Kestävyyshyvitykset kestävän metsätalouden edistämiseksi Toscanan-Emilian Apenniinien alueella Italiassa

Hanke syntyi tarpeesta varmistaa kestävän metsänhoidon jatkuvuus sen jälkeen, kun ministeriön varat oli käytetty loppuun 2020-luvun alussa. Metsien suojelu asutuksen ja taloudellisen toiminnan hydrogeologisilta häiriöiltä mäkisillä ja vuoristoisilla alueilla on noussut yhä tärkeämmäksi tarpeeksi erityisesti myrskyjen ja äärimmäisten sademäärien tapauksessa. Ilman tätä suojelua ihmisen toiminta näillä alueilla kärsisi huomattavia vahinkoja ja erittäin kalliita puolustustöitä.

Apenniinit ovat erittäin monimuotoisia metsiä, joita hallitsevat monet lauhkeat ja boreaaliset puulajit, jotka saavuttavat täällä levinneisyysalueensa etelärajan (Morales-Molino, 2021). Toscanan ja Emilian Apenniinien kansallispuistossa on runsaasti erilaisia metsäalueita, kuten kastanja- ja pyökkimetsiä, hopeakuusimetsiä (Abies Alba), tammi- ja sarvipalkkimetsiä sekä keinotekoisesti luotuja uudelleenmetsitysalueita, joilla on havupuita keskikorkealla tai korkealla. Kaikki nämä metsiköt edellyttävät jatkuvaa hoitoa, mukaan lukien aluskasvillisuuden raivaus, karsiminen ja metsien kunnostaminen keinotekoisesti uudelleenmetsitetyillä alueilla. Ilmastonmuutos uhkaa yhdessä maan hylkäämisen kanssa näiden metsien olemassaoloa ja terveyttä, mikä voi johtaa biologisen monimuotoisuuden ja olennaisen paikallisen kulttuuriperinnön häviämiseen. Tieteellisessä kirjallisuudessa (Noce et al., 2023) todetaan, että monien lajien altitudin sopivuuden odotetaan tulevaisuudessa heikkenevän ennustettujen lämpötila- ja sademuutosten vuoksi. Suurimmat ja laajimmat vaikutukset kaikkiin lajeihin ovat odotettavissa Pohjois- ja Koillis-Apenniineilla. Toscanan-Emilian Apenniinien kansallispuiston metsien kestävä hoito on avainasemassa, jotta voidaan varmistaa metsien pitkän aikavälin kyky sietää ilmastonmuutosta ja ekosysteemipalvelujen jatkuva tarjoaminen.

Trading Platform for Sustainability Credits -hankkeen toteuttaa Toscanan-Emilian Apenniinien kansallispuistoviranomainen. Se on ”itsenäinen voittoa tavoittelematon julkinen elin” (Ente Pubblico non Economico), jota säännellään suojelualueita koskevalla puitelailla (L.394, 1991) ja jota valvoo ympäristöministeriö. Hanke on osa Puistoviraston edistämien ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevien hankkeiden laajempaa kehystä.

Tavoitteisiin pyritään kestävän ja vastuullisen metsänhoidon koordinoidulla kehyksellä ja ekosysteemipalvelujen paikallisella korvausjärjestelmällä.

Sertifiointijärjestelmällä varmistetaan, että metsiä hoidetaan kansainvälisesti tunnustettujen ja luotettavien Forest Stewardship Council® (FSC®) -standardien tai PEFC (Programme for Endorsement of Forest Certification Scheme) -standardien mukaisesti. Näin varmistetaan, että vain sertifioidut metsät tuottavat kestävyyshyvityksiä.

Kansallispuistoviranomainen koordinoi metsäsertifiointiryhmää (”Appennino Tosco-Emiliano”), joka on avoin puistoalueeseen kuuluville metsänhoitajille ja -omistajille. Puistoviranomaisella on sertifikaatit ja se varmistaa standardien noudattamisen sertifiointielimen suorittamilla tarkastuksilla. Ekosysteemipalveluille (ES) hankitaan myös erityinen sertifiointi PEFC- ja FSC-menettelyjen mukaisesti. PEFC:n ES-sertifiointi sisältää ympäristövaikutusten, pysyvyyden ja läpinäkyvyyden periaatteet. FSC:n ES-menettelyn tavoitteena on todentaa kestävän metsänhoidon vaikutukset hiilen varastointiin, biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen, matkailu- ja virkistysmahdollisuuksiin sekä metsien terveyteen.

Hyvitysten tuottamista ja alustan toimintaa tällaisten hyvitysten saamiseksi säännellään yhteisellä asiakirjalla nimeltä "Kestävyysluottojen ostamista ja myyntiä koskevat eritelmät". Luottojen myynti kirjataan kansallispuistoviranomaisen ylläpitämään julkiseen rekisteriin. Se ilmoittaa ostajille ja "peruuttaa" myönnettyjen luottojen saatavuuden. Metsäsertifiointiryhmän jäsenten metsätaloustoiminnassa noudatetaan erityistä pöytäkirjaa, joka on Italian kansallisen metsästrategian suuntaviivojen mukainen.

Kestävyyshyvityksiä koskevan lähestymistavan yleisenä tavoitteena on auttaa parantamaan biosfäärialueen metsien ilmastokestävyyttä, minimoida ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin ja varmistaa, että ekosysteemipalveluista saadaan jatkuvaa hyötyä tuleville sukupolville. Sen tavoitteena on myös torjua ilmastonmuutosta lisäämällä metsävarastojen hiilivarastoja. Erityistavoitteet ovat seuraavat:

● Mahdollistetaan metsäsuunnittelu koko puistoviranomaisen hallinnoimalla alueella ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi ja vahvistetaan samalla metsän (ilmasto)kestävyyttä. Tarjottuja ekosysteemipalveluja ovat muun muassa seuraavat:

o hiilivarastot metsävarastoissa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointikapasiteetin parantamiseksi,

o biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen,

o metsän virkistys- ja matkailuarvon lisääminen,

o Luontoon perustuvat ratkaisut veden kiertokulun hallintaan ja suojeluun,

o Maaperän suojelu.

● Tarjota yrityksille keinot osallistua yritysten yhteiskuntavastuuseen tukemalla paikallisia projekteja, jotka ovat helposti asiakkaiden ja työntekijöiden tunnistettavissa. 80 prosenttia luotonostajista tulee kansallispuistossa sijaitsevista maakunnista (Reggio Emilia, Parma ja Modena). Vaikka sertifiointistandardit tukevat paikallisia hankkeita, ne ovat kansainvälisiä, mikä mahdollistaa periaatteessa hyvitysten myynnin maailmanlaajuisesti. Tämä yhdistelmä korostaa teollisuusalueiden ja metsien läheisyyden merkitystä: Yritykset arvostavat luottojen ostamista lähellä kotiaan.

Keskeinen ratkaisu on Kestävyysluottojen kauppapaikka ja sen taustalla oleva järjestelmä. Paikalliset yritykset, jotka haluavat osoittaa sitoutumisensa sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, ostavat sertifioiduista metsistä saatuja ja alustan kautta myytäviä hyvityksiä. Tällä tavoin ne rahoittavat metsien ennallistamishankkeita, jotka parantavat metsien kykyä sietää ilmastonmuutosta. Näitä tapahtumia seurataan julkisesti saatavilla olevan hyvitysrekisterin kautta.

Kestävyysluottojen kauppajärjestelmä perustuu kestävän ja vastuullisen metsänhoidon laajamittaiseen täytäntöönpanoon Toscanan-Emilian Apenniinien biosfäärialueella, jota koordinoi National Park Authority. Tässä järjestelmässä kestävä metsänhoito määritellään ympäristöystävälliseksi (luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, metsien tuottavuus, ekologiset prosessit), yhteiskunnallisesti hyödylliseksi (pitkän aikavälin hyötyjen tuottaminen paikalliselle ja laajemmalle yhteiskunnalle) ja taloudellisesti kestäväksi (kannattava luonnonvarojen ehtymättä). Metsäsertifiointi (PEFC ja FSC) on väline, jolla edistetään metsänhoitoa ja varmistetaan tieteellisesti vankkojen ja tiukkojen ympäristö-, sosiaali- ja talousstandardien noudattaminen.

Kestävyysluottojen kauppapaikan keskeinen osa on paikallinen mekanismi, joka on perustettu korvaukseksi sertifioitujen metsien tuottamista ekosysteemipalveluista.

Kestävyyspisteitä saadaan ottamalla käyttöön erityisiä metsänhoitoratkaisuja, jotka toteutetaan puistoalueella täydentävinä (eli tuottamalla lisähyötyjä) perinteiseen hoitoon verrattuna. Nämä hoitoratkaisut toteutetaan kestävälle/vastuulliselle metsänhoidolle ja ekosysteemipalveluille sertifioiduissa metsissä. Kestävyyskrediitit edustavat sertifioitujen metsien tarjoamien ekosysteemipalvelujen markkina-arvon tunnustamista. Ne ovat tulosta prosessista, johon kuuluu kestävän metsänhoidon myönteisten vaikutusten kvantifiointi, arviointi ja vankka sertifiointi ekosysteemipalvelujen määrään ja laatuun. Tärkein mutta ei suinkaan ainoa kvantitatiivinen indikaattori on sidotun hiilidioksidin metrinen tonniekvivalentti. Keskeinen edellytys hyvitysten saamiseksi on, että toteutetut toimet tarjoavat lisähyötyjä perinteiseen hallinnointiin verrattuna. Ne on suoritettava FSC- ja PEFC-standardien mukaisesti sertifioiduissa metsissä sekä kestävän/vastuullisen metsänhoidon että ekosysteemipalvelujen osalta. Hyvitysjärjestelmällä todistetaan, että metsässä on otettu käyttöön yksi tai useampi seuraavista kestävyystoimenpiteistä:

● Metsäbiomassan lisääminen

● Hoidettujen lehtimetsien vähimmäiskierron pidentäminen

● Puuston (puusto, jossa puita tai pensaita leikataan säännöllisesti maanpinnan tasolle) muuntaminen korkeiksi metsiksi (suuriksi, kypsiksi puiksi)

● Metsänistutus ääri-ilmiöiden jälkeen

● Metsitys-/uudelleenmetsitystoimet

● Paloriskin vähentäminen

● Bioottisilta vaurioilta suojaavat toimet

Erityisiä hallintotoimia, joilla osoitetaan myönteinen vaikutus ekosysteemipalvelujen laatuun, ovat muun muassa seuraavat:

● Tiettyjen kohdepuiden valintaan ja hoitoon perustuvien erityisten metsänhoitotekniikoiden kehittäminen, myös hyönteisten, lintujen, pienten nisäkkäiden ja sammakkoeläinten dendro-mikroluontotyyppien luominen

● Metsien uudistamisen suojelu

● Siirtyminen metsien luonnollisempaan rakenteeseen ja koostumukseen

● Suojakaistojen luominen häiriöiden minimoimiseksi ja ekologiset käytävät ekosysteemien eheyden ja yhteyksien parantamiseksi

● Luontopohjaiset ratkaisut maaperän/veden laadun suojeluun

● Järvien, lampien ja turvesuon hoito tai ennallistaminen veden säilyttämiseksi metsässä

● Toimet pölyttäjien elinympäristöjen tukemiseksi (vihreät rakenteet, suojapaikat, pesät jne.)

● Uhanalaisten lajien elinympäristöjen tutkimus ja seuranta

● Toimet sertifioitujen metsien virkistys- ja kulttuurikäytön parantamiseksi ja edistämiseksi

Viranomaiset, kuten kunnat, kuntien ja maakuntien liitot, ovat suoraan mukana julkisina metsänhoitoeliminä. Myös kunnat ja maakunnat ovat metsänomistajia. Italiassa metsien omistusoikeudet ovat usein kollektiivisia: metsät ovat usein yhteismetsiä, joten kollektiivisen omistajuuden elinten jäsenet ovat suoraan osallisina metsänhoidossa. Tämä koskee myös tavanomaisia yksityisiä toimijoita, kuten vapaaehtoisia metsäkonsortioita ja yksityisiä metsänomistajia. Yritykset ovat mukana myös omistajina. Hankkeen kattaman alueen rikas biologinen monimuotoisuus houkuttelee monia tutkimuslaitoksia, kuten osastoja Italian eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista (CNR, Milanon valtionyliopisto, Parman yliopistot, Pavia, Padova, Firenze, Torino, Bologna). Tämä tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön, neuvontaan ja erityiseen tutkimukseen/seurantaan. Paikallinen väestö osoitti aluksi jonkin verran epäluottamusta hanketta kohtaan pelätessään metsien käytön rajoituksia. Tämä luottamuksen puute korjattiin lopulta järjestämällä useita kokouksia asianomaisissa kylissä. Näissä kokouksissa selvennettiin onnistuneesti, että hankkeen tavoitteena oli tuottaa sukupolvien välistä arvoa: nykyisten tulojen säilyttäminen samalla kun säilytetään arvokkaampi resurssi tuleville sukupolville. Paikallisten peruskoulujen kanssa käynnistettiin myös koulutushankkeita yhdyskuntien ja metsien välisten yhteyksien luomiseksi.

Menestystekijät

Menestystekijöitä ovat muun muassa seuraavat:

• Kansallispuistoviranomaisen ja uuden metsäsertifiointiryhmän koordinointitehtävä. Se mahdollisti useiden metsänomistajien osallistumisen yhdellä sertifikaatilla.

• Eri sidosryhmien, kuten julkisten elinten, kollektiivisten kiinteistöjen ja yksityisten omistajien, osallistuminen

• Tieteellinen tutkimus ja asiantuntija-apu

• Vakiintuneiden kansainvälisten sertifiointistandardien (PEFC, FSC) käyttö.

• Rahoitus Next Generation EU -välineen kaltaisista aloitteista.

Jäsenmäärän ja sertifioidun alueen jatkuva kasvu sen jälkeen, kun ryhmä perustettiin virallisesti vuonna 2022, osoittaa, että aloite käynnistettiin ja pantiin onnistuneesti täytäntöön, ja osoittaa, että aloitteen laajentaminen/toisto on mahdollista. Kestävyyshyvitysten luomisessa ja kaupassa käytetty muoto voidaan toistaa missä tahansa alueilla, joilla on merkittävä alkurahoitus, riittävän suuret julkiset metsät ja kestävyydelle herkkä yrittäjyysrakenne. Metsien olisi voitava hyötyä täydentävyydestä: Hyvityksiä syntyy vain, jos aiempiin johtotehtäviin verrattuna on tapahtunut parannusta.

Puistoviranomaiset hyväksyivät kestävää matkailua koskevan eurooppalaisen peruskirjan (EuropeanCharter for Sustainable Tourism, CETS),joka sertifioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja kunnostettiin vuonna 2019. Perusoikeuskirja tarjoaa merkittävän tilaisuuden kartoittaa uusia ja tehokkaita kestävän kehityksen muotoja alueella ja parantaa sen valmiuksia houkutella matkailijoita.

Rajoittavat tekijät

Tärkeä rajoittava tekijä on luotonmuodostuksen täydentävyysvaatimus. Mitä lähempänä metsä on koskematonta tilaansa, sitä vähemmän krediittejä voidaan tuottaa. Jos kestävät metsänhoitokäytännöt ovat jo käytössä, kuten muilla Italian alueilla, kuten Trentino Alto Adigessa, tarvitaan paljon suurempi metsäala (50 hehtaaria), jotta saadaan aikaan sama määrä hyvityksiä kuin Emilia Romagnassa ja Toscanassa yhdellä hehtaarilla.

Kestävistä metsäalan toimista saatavien hyvitysten määrän odotetaan vähenevän pitkällä aikavälillä. Tämä johtuu markkinoiden asteittaisesta kyllästymisestä, koska kaikki metsänhoitokäytännöt toteutetaan puistoalueella ja metsämaa, jota kestävyyshyvitykset eivät kata, vähenee asteittain. Lisäksi täydentävyysperustetta on yhä vaikeampi täyttää.

Jos tähän pisteeseen päästään, se olisi selvä merkki hankkeen onnistumisesta, mutta tarvitaan uusia mekanismeja, joilla varmistetaan kestävän metsänhoidon jatkuvuus pitkällä aikavälillä.

Hankkeen kustannusten määrittäminen ei ole yksinkertaista. Hankkeen suunnittelu, käynnistäminen ja toteuttaminen on vaatinut puiston henkilöstöltä viiden vuoden työn, mukaan lukien matkat ja paikan päällä toteutettavat toimet metsänomistajien ja metsänhoitajien saamiseksi mukaan. Tämä voi vastata noin muutamaa sataa tuhatta euroa.

Hanke "Kestävyysluottojen kauppapaikka" on saanut rahoitusta EU:n rahoittamasta Next Generation EU -hankkeesta Green Community Garfagnana Greenland (Garfagnanagreenland). Strategie per una comunità locale sostenibile”).

Kestävyysluotot ovat markkinainstrumentti, jossa jokaiseen myytyyn luottoon liitetään hintalappu. Lahjoitukset myydään 33 euroa + ALV kukin. Koska jokainen hehtaari tuottaa keskimäärin 3 hyvitystä, kustannukset ovat noin 100 euroa/ha (+ alv). Hankkeen alusta xx elokuuhun 2025 on myyty 12 099 kestävyysluottoa 50 yksittäiselle ostajalle. Tulot palautetaan kokonaan metsänhoitajille uusia kestävän metsätalouden interventioita varten.

Toteutettujen ratkaisujen tuottamat ei-rahalliset hyödyt ovat laajoja ja sisältävät myönteisiä tuloksia, jotka liittyvät viiden tärkeimmän ekosysteemipalvelun tarjoamiseen: hiilidioksidin talteenotto ja varastointi; biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen; metsän matkailu- ja virkistystoiminnot; veden kiertokulun sääntely ja maaperän suojelu s.

● Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen:

o Metsien ilmastokestävyyden parantaminen.

o Metsävarantojen hiilivarantojen kasvu.

o Hiilidioksidin imeytymis- ja varastointikapasiteetin parantaminen.

o Asutusalueiden ja taloudellisen toiminnan suojaaminen hydrogeologisilta häiriöiltä ja eroosiolta erityisesti äärimmäisten sateiden aikana.

● Ympäristöön liittyvät sivuhyödyt:

o Luonnon monimuotoisuuden, metsien tuottavuuden ja ekologisten prosessien säilyttäminen.

o Luontotyyppien luominen ja erilaisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tukeminen (biologisen monimuotoisuuden suojelu).

o Parannettu veden kiertokulun hallinta.

o Maaperän laadun säilyttäminen.

● Yhteiskunnalliset sivuhyödyt:

o Psykofyysiset hyödyt virkistystoiminnasta metsässä (terveys ja hyvinvointi).

o Metsän historiallisen ja kulttuurisen tehtävän säilyttäminen ja parantaminen.

● Taloudelliset sivuhyödyt:

o Kestävät metsänhoitotoimet, jotka ovat riittävän kannattavia resursseja kuluttamatta.

o Mekanismi, jonka avulla yritykset voivat toteuttaa ympäristö-, sosiaali- ja hallintostrategioita ja -hankkeita.

o Korkeat metsät voivat elvyttää puutalouden rakentamista ja paperiteollisuutta varten.

o Edistämällä metsäalan asiantuntijoiden rekrytointia hanke on tuonut alueelle ammattitaitoista työvoimaa.

Näiden hyötyjen kvantitatiivista analyysia ei ole vielä saatavilla. Käynnissä on kuitenkin seuranta-aloite hankkeiden tulosten arvioimiseksi. Joka tapauksessa on mahdollista korostaa, että hankkeen alusta lähtien kestävän hoidon piiriin kuuluva alue siirtyi noin 10 000 hehtaarista 30 000 hehtaariin metsänomistajien ja metsänhoitajien lisääntyvien pyyntöjen myötä.

Sertifiointiryhmä perustettiin virallisesti vuonna 2022 puistoviranomaisen johtamana metsänomistajien yhteenliittymänä. He saivat ensimmäisen sertifioinnin joulukuussa 2022. Ryhmä laajeni vuonna 2023 ja uudelleen vuonna 2024, mikä vahvisti sertifioinnin tammikuussa 2024. Foorumia tai yksittäisiä toimenpiteitä koskevia erityisiä täytäntöönpanoaikatauluja ei ole nimenomaisesti esitetty. Hanke on käynnissä, ja uusia sertifikaatteja myönnetään vuosittain.

Hankkeen toimenpiteille ei ole määritelty kiinteää käyttöikää. Kestävää ja vastuullista metsänhoitoa ja ekosysteemipalvelujen tarjoamista kuvataan jatkuviksi toimiksi, joilla pyritään varmistamaan hyödyt tuleville sukupolville. Toimenpiteiden luonne, kuten biomassan lisääminen, energiapuun muuntaminen, uudelleenmetsittäminen ja ekosysteemien toimintojen ylläpitäminen, edellyttää pitkäaikaisia ja jatkuvia ponnisteluja tai hyötyjä, jotka jatkuvat merkittävinä ajanjaksoina.

National Park Authority of the Tuscan-Emilian Apennines

info@creditisostenibilita.it

Hiilihyvityksiä koskeva opas, https://zeroco2.eco/en/magazine/corporate-sustainability/carbon-credits-guide/

Kestävyysluottojen kaupankäyntiä koskevat eritelmät (italiaksi), https://creditisostenibilita.it/wp-content/uploads/2023/11/DISCIPLINARE-PER-LA-COMPRAVENDITA-CREDITI-DI-SOSTENIBILITA.pdf