-järjestelmään), jotta voidaan seurata ja yhdenmukaistaa syöttötietoja sekä vektoriseurannan tuotoksia (kuten karttoja).

VBD-tautien ennakkovaroitusjärjestelmä toimii hyvin vain, jos tautien esiintymisen sekä ilmasto- ja ympäristötekijöiden seurantaverkosto on vakiintunut ja sitä ylläpidetään. VBD-tautien seurannassa ja analysoinnissa voi olla otettava huomioon erilaisia muuttujia (esim. paikallinen lämpötila, kosteus, kasvillisuuden tila, vesi-indeksi jne.), ja nykyisin käytettävissä olevilla menetelmillä ei ehkä pystytä seuraamaan kaikkia niitä. Terveystulosten tunnistaminen näiden seurantamenetelmien avulla kärsii merkittävistä viivästyksistä, jotka johtuvat tietojen (kuten ilmastollisten, ekologisten tai epidemiologisten, epidemiologisten tietojen) hakuviiveistä sekä viivästyksistä tapausten tunnistamisessa, diagnosoinnissa, raportoinnissa tai muissa tekijöissä, mikä voi johtaa altistumisen virheelliseen luokitteluun.

VBD-järjestelmiä koskevien ennakkovaroitusjärjestelmien puuttuminen tai virheelliset ennakkovaroitusjärjestelmät voivat johtaa vaikutusten merkittävään lisääntymiseen väestössä, johon vaikutukset kohdistuvat. Siksi on erittäin tärkeää, että varhaisvaroitusjärjestelmä pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sitä hallinnoidaan asianmukaisesti. VBD-järjestelmiä koskevia ennakkovaroitusjärjestelmiä on jatkuvasti päivitettävä ja parannettava ilmastonmuutosta tai epidemiologiaa koskevista tutkimuksista saatujen viimeaikaisten tietojen perusteella. Tähän mennessä on jo käytössä useita VBD-hälytysjärjestelmiä (esim. Länsi-Niilin virustartuntojen ehkäiseminen Kreikassa), mutta useita haasteita on vaikea ratkaista. Näistä tärkeimpiä ovat vaikeudet kerätä ilmasto- ja epidemiologisia tietoja (eli syöttötietoja) mutta myös osoittaa näyttöä kustannustehokkaista torjuntatoimenpiteistä. Myös analyysien vertailu ja ekstrapolointi on vaikeaa.

VBD-järjestelmiä koskevien ennakkovaroitusjärjestelmien kustannukset ovat absoluuttisesti mitattuna huomattavat. Se on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna mahdollisiin tappioihin, joita nämä järjestelmät mahdollistavat vähentää. Ehkäisemällä vektorivälitteisten tautien ilmaantumista ja leviämistä voidaan hillitä mahdollisen epidemian aiheuttamia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. VBD-tautia koskevat ennakkovaroitusjärjestelmät aiheuttavat kustannuksia, jotka liittyvät useisiin valvontajärjestelmien komponentteihin sekä tartunnanlevittäjien torjuntaan tarkoitettujen biosidien kustannuksiin, jotka voivat liittyä henkilöresursseihin, veriturvallisuustoimenpiteisiin (esim. seulontaprosesseihin) tai virustestaukseen ihmisillä, eläimillä tai tartunnanlevittäjillä. Lisäksi järjestelmän ylläpitoon ja parantamiseen tarvitaan resursseja.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa korostetaan, että on tärkeää rajoittaa tartuntatautien ja allergeenien ilmaantumista ja leviämistä, jotka liittyvät tartunnanlevittäjien ja taudinaiheuttajien maantieteellisiin muutoksiin. Strategian tavoitteena on koota yhteen ja yhdistää tietoja, välineitä ja asiantuntemusta, jotta voidaan viestiä, seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä eläinten terveyteen ja ympäristöön (eli yhteinen terveys -lähestymistapa). Tässä yhteydessä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) – riippumaton eurooppalainen virasto, joka tuottaa tieteellisiä lausuntoja ja neuvoja elintarvikkeiden turvallisuudesta, ravitsemuksesta, eläinten terveydestä/hyvinvoinnista, kasvinsuojelusta ja kasvien terveydestä – kerää yhteistyössäEuroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa tietoja vektoreista ja vektorivälitteisistä taudeista ja analysoi niiden leviämistä Euroopan unionissa.

Varhaisvaroitusjärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto vie yleensä 1–5 vuotta järjestelmän erityistavoitteesta ja ominaispiirteistä riippuen.

Ennaltaehkäisy- ja reagointitoimia, mukaan lukien ihmisen VBD-infektioiden seuranta, toteutetaan yleensä vuosittain, ja seurantajärjestelmiä käytetään jatkuvasti.