Elinympäristöjen ennallistaminen ja yhdennetty hoito Ebron suistossa biologisen monimuotoisuuden suojelun ja ilmastokestävyyden parantamiseksi

Ebron suisto on kansainvälisesti merkittävä kosteikkojärjestelmä, jota pidetään erittäin alttiina ilmastonmuutokselle. Suistoon vaikuttaa rannikon eroosio ja vetäytyminen, jotka johtuvat jokisedimenttien vähenevästä tarjonnasta. Ongelmaa pahentavat merenpinnan nousu (tällä hetkellä keskimäärin 2 mm vuodessa) ja maan vajoaminen. Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun etenemisen vuoksi eroosio ja vetäytyminen saattavat vaikuttaa noin puoleen suistosta 2000-luvulla. Ebro-joen suistossa merenpinnan odotetaan nousevan 0,53 metristä (RCP 4,5 keskiarvon mukaan) 0,73 metriin (RCP 8,5 keskiarvon mukaan) vuoteen 2100 mennessä (Genua-Olmedoym.,. 2016). Merenpinnan nousu ei ainoastaan aiheuta rannikon uppoamista, vaan se merkitsee myös merimyrskyjen vaikutusten lisääntymistä. Suisto on jo nyt erittäin altis äärimmäisille meriilmiöille. Vuonna 2020 Gloria-myrsky, jonka myrskyaallot olivat jopa 8 metriä korkeita ja sademäärä 200 litraa neliömetriä kohti, tulvi suuren osan suistoalueesta, sen laguuneista ja riisipelloista. Meri ulottui 2-3 kilometriä sisämaahan ja yhteensä 30 km2 oli suolaisen veden peitossa.

Alfacadan ja Tancadan rannikkolaguunit sijaitsevat Ebro-joen suiston luonnonpuistossa. Alfacadan laguuni on nyt suojeltu alue. Viime vuosina se oli yksityinen tila, jota käytettiin metsästykseen; Tämä johti eristäytymiseen merestä ja joesta ja makean veden ottamiseen viereisten riisipeltojen kastelujärjestelmästä. Alfacadan laguuni on myös altis sedimenttivajeen ja merenpinnan nousun vaikutuksille, koska joen suuta lähellä oleva alue vetäytyy nopeasti. Tancadan laguunin suolasuot ovat vahingoittuneet tehokalastuksen vuoksi. Paljon työtä tarvittiin tämän nyt suojellun alueen palauttamiseksi luonnolliseen tilaansa, palauttamalla sen yhteydet Alfacsin lahdelle muun muassa poistamalla patoja.

Vuosina 2009–2018 Ebron suistoalueella toteutettiin kaksi Life-hanketta, joilla pyrittiin vastaamaan ihmisen toiminnasta (eli maataloudesta ja vesiviljelystä), merenpinnan noususta ja vajoamisesta johtuvaan kosteikkojen tilan heikkenemiseen. Ensimmäisen hankkeen (DELTA-LAGOON)päätavoitteena oli parantaa Alfacadan ja Tancadan laguunien ekologista tilaa luontotyyppien ennallistamis-ja hoitotoimenpiteillä, kuten poistamalla ekologisia yhteyksiä haittaavia infrastruktuureja, luomalla uusia laguuniluontotyyppejä nykyisille riisipelloille ja ennallistamalla suoluontotyyppejä hylätyissä vesiviljelylaitoksissa. Hankkeen pääasiallisina erityistavoitteina oli

1. Parannetaan Alfacadan laguunin ekologisia ja hydrologisia yhteyksiä toteuttamalla ennallistamistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rannikoiden lisääntyvän eroosion vaikutuksia ja parantaa ensisijaisten luontotyyppien ja lajien tilaa.
2. Lisätään Alfacadan rannikkolaguunien elinympäristöjen laajentamista ennallistamalla osa alkuperäisistä laguunialueista, jotka on muutettu riisipelloiksi.
3. Parannetaan Sant Antonin vanhojen suola-altaiden ekologista tilaa ja hydrologisia yhteyksiä (Tancadan laguunin alue) ennallistamalla alueita, joilla on hylättyjä vesiviljelylaitoksia.
4. Kehitetään menettelyjä ennallistettujen alueiden ekologisten arvojen seuraamiseksi ja levittämiseksi, jotta voidaan lisätä yleistä tietoisuutta ja tietämystä tilojen käyttäjien ja hallinnoijien sekä koko yhteiskunnan keskuudessa.

Perättäisessä EBRO-ADMICLIM-hankkeessa pyrittiin toteuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden yhdistelmä soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa veden, sedimentin ja elinympäristöjen (riisipeltojen ja kosteikkojen) hallintaan. Siinä keskityttiin seuraaviin moniin tavoitteisiin:

• Maankohoamisen lisääminen jokisedimentin kautta suistoon sedimentin kulkeutumisen ja vesihuollon avulla;
• Rannikkoalueiden eroosion vähentäminen;
• Hiilen sitomisen lisääminen maaperään;
• Vähennetään riisipeltojen kasvihuonekaasupäästöjä.
• veden laadun parantaminen;
• arvokkaiden (luonnollisten) elinympäristöjen säilyttäminen ja parantaminen.

Tärkein sopeutumistoimenpide merenpinnan nousun sietokyvyn parantamiseksi Ebron suistossa on laguunien ja meren välisten hydrologisten yhteyksien palauttaminen siten, että laguunien sedimenttipäästöt lisääntyvät merimyrskyjen aikana. Lisäksi on testattu innovatiivisia lähestymistapoja eri alkuperää olevien sedimenttien uudelleenkäyttöön ja niiden injektointiin Ebron suistoon. Tämän yleisen soveltamisalan puitteissa näissä kahdessa hankkeessa on toteutettu useita erityistoimia, joilla puututaan elinympäristöjen huonontumisen seurauksiin ja merenpinnan nousun vaikutuksiin. DELTA-LAGOON-hankkeen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat seuraavat:

• Alfacadan laguunin hydrologisen verkoston parantaminen puhdistamalla laguunin ohittavat kanavat ja rakentamalla uusi kanava, joka yhdistää suoraan laguunin ja joen, mikä tukee joen sedimentin syöttöä suistoon.
• Suola-alueiden hydrologisen yhteyden parantaminen, jotka jaettiin patojen avulla ja eristettiin toisistaan.
• Riisipeltojen palauttaminen rannikon laguuniin ja vanhan vesiviljelylaitoksen palauttaminen suolasuon elinympäristöön.
• Pienten saarten perustaminen merilintujen pesimäalueiksi.
• Joillekin alueille pääsyn rajoittaminen petoeläinten ja ihmisten esiintymistiheyden vaikutusten lieventämiseksi.
• Euroopan lammikkokilpikonnan palauttaminen.

EBRO-ADMICLIM-hankkeessa toteutettiin seuraavat keskeiset toimenpiteet:

• Testataan sedimenttien injektointi Tarragonan vedenpuhdistamosta Ebro Deltan kasteluverkostoon, jotta voidaan arvioida näiden sedimenttien uudelleenkäyttöä kustannusten sietokykyä edistävänä resurssina.
• Ebro-joen varrella sijaitsevista padotuista altaista otetun sedimentin uudelleenkäytön testaaminen. Nämä sedimentit ruiskutettiin Ebro-joen viimeiseen osaan. Testauksessa arvioitiin sedimentin kulkeutumispotentiaalia joen nykyisissä hydrologisissa olosuhteissa, jotta voitiin määrittää sedimenttien siirtämisen toteutettavuus altaista suistoon.
• Kahden olemassa olevan rakennetun kosteikon optimointi avaamalla kastelukanavat ja korvaamalla seisova vesi uudella vedellä. Näiden toimenpiteiden avulla pystyttiin maksimoimaan maaperän kohoaminen ja hiilen sitominen sekä parantamaan ravinteiden ja epäpuhtauksien assimilaatiota, millä oli myönteisiä vaikutuksia veden laatuun.
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilen sitomisen parantaminen Ebro-joen suiston riisipelloilla uusilla maatalouskäytännöillä, kuten riisinviljelyn vaihtoehtoisella kostutus- ja kuivausveden hallintamenetelmällä.
• Päivitetty arvio alueista, jotka ovat alttiimpia vajoamiselle ja merenpinnan nousulle.

Lopuksi EBRO-ADCLIM-hankkeessa laadittiin Ebro-joen suistoa koskeva ilmastotoimintasuunnitelma, johon sisältyi muita konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi ja jossa vahvistettiin hankkeen päätökseen saattamisen jälkeen toteutettavat direktiivit ja toimet. Tätä tuettiin osallistavalla prosessilla, johon osallistui paikallisia sidosryhmiä, kuten riisiala, kasteluyhteisöt ja luonnonsuojelujärjestöt. Ebron suistoalueen ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin, ja se on osa Katalonian ilmastonmuutosviraston nykyistä suunnitelmaa. Monet suunnitelman toimien toteuttamiseksi tarvittavista toimivaltuuksista eivät kuitenkaan kuulu Katalonian hallituksen toimivaltaan. Kyse on lähinnä Espanjan hallituksesta. Espanjan hallitus julkaisee parhaillaan Ebron suistoalueen rannikoiden uutta ennallistamissuunnitelmaa, jolla vastataan myös vuoden 2020 tuhoisan ”Gloria”-myrskyn aiheuttamiin vahinkoihin. Katalonian hallitus edistää muita toimia suiston kestävyyden parantamiseksi, kuten pilottikoetta sedimentin ohittamiseksi Riba-rojan altaassa.

Tärkeimmät institutionaaliset sidosryhmät (Espanjan hallitus ja Katalonian hallitus) olivat kumppaneita DELTA-LAGOON-hankkeessa, jota laguunien sijaintikaupunkien (Amposta ja Sant Jaume d’Enveja) kaupunginvaltuustot virallisesti tukivat. Muille sidosryhmille tiedotettiin ja niitä kuultiin useissa kokouksissa.

Sidosryhmien osallistuminen oli keskeinen osa seuraavaa EBRO-ADMICLIM-hanketta. Siihen osallistui eri sidosryhmiä, muun muassa riisialan edustajia, kasteluyhteisöjä (nämä yhteisöt kuuluvat suistoalueen tärkeimpiin sidosryhmiin ja olivat mukana hankekumppaneina) ja kansalaisjärjestöjä. Näin ollen Ebron suistoalueen ilmastoa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen oli osallistava prosessi, jolla tuettiin suuntaviivojen laatimista ja toimenpiteiden määrittämistä suurella konsensuksella.

DELTA-LAGOON-hankkeella saavutettiin kaikki suunnitellut tavoitteet, vaikka jotkin toimet viivästyivät Espanjan hallituksen ja Katalonian hallituksen välisten hallinnollisten ongelmien vuoksi. Suurin viivästys vaikutti riisipeltojen palauttamiseen takaisin Alfacadan rannikkolaguuniin.

EBRO-ADMICLIM-hankkeessa on onnistuneesti toteutettu demonstrointi- ja innovointitavoitteita vankan tieteellisen paradigman mukaisesti. Innovoinnin kannalta merkityksellisiä tuloksia on saatu aikaan, ja sidosryhmien osallistuminen on ollut menestyksekästä. Suurin rajoitus oli se, että vesistöalueen viranomainen ei tukenut sedimenttien uudelleenkäyttöä.

DELTA-LAGOON-hankkeen toteuttamisen kokonaiskustannukset olivat 3 054 703 euroa (EU:n Life-rahoitus oli 1 490 084 euroa). Hankkeen toimien tärkeimmät hyödyt ovat luonnonvaraisten eläinten ja kasvien elinympäristöjen ennallistaminen (62 hehtaaria uusia elinympäristöjä), joidenkin suojeltujen lajien elpyminen ja laguunien ja soiden parempi sietokyky merenpinnan nousua vastaan. Taloudellisiin hyötyihin kuului työpaikkojen luominen hankkeen toteuttamista ja Tancadan laguuniin rakennettua uutta vierailukeskusta varten. Etuuksien rahallista arvoa ei ole määritetty.

EBRO-ADMICLIM-hankkeen toteuttamisen kokonaiskustannukset olivat 2 260 960,00 euroa (EU:n LIFE-rahoitus oli 1 124 341,00 euroa). Hankkeen tärkeimmät hyödyt ovat seuraavat: eri alkuperää olevien sedimenttien uudelleenkäytön testaaminen, kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien maatalouskäytäntöjen täytäntöönpano riisialalla, sedimenttien kuljetusta koskevien suuntaviivojen laatiminen ja sedimenttien kuljetusmallin kehittäminen (kehittänyt Universidad de Córdoba). Sedimenttien injektointi Ebro-jokeen ja suistoalueen kanaviin toimi esimerkkinä jatkotoimille, joilla pyrittiin parantamaan sedimenttien syöttöä: Riba-rojan tekoaltaaseen on suunnitteilla sedimentin ohitustie.

Ebron suiston ekosysteemit tarjoavat elinympäristön monille eri lajeille. Se on erittäin tärkeä Euroopan tasolla, koska se on tärkeä pysähdyspaikka lintujen muuttoreiteillä ja siellä asuu huomattava määrä lintudirektiivin liitteessä I lueteltuja lintuja. Yli 180 000 vesilintua talvehtii ja suistossa pesii noin 40 000 paria. Alue on nimetty luonnonpuistoksi Espanjassa ja sitä suojellaan EU:n lintu- ja luontotyyppidirektiiveillä, Ramsarin yleissopimuksella ja Unescolla. Kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan jokijärjestelmän ennallistamista ja sen yhteistä etua koskevien luontotyyppien suojelua, edistävät EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY), tulvadirektiivin (2007/60/EY) sekä lintu- ja luontotyyppidirektiivien (2009/147/EY ja 92/43/ETY) tavoitteiden saavuttamista.

DELTA-LAGOON-hanke toteutettiin vuosina 2011–2014, ja sitä seurasi EBRO-ADMICLIM-hanke vuosina 2014 ja 2018. Osana toista Life-rahoitteista hanketta laadittiin ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma. Suunnitelma hyväksyttiin, ja se on nyt osa Katalonian ilmastonmuutosviraston suunnittelukäytäntöä.

Kehitettyjen toimenpiteiden elinkaarta ei ole määritelty ennalta. Niitä voidaan säilyttää pitkään, jos niitä hallitaan ja ylläpidetään asianmukaisesti.

Carles Ibáñez
Eurecat Centre Tecnològic de Catalunya
Head of Climate Change Department
E-mail: carles.Ibanez@eurecat.org 

LIFE-rahoitteiset DELTA-LAGOON- ja EBRO-ADCLIM-hankkeet