Elinympäristöjen ennallistaminen ja yhdennetty hoito Ebron suistoalueella luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ilmastokestävyyden parantamiseksi

Ebro Delta on kansainvälisesti merkittävä kosteikkojärjestelmä, jota pidetään erittäin alttiina ilmastonmuutokselle. Suistoon vaikuttaa rannikon eroosio ja vetäytyminen, joka johtuu jokisedimenttien tarjonnan vähenemisestä. Ongelmaa pahentavat merenpinnan nousu (tällä hetkellä keskimäärin 2 mm vuodessa) ja maan vajoaminen. Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun etenemisen vuoksi eroosio ja vetäytyminen 2000-luvulla voivat vaikuttaa noin puoleen suistosta. Ebro Delta -joen merenpinnan odotetaan nousevan 0,53 metristä (RCP 4,5:n keskiarvon mukaan) 0,73 metriin (RCP 8,5:n keskiarvon mukaan) vuoteen 2100 mennessä (Genua-Olmedo ym. 2016). Merenpinnan nousu ei aiheuta ainoastaan rannikoiden uppoamista, vaan myös lisää merimyrskyjen vaikutuksia. Suisto on jo nyt erittäin altis meren ääri-ilmiöille. Vuonna 2020 Gloria-myrsky, jonka myrskyaallot olivat jopa 8 metriä korkeita ja sademäärä 200 litraa neliömetriä kohti, tulvi suuren osan suistomaasta, sen laguuneista ja riisipelloista. Meri saavutti sisämaassa 2-3 kilometriä, ja suolavedellä katettiin yhteensä 30 km2.

Alfacadan ja Tancadan rannikkolaguunit sijaitsevat Ebro-joen suistoalueen luonnonpuistossa. Alfacadan laguuni on nyt suojeltu alue. Se on ollut viime vuosina metsästykseen käytetty yksityinen tila. Tämä johti eristyneisyyteen merestä ja joesta ja makean veden käyttöönottoon viereisten riisipeltojen kastelujärjestelmästä. Alfacadan laguuni on myös altis sedimenttivajeen ja merenpinnan nousun vaikutuksille, koska joen suun lähellä oleva alue vetäytyy nopeasti. Tancadan laguunin suolaiset suot ovat vahingoittuneet intensiivisen kalankasvatuksen vuoksi. Paljon työtä tarvittiin tämän nyt suojellun alueen palauttamiseksi luonnontilaan ja sen yhteyksien palauttamiseksi Alfacsin lahteen muun muassa poistamalla patoja.

Vuosina 2009–2018 Ebron suistoalueella toteutettiin kaksi Life-hanketta, joilla pyrittiin vastaamaan ihmisen toiminnasta (maatalous ja vesiviljely) johtuvan kosteikkojen huonontumisen, merenpinnan nousun ja vajoamisen aiheuttamiin haasteisiin. Ensimmäisen hankkeen (DELTA-LAGOON) päätavoitteena oli parantaa Alfacadan ja Tancadan laguunien ekologista tilaa elinympäristöjen ennallistamis- ja hoitotoimenpiteillä, kuten ekologista kytkeytyneisyyttä häiritsevien infrastruktuurien poistamisella, uusien laguuniluontotyyppien luomisella nykyisille riisipelloille ja suoluontotyyppien ennallistamisella hylätyissä vesiviljelylaitoksissa. Hankkeen tärkeimmät erityistavoitteet olivat seuraavat:

1. parantaa Alfacadan laguunin ekologista ja hydrologista kytkeytyneisyyttä toteuttamalla ennallistamistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rannikoiden lisääntyvän eroosion vaikutuksia ja parantaa ensisijaisten luontotyyppien ja lajien tilaa;
2. lisätään Alfacadan rannikkolaguunien elinympäristöjen laajentamista ja ennallistetaan osa alkuperäisistä laguunialueista, jotka on muutettu riisipelloiksi;
3. Parannetaan Sant Antonin (Tancadan laguunin alue) vanhojen suola-altaiden ekologista tilaa ja hydrologista yhteyttä ennallistamalla alueita, joihin hylätyt vesiviljelylaitokset vaikuttavat.
4. Kehitetään menettelyjä ennallistettujen alueiden ekologisten arvojen seuraamiseksi ja levittämiseksi, jotta voidaan lisätä yleistä tietoisuutta ja tietämystä tilojen käyttäjien ja johtajien sekä koko yhteiskunnan keskuudessa.

Peräkkäisen EBRO-ADMICLIM-hankkeen tavoitteena oli toteuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteiden yhdistelmä soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa veden, sedimentin ja luontotyyppien (riisipellot ja kosteikot) hallintaan. Siinä keskityttiin seuraaviin moninaisiin tavoitteisiin:

• Maanpinnan nousun lisääminen joen sedimentin kautta suistoalueelle sedimentin kuljetuksen ja vesihuollon avulla;
• rannikkoalueiden eroosion vähentäminen;
• hiilen sitomisen lisääminen maaperään;
• Riisipelleistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;
• veden laadun parantaminen
• Arvokkaiden (luonnollisten) elinympäristöjen säilyttäminen ja parantaminen.

Ebron suistoalueella tärkein sopeutumistoimenpide merenpinnan nousun sietokyvyn parantamiseksi on laguunien ja meren välisten hydrologisten yhteyksien palauttaminen siten, että laguunien sedimenttipäästöt lisääntyvät merimyrskyjen aikana. Lisäksi on testattu innovatiivisia lähestymistapoja eri alkuperää olevien sedimenttien uudelleenkäyttöön ja niiden injektointiin Ebron suistossa. Näiden kahden hankkeen puitteissa on toteutettu useita erityistoimia luontotyyppien huonontumisen seurausten ja merenpinnan nousun vaikutusten käsittelemiseksi. Tärkeimmät DELTA-LAGOON-hankkeessa toteutetut toimenpiteet ovat seuraavat:

• Alfacadan laguunin hydrologisen verkoston parantaminen puhdistamalla laguunin ohi kulkevat kanavat ja rakentamalla uusi kanava, joka yhdistää suoraan laguunin ja joen ja tukee siten joen sedimentin syöttöä suistoon.
• Suola-altaiden hydrologisen yhteyden parantaminen, jotka jaettiin padoilla ja eristettiin toisistaan.
• Riisipeltojen luonnonmukaistaminen takaisin rannikon laguuniin ja vanhan vesiviljelylaitoksen luonnonmukaistaminen takaisin suolaisen suon elinympäristöön.
• Pienten saarten perustaminen merilintujen pesimäalueiksi.
• Joillekin alueille pääsyn rajoittaminen petoeläinten ja ihmisten toistumisen vaikutusten lieventämiseksi.
• Palautetaan Euroopan lammikkokilpikonna.

EBRO-ADMICLIM-hankkeessa toteutettiin seuraavat keskeiset toimenpiteet:

• Testataan sedimenttien injektointia Tarragonan vedenpuhdistamosta Ebro Deltan kasteluverkostoon, jotta voidaan arvioida näiden sedimenttien uudelleenkäyttöä resurssina, joka edistää kustannuskestävyyttä.
• Ebro-joen varrella sijaitsevista vesialtaista otetun sedimentin uudelleenkäytön testaaminen. Nämä sedimentit injektoitiin Ebro-joen viimeiseen osaan. Testauksessa arvioitiin sedimentin kulkeutumismahdollisuuksia joen nykyisissä hydrologisissa olosuhteissa, jotta voitiin määrittää, onko sedimenttejä mahdollista siirtää säiliöistä suistoon.
• Kahden rakennetun kosteikon optimointi avaamalla kastelukanavat ja korvaamalla seisova vesi uudella vedellä. Näiden toimenpiteiden avulla pystyttiin maksimoimaan maaperän kohoaminen ja hiilen sitominen sekä parantamaan ravinteiden ja epäpuhtauksien assimilaatiota, millä oli myönteisiä vaikutuksia veden laatuun.
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilen sitomisen parantaminen Ebro-joen suistoalueen riisipelloilla uusilla agronomisilla käytännöillä, kuten vaihtoehtoisella kastelu- ja kuivausveden käsittelymenetelmällä riisinviljelyä varten.
• Päivitetty arvio alueista, jotka ovat alttiimpia vajoamiselle ja merenpinnan nousulle.

Lisäksi EBRO-ADCLIM-hankkeessa laadittiin Ebro Deltan ilmastotoimintasuunnitelma, joka sisältää muita konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi ja jossa vahvistetaan hankkeen valmistumisen jälkeen toteutettavat direktiivit ja toimet. Tätä tuettiin osallistavalla prosessilla, johon osallistui paikallisia sidosryhmiä, kuten riisiala, kasteluyhteisöt ja luonnonsuojelualan kansalaisjärjestöt. Ebro-joen suistoalueen ilmastotoimintasuunnitelma hyväksyttiin, ja se on osa Katalonian ilmastonmuutosviraston nykyistä suunnittelua. Monet suunnitelman toimien toteuttamiseksi tarvittavista toimivaltuuksista eivät kuitenkaan kuulu Katalonian hallituksen toimivaltaan. Ne ovat pohjimmiltaan Espanjan hallituksen kysymys. Espanjan hallitus julkaisee parhaillaan uutta Ebron suistoalueen rannikkojen ennallistamissuunnitelmaa, jolla vastataan myös tuhoisan Gloria 2020 -myrskyn aiheuttamiin vahinkoihin. Katalonian hallitus edistää muita toimia suiston sietokyvyn parantamiseksi, kuten pilottikoetta sedimentin ohittamiseksi Riba-rojan säiliössä.

Tärkeimmät institutionaaliset sidosryhmät (Espanjan hallitus ja Katalonian hallitus) olivat kumppaneita DELTA-LAGOON-hankkeessa, jota kahden laguunien sijaintikaupungin (Amposta ja Sant Jaume d’Enveja) kaupunginvaltuustot tukivat virallisesti. Muille sidosryhmille tiedotettiin ja niitä kuultiin useissa kokouksissa.

Sidosryhmien osallistuminen oli keskeinen osa seuraavaa EBRO-ADMICLIM-hanketta. Siihen osallistui eri sidosryhmiä, kuten riisialan edustajia, kasteluyhteisöjä (nämä yhteisöt kuuluvat suistoalueen tärkeimpiin sidosryhmiin ja ovat mukana hankekumppaneina) ja kansalaisjärjestöjä. Näin ollen Ebro-joen suistoalueen ilmastoa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen oli osallistava prosessi, jolla tuettiin suuntaviivojen laatimista ja toimenpiteiden määrittämistä suurella yksimielisyydellä.

DELTA-LAGOON-hankkeessa saavutettiin kaikki suunnitellut tavoitteet, vaikka jotkin toimet viivästyivät Espanjan hallituksen ja Katalonian hallituksen välisten hallinnollisten ongelmien vuoksi. Suurin viivästys vaikutti riisipeltojen palauttamiseen takaisin Alfacadan rannikkolaguuniin.

EBRO-ADMICLIM-hankkeessa on menestyksekkäästi toteutettu demonstraatio- ja innovaatiotavoitteita vankan tieteellisen ajattelutavan mukaisesti. Innovoinnin kannalta merkityksellisiä tuloksia on kehitetty, ja sidosryhmien osallistuminen on ollut menestyksekästä. Suurin rajoitus oli se, että vesipiiriviranomainen ei tukenut sedimentin uudelleenkäyttöä.

DELTA-LAGOON-hankkeen kokonaiskustannukset olivat 3 054 703 euroa (EU:n Life-rahoitus oli 1 490 084 euroa). Hankkeen tärkeimmät hyödyt ovat luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön elinympäristöjen ennallistaminen (62 hehtaaria uusia elinympäristöjä), joidenkin suojeltujen lajien elpyminen sekä laguunien ja suoalueiden parempi sietokyky merenpinnan nousua vastaan. Taloudellisia hyötyjä olivat työpaikkojen luominen hankkeen toteuttamista ja Tancadan laguuniin rakennettua uutta vierailukeskusta varten. Hyödyistä ei tehty rahallista arviota.

EBRO-ADMICLIM-hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2 260 960,00 euroa (EU:n Life-rahoitus oli 1 124 341,00 euroa). Hankkeen tärkeimpiä hyötyjä ovat eri alkuperää olevien sedimenttien uudelleenkäytön testaus, kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien viljelykäytäntöjen käyttöönotto riisialalla, sedimenttien kuljetusta koskevien suuntaviivojen laatiminen ja sedimenttien kuljetusmallin kehittäminen (Universidad de Córdoban kehittämä). Sedimenttien injektointi Ebrojokeen ja suiston kanavat toimivat esimerkkinä seurantatoimille, joilla pyritään parantamaan sedimentin syöttöä: Riba-roja-altaaseen suunnitellaan parhaillaan sedimentin ohikulkutietä.

Ebro-joen suistoalueen ekosysteemit tarjoavat elinympäristön monille eri lajeille. Sillä on suuri merkitys Euroopan tasolla, koska se on tärkeä pysähdyspaikka lintujen muuttoreiteillä ja sillä asuu huomattava määrä lintudirektiivin liitteessä I lueteltuja lintuja. Yli 180 000 vesilintua talvella ja noin 40 000 paria pesii suistossa. Alue on nimetty luonnonpuistoksi Espanjassa, ja sitä suojellaan EU:n lintu- ja luontotyyppidirektiiveillä, Ramsarin yleissopimuksella ja Unescolla. Kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan jokijärjestelmän ennallistamista ja suojellaan sen yhteisen edun mukaisia luontotyyppejä, edistävät EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY), tulvadirektiivin (2007/60/EY) sekä lintu- ja luontotyyppidirektiivien (2009/147/EY ja 92/43/ETY) tavoitteiden saavuttamista.

DELTA-LAGOON-hanke toteutettiin vuosina 2011–2014, ja sitä seurasi EBRO-ADMICLIM-hanke vuosina 2014 ja 2018. Osana toista Life-ohjelmasta rahoitettua hanketta laadittiin ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma. Suunnitelma hyväksyttiin, ja se on nyt osa Katalonian ilmastonmuutosviraston suunnittelukäytäntöä.

Kehitettyjen interventioiden elinikää ei ole ennalta määritelty. Niitä voidaan säilyttää pitkään, jos niitä hallinnoidaan ja ylläpidetään asianmukaisesti.

Carles Ibáñez
Eurecat Centre Tecnològic de Catalunya
Head of Climate Change Department
E-mail: carles.Ibanez@eurecat.org 

Life-ohjelmasta rahoitetut DELTA-LAGOON- ja EBRO-ADCLIM-hankkeet