Viljelykasvien monipuolistaminen ja maaperän hoidon parantaminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Segoviassa (Espanja)

Kuivuuden yleistyminen, äärimmäiset lämpötilat ja maaperän huonontuminen heikentävät satojen määrää ja vaarantavat tilojen elinkelpoisuuden. AgriAdapt-hankkeessa Melque de Cercosissa sijaitsevalle pilottitilalle on laskettu maatalous- ja ilmastoindikaattorit, jotka perustuvat Euroopan komission Agri4Cast-portaalista poimittuihin tieteellisten julkaisujen ja risteytyssatojen sekä 15 vuoden (2002–2016) säätietojen seulontaan. Toukokuussa yli 30 °C:n lämpötilat ovat aiheuttaneet viljan kutistumista sen kehitysvaiheen alussa ja rehukasvien kasvuvauhdin hidastumista. Kesä-syyskuun lämpöjännitys (yli 32 °C) vaikuttaa auringonkukkasatoon ja putkien lihotukseen. Pidemmät kuivuusjaksot (15 päivää ilman sadetta) maalis-elokuussa ovat myös vähentäneet viljan, putkien ja rehun tuotantoa. Nämä ovat joitakin jo havaituista ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista tällä tilalla. Ilmastoennusteiden odotetaan pahentavan näitä vaikutuksia tulevina vuosikymmeninä. ETH Zürichin (Institute for Atmospheric and Climate Science) SRES-skenaariota A1B (Agri4Cast-hankkeessa käytetty skenaario) varten laatimien ilmastoennusteiden mukaan seuraavien 30 vuoden aikana niiden päivien määrän toukokuussa, jolloin enimmäislämpötila on yli 30 oC, odotetaan kasvavan jyrkästi 150 prosenttia, mikä lisää viljan kutistumisriskiä. Samalla ajanjaksolla (seuraavat 30 vuotta) todennäköisyys, että vesitase (sademäärä miinus mahdollinen haihtuminen, P - ETP) on alle -300 mm maalis-kesäkuussa, kasvaa 9 prosenttia, kun taas vielä maalis-kesäkuussa esiintyvä kuivuus lisääntyy 100 prosenttia. Lisäksi kesäkuun ja syyskuun välinen lämpöstressi kasvaa lähitulevaisuudessa 92 prosenttia.

Toteutettujen toimenpiteiden ja käytäntöjen päätavoitteena on parantaa sadeviljeltyjen peltokasvien kykyä sietää ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen varmistaen samalla monialaiset ympäristöhyödyt. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan sopeutumistoimenpiteitä, joita ovat muun muassa vähäinen maanmuokkaus, orgaanisen aineksen käytön yleistyminen, viljelykierron parantaminen, viljelyn monipuolistaminen, perinteisten ja ilmaston kannalta kestävämpien lajikkeiden käyttö sekä monitoiminnallisten pellonpientareiden käyttöönotto.

LIFE AgriAdapt -hankkeen puitteissa tehtiin ilmastoriskien arviointi tilatasolla. Arvioinnin perusteella ehdotettiin sopeutumistoimenpiteitä, joista osa toteutetaan Melque de Cercosissa sijaitsevalla pilottitilalla.

Yksi ensimmäisistä hyväksytyistä toimenpiteistä oli viljelykierron parantaminen. Viljelijä harjoittaa tällä hetkellä viljelykiertoa viidellä eri viljelykasvilla (durumvehnä, johanneksenleipä, ohra/kaura, auringonkukka). Palkokasvien (esim. johanneksenleipäpuun) viljelykierto monokulttuuriviljelyyn verrattuna takaa suuremman sadon ja paremman vastustuskyvyn ilmastonmuutosta vastaan lisäämällä maaperän ravinnepitoisuutta ja parantamalla maaperän biologiaa. Lisäksi viljelykierto mahdollistaa maataloustoiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Palkokasvien ja viljojen (esim. ohran ja johanneksenleipäpuun tai kauran ja sinimailasen) yhdistäminen rehukasveiksi satojen parantamiseksi on toinen toteutettu toimenpide, jolla on merkitystä sopeutumisen kannalta. Näillä lajeilla on erilaiset ravinnetarpeet; palkokasvit kasvavat paremmin kiipeämällä pitkin varret viljan. Lisäksi näiden lajien yhdistyminen mahdollistaa maaperän ravinnetasapainon ja biologian parantamisen. Lisäksi toteutettiin muita toimenpiteitä, kuten varhaiskylvö vesi- ja lämpökuormituksen vähentämiseksi kasvukauden lopussa, paikalliseen ilmastoon hyvin sopeutuneiden perinteisten lajikkeiden käyttö ja lyhyemmän kasvukauden viljelykasvien (kuten kauran) kylvö tammi-helmikuussa, jos syksy on ollut liian kuiva ja ensimmäisen kylvön syntyminen on vaarantunut.

Maaperän hoitotoimenpiteitä toteutetaan myös: maaperän laadun ja sietokyvyn parantamiseksi pyritään välttämään paljaaseen maaperään siirtymistä jättämällä sänki pystyyn, levittämällä orgaanista lannoitetta (lantaa) vähintään kahden vuoden välein ja ruokkimalla karjaa (80 lammasta, kotoperäistä rotua) kesantomailla maaperän lannoittamiseksi edelleen. Lisäksi luotiin tai määriteltiin uudelleen monikäyttöisiä peltojen reunoja maaperän eroosion vähentämiseksi ja paikallisen biologisen monimuotoisuuden parantamiseksi, mistä on erityistä hyötyä pölyttäjille ja muille hyödyllisille hyönteisille. Kasvillisuus näillä reunoilla sisältää enimmäkseen paikallisia ruderaalisia lajeja (kuten Matricaria chamomila, Papaver rhoeas, Foeniculum vulgare tai Malva sylvestris), epäsäännöllisesti jakautuneita pensaita (kuten Crataegus monogyna, Sambucus nigra, Retama sphaerocarpa tai Rosa canina) ja eristettyjä puita (kuten Populus alba tai Salix alba). Monitoimisia reunoja ovat usein myös kivipaalut, jotka tarjoavat pesä- ja suojapaikkoja matelijoille ja niveljalkaisille. Viljelijät ilmoittivat, että ruderal-kasvillisuuden perustaminen marginaaliin oli kahden ensimmäisen vuoden aikana melko vaikeaa pääasiassa rikkakasvien kilpailun vuoksi. Kahden vuoden alkuvaiheen jälkeen reunojen kasvillisuus kehittyi kuitenkin vakaammaksi lajiyhdistelmäksi, joka kiinnostaa enemmän pölyttäjiä ja on yleisesti ottaen suotuisampi paikalliselle eläimistölle.

Hankkeessa tehdään uusi ilmastoriskien arviointi, jolla seurataan toteutettujen sopeutumistoimenpiteiden toimivuutta ja tehokkuutta. Lisäksi tuotokset ja viljelijöiltä saatu palaute tarkastetaan säännöllisesti näiden toimenpiteiden odotettujen hyötyjen todentamiseksi.

Life AgriAdapt -hankkeen puitteissa haavoittuvuusarviointiin ja ehdotettujen sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanoon osallistuvat keskeiset toimijat ovat tilan omistaja, tilan henkilöstö ja Fundación Global Nature (AgriAdapt-hankkeen kumppani). Lisäksi hankkeen tavoitteista ja tuloksista tiedotetaan muille viljelijöille, osuuskunnille, agronomisteille ja muille teknikoille (sekä paikallisella että kansallisella tasolla) työpajojen, seminaarien ja konferenssien avulla.

Melque de Cercosissa sijaitsevan pilottitilan omistaja oli hyvin tietoinen ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja oli siksi valmis hyväksymään toimenpiteitä niiden odotettujen vaikutusten käsittelemiseksi. Lisäksi karjan esiintyminen samalla tilalla mahdollisti erityisten maaperänhoitotoimenpiteiden toteuttamisen. Yksi suurimmista rajoitteista, jotka vaikuttivat sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanoon, oli paikallisten tietojen puute ja siitä johtuva tarve testata ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia ennen niiden soveltamista koko maatilaan. Joitakin toimenpiteitä (esim. kylvöpäivien muuttaminen sekä perinteisten lajikkeiden ja uusien palkokasvien käyttö johanneksenleipäpuuna) testattiin ensin pienellä tilalohkolla, koska viljelijä piti liian riskialttiina soveltaa niitä laajasti ennen asianmukaista testausta.

Haavoittuvuusarviointia ja toimintasuunnitelman laatimista kestävien sopeutumistoimenpiteiden toteuttamiseksi rahoitettiin AgriAdapt-hankkeella, jota Euroopan komissio rahoitti Life-ohjelman kautta ja jonka osarahoitti Fundación Biodiversidad Espanjan ekologisesta siirtymästä vastaavalta ministeriöltä. Melque de Cercosin tilan arvioinnin ja toimintasuunnitelman kokonaiskustannukset olivat 5 000 euroa. Sopeutumistoimenpiteitä toteutetaan vuosina 2017–2019, joten kustannuksia ei ole vielä arvioitu asianmukaisesti. Useimmilla niistä ei kuitenkaan odoteta olevan ylimääräisiä kustannuksia viljelijälle, ja joissakin tapauksissa odotetaan säästöjä.

Toteutettavien sopeutumistoimenpiteiden odotetaan lisätään tilan tuotantotehokkuutta, vähennetään viljelykustannuksia, parannetaan maaperän suojelua, lisätään maaperän hiilen sitomista ja typpipitoisuutta, annetaan pellon kehälle mahdollisuus kehittää kotoperäistä kasvillisuutta, mikä tarjoaa elinympäristöjä hyödyllisille hyönteisille ja pölyttäjille, ja parannetaan yleisesti paikallista biologista monimuotoisuutta. Toteutettujen toimenpiteiden odotettujen hyötyjen seurantaprosessiin kuuluu jatkuva yhteydenpito viljelijöihin, mikä mahdollistaa palautteen tarkistamisen ja tuotosten arvioinnin hankkeen elinkaaren aikana.

Toteutetut toimenpiteet ovat johdonmukaisia niiden tavoitteiden ja säännösten kanssa, jotka sisältyvät Espanjan kansalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan suunnitelmaan (maaseutualueiden kestävästä kehittämisestä 13.^joulukuuta 2017 annettu laki 45/2007), luonnonperintöä ja biologista monimuotoisuutta koskevaan kansalliseen strategiseen suunnitelmaan (kuninkaan asetus 1274/2011, 16.^syyskuuta 2011) ja ORDER ARM/2444/2008 -määräykseen (12. elokuuta 2008), jolla hyväksyttiin aavikoitumisen torjuntaa koskeva kansallinen toimintaohjelma, joka on aavikoitumisen torjuntaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukainen.

Suunniteltujen sopeutumistoimien toteuttaminen on jatkuva prosessi. Se alkoi vuonna 2017 viljelykierron parantamisella, viljelyyhdistysten viljelyllä sekä varhaiskylvökäytäntöjen ja perinteisten lajikkeiden viljelyn testaamisella. Monitoiminnalliset marginaalit otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa ja karjan osallistuminen tilan hoitoon alkoi saman vuoden syksyllä. Vuonna 2018 sänki jätettiin seisomaan ensimmäiselle vuodelle. Kaikkia näitä toimenpiteitä toteutetaan edelleen.

Jos hyväksyttyjä sopeutumistoimenpiteitä toteutetaan ja ylläpidetään jatkuvasti, ne voivat kestää ikuisesti.

Vanessa Sánchez
Fundación Global Nature
C/ Tajo, 2. 28231
Las Rozas de Madrid
Tel: +34 917104455
E-Mail: vsanchez@fundacionglobalnature.org