Rautatieliikenteen häiriönsietokyvyn parantaminen alppialueiden vaaroja vastaan Itävallassa

Itäisten Alppien ankara vuoristoinen luonne, jossa sijaitsee noin 65 prosenttia Itävallan kansallisesta alueesta, muodostaa erityisen haasteen rautatieliikenteen suunnittelulle ja hallinnalle. Relief ja jyrkät rinteet rajoittavat tilaa, jota voidaan käyttää pysyviin asutuksiin ja infrastruktuuriin. Näin ollen rautatiet kulkevat usein tulvatasanteita pitkin tai sijaitsevat jyrkillä epävakailla rinteillä, mikä altistaa ne huomattavasti tulville ja erityisesti alppien vaaroille, kuten roskavirroille, kallionpudotuksille, lumivyöryille tai maanvyöryille. Alppien aiheuttamat vaarat ovat toistuvasti vaikuttaneet rautateiden infrastruktuuriin ja toimintaan. Esimerkiksi useat kaukoliikenteen junan vaunut suistuivat raiteilta Masonbachin torrentilla (Vorarlberg) 11.^elokuuta 1995 sillan tuhonneen roskavirtatapahtuman seurauksena. Kolme ihmistä kuoli, 17 loukkaantui vakavasti ja rata jouduttiin sulkemaan lähes viikoksi. Myös kesäkuussa 2013 tulvat ja roskavirrat aiheuttivat merkittäviä vahinkoja rautatieinfrastruktuurille. Kansallinen rautatieyhtiö ÖBB Infra AG ilmoitti noin 75 miljoonan euron tappioista rautatieverkolleen.

Suurin osa alppien vaaroista johtuu äärimmäisistä/vakavista (vesi)sääolosuhteista, kuten rankkasateista, nopeasta lumen sulamisesta tai äärimmäisistä lämpötiloista. Alppien vaaroista aiheutuva riski voi tulevaisuudessa kasvaa merkittävästi ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi hyvin voimakkaiden sateiden määrä voi kasvaa 36 prosenttia Alppien alueilla ja 70 prosenttia maan alangoilla (viitejakson 1961–1990 ja ennustejakson 2011–2040 välillä; Kellermann ym. . 2016).

Itävallan liittovaltion rautateillä (ÖBB Infra AG) on yhdessä kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja hallituksen kumppaneiden kanssa haastava tehtävä arvioida riskejä, toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja varmistaa verkon turvallinen ja jatkuva toiminta. Yhtenä riskinvähentämisstrategiana on rakenteellisten suojatoimenpiteiden, kuten patojen ja penkereiden, toteuttaminen. Tässä suhteessa haasteena on toimenpiteiden ja kustannusten jakamiseen liittyvien kysymysten priorisointi muiden valtiollisten sidosryhmien kanssa. Samaan aikaan rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen alppien aiheuttamien vaarojen torjumiseksi Itävallassa – noin 5 000 torrenttia ja 3 800 lumivyöryreittiä – on usein mahdotonta sekä taloudellisista syistä että luonnon- ja maisemansuojeluun liittyvistä syistä. Koska tekniset toimenpiteet ovat näin ollen rajallisia asianmukaisen turvallisuustason varmistamiseksi rautatieliikenteelle Alppien pinnanmuodostuksessa, tarvitaan kipeästi uusia (muita kuin rakenteellisia) riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten sääseurantaa ja varhaisvaroitusta.

Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat suuren riskin rautatieinfrastruktuurille ja matkustajien turvallisuudelle. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksella on todennäköisesti vakavia vaikutuksia Alppien alueen meteorologisiin vaaroihin. Rautatieinfrastruktuurille aiheutuvien välittömien vahinkojen minimoimiseksi ÖBB Infra AG ja sen kumppanit toteuttavat rakenteellisia suojatoimenpiteitä, jos se on taloudellisesti, teknisesti ja ympäristön kannalta toteutettavissa. Erityisesti alppiympäristössä täysi suojelu ei kuitenkaan ole mahdollista ja riskiprofiili muuttuu jatkuvasti ilmastonmuutoksen vuoksi. Verkon turvallisen ja jatkuvan toiminnan ja matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi asennettiin täydentävät säänseuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmät.

ÖBB Infra AG noudattaa pääasiassa kahta toisiaan täydentävää riskinhallintastrategiaa. Alppien vaaroista aiheutuvaa riskiä vähennetään toteuttamalla rakenteellisia suojatoimenpiteitä. ÖBB Infra AG vastaa pääasiassa itse suojatoimenpiteiden, kuten patojen tai jätevajojen, rakentamisesta ja ylläpidosta. Useimmissa tapauksissa sen on myös rahoitettava näitä toimenpiteitä. Jos suunnitelluilla toimenpiteillä kuitenkin suojellaan myös siirtokuntia tai muita infrastruktuurin osia, kuten teitä tai energiahuoltoa, tehdään yhteistyötä muiden valtion ja alueellisten viranomaisten tai yhteisöjen kanssa, ja suojelujärjestelmää voidaan tukea hydraulisesta teknisestä avusta annetun lain (WBFG [1985] 2014) nojalla.

Toisaalta alppialueiden vaaroista aiheutuvaa riskiä vähennetään parantamalla toimintavalmiutta ja hätätilanteiden hallintaa. Keskeinen osa ÖBB:n riskienvähentämisstrategiaa on sään seuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä infra:wetter, jota ÖBB ja yksityinen sääpalvelu UBIMET GmbH käyttävät yhdessä. Tässä ÖBB:n henkilöstön käytettävissä olevassa interaktiivisessa verkkoportaalissa yhdistyvät ZAMG:n (Zentralanstalt für Meteorologie und Geodynamik - Central Institute of Meteorology and Geodynamics) omista ja ulkoisista sääasemista saadut tiedot, tutkat, satelliitit sekä paikalliset ja maailmanlaajuiset sääennusteet ja yksityiskohtaiset tiedot Itävallan koko rautatieverkosta. Se tarjoaa laskelman tärkeistä meteorologisista parametreista, kuten lämpötilasta, tuulen nopeudesta, sateesta, lumisateesta ja lumirajasta paikallisella tasolla.

Sen lisäksi, että infra:wetter antaa yksilöllisiä ja reittikohtaisia varoituksia noin 1 500 käyttäjälle, sitä käytetään myös ns. kriittisten sääolosuhteiden (CMC) tunnistamiseen etukäteen: sääolosuhteet, jotka voivat johtaa suurempiin häiriöihin junaliikenteessä ja edellyttävät siten ÖBB Infra AG:n luonnonkatastrofien hallintaosaston koordinoituja toimia. Jos kriittinen säätila havaitaan riittävän ajoissa ennen varoitusta, annetaan säävaroitus ja toteutetaan toimintasuunnitelma. Tähän voi sisältyä sellaisen välikäden asentaminen, joka päättää toiminnan turvallisuutta koskevista varotoimista, kuten nopeusrajoituksista, radan sulkemisesta tai väliaikaisista lieventävistä toimenpiteistä. Jos esimerkiksi ennustetaan voimakasta lumisadetta, verkon toimivuuden varmistamiseksi voidaan toteuttaa toimenpiteitä, kuten henkilöresurssien ja talvipalvelujen suunnittelun tarkistaminen tai kytkentäpisteiden esilämmitys. Toimiva säänseuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä on myös tehokas ja joustava riskinhallintaratkaisu, jolla voidaan puuttua ilmastonmuutoksesta johtuvien ilmastoriskien esiintymistiheyden ja voimakkuuden ennustettuihin muutoksiin.

Luonnonuhkien aiheuttaman riskin torjumiseksi ÖBB Infra AG tarjoaa tarvittavat resurssit luonnonuhkien hallintaan, ja se on hyväksytty tekemään omat päätöksensä yrityksenä. Alppien aiheuttamien vaarojen monimutkaisen tilanteen vuoksi ÖBB Infra AG ei kuitenkaan voi yksin hoitaa niiden hallintaa Itävallan rautatieliikenteessä, ja liikennealan rakenteelliset riskinhallintatoimenpiteet on mukautettava monin paikoin julkisiin riskinhallintastrategioihin. Näin ollen tarvitaan kumppanuuksia ja elintärkeää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä eri hallintotasoilla eli paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle.

ÖBB Infra AG tekee ylemmällä tasolla yhteistyötä liittovaltion ministeriöiden kanssa strategisissa kysymyksissä, kuten lainsäädäntöä ja teknisiä standardeja koskevissa päätöksissä. Rakenteellisten riskien vähentämistoimenpiteiden tasolla ÖBB Infra AG tekee yhteistyötä alueviranomaisten, yhteisöjen ja liittovaltion maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeriön (BMLFUW) kanssa. Muiden kuin rakenteellisten toimenpiteiden osalta ÖBB Infra AG tekee yhteistyötä yksityisen sektorin, akateemisten laitosten ja alueellisten viranomaisten kanssa sääseuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmän käyttämiseksi ja riskinarviointien parantamiseksi.

Rakenteellisten suojatoimenpiteiden rakentaminen voi kestää jopa useita vuosia. Esimerkiksi Taxenbachissa vuonna 2013 tapahtuneen roskien virtaustapahtuman jälkeen ÖBB rakensi rakenteellisen roskien virtausesteen, joka valmistui vuonna 2016. ÖBB Infra AG ja UBIMET GmbH toteuttivat säänseuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmän infra:wetter vuonna 2005.

Rakenteellisten suojatoimenpiteiden, kuten patojen tai roskien virtausesteiden, käyttöikä on yleensä useita vuosikymmeniä. Sään seuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä infra:wetter on pysyvä tehtävä.

Annegret Thieken
University of Potsdam
Institute of Earth and Environmental Science
Phone:+49 331 977 2984
E-mail: annegret.thieken@uni-potsdam.de

Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettu ENHANCE-hanke ”Euroopan luonnonkatastrofeihin liittyvien riskinhallintakumppanuuksien parantaminen”