Sava-joen valuma-alueen rajat ylittävien vesivarojen hallinnan välineistö

Sava-joen valuma-alue Kaakkois-Euroopassa kattaa lähes 100 000 km2 (eli 12 prosenttia suuremmasta Tonavan valuma-alueesta, johon se kuuluu) ja ulottuu yli kuuteen maahan eli Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Kroatiaan, Montenegroon, Serbiaan ja Sloveniaan. Vedenjakaja kattaa maaseutualueet sekä monet suuret kaupungit (kuten Belgrad, Ljubljana, Sarajevo ja Zagreb), ja siellä asuu noin 9 miljoonaa ihmistä.

Vesistöaluetta ja sen väestöä uhkaavat yhä useammin toistuvat äärimmäiset sääilmiöt ja tulvat, jotka vaarantavat ihmisten turvallisuuden ja toimeentulon. Kevään 2014 rankkasateet ja katastrofaaliset tulvat aiheuttivat 79 kuolemantapausta ja vaikuttivat yli 2,5 miljoonaan ihmiseen omaisuusvahinkojen, taloudellisten menetysten ja evakuointien kautta. Vahinkojen määräksi arvioitiin 3,8 miljardia euroa (kansainvälinenväestö- ja kehityskonferenssi ICPDR ja ISRBC, 2015).

Sava-joen valuma-alueen tulvien aiheuttamat saastevalumat ovat merkittävä uhka sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle. Tulvavedet kuljettavat sekoitusta sedimenttiä, roskia, ravinteita ja kemikaaleja maatalousmailta, mukaan lukien liete ja torjunta-aineet, saastuttaen vesistöjä sedimenteillä. Lisäksi vesistöalueen infrastruktuurin rakenteelliset vauriot ja tulvien jälkeiset kunnostustoimet voivat vapauttaa vaarallisia aineita jokiin[1]. Tämä vaarantaa sekä ympäristön että ihmiset. Taudinaiheuttajien tai raskasmetallien nauttiminen saastuneesta vedestä tai elintarvikelähteistä lisää terveysriskien, kuten ruoansulatuskanavan sairauksien ja pitkällä aikavälillä sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen ja munuaisvaurioiden riskiä (Rehman ym., 2017).

Kaakkois-Eurooppa on erittäin altis ilmastonmuutoksen aiheuttamille tulville. Sateiden ennustetun lisääntymisen odotetaan pahentavan entisestään tulvariskejä Itä-Euroopassa (Bednar-Friedl et al., 2022). Vuosina 2011–2040 tulvahuippujen ennustetaan olevan 13 prosenttia suuremmat kuin nykypäivänä (1990–2013) ja 23 prosenttia suuremmat vuosina 2071–2100 (De Roo et al., 2016). Lisääntyneen tulvariskin odotetaan olevan suurin altaan yläosassa ja tärkeimmissä sivujoissa eli Kupa-, Una- ja Bosna-joissa (De Roo et al., 2016). Lisäksi Sava-joen vesistöalueen sosioekonomiset tekijät, kuten vuoden 2007 finanssikriisi ja suuri muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, ovat johtaneet väestön ikääntymiseen, riittämättömään vesihuoltoinfrastruktuuriin ja ”ilmastokestävien” asuntojen puutteeseen, minkä vuoksi väestö on haavoittuvassa asemassa (Unesco, 2023; Maailmanpankki, 2015).

[1] Sellaisena kuin se on nähty vuoden 2014 tulvien jälkeen, jotka johtuivat vahingoittuneen Stolicen antimonikaivoksen lietteen vapautumisesta Kostajnik-virrassa ja veden pumppaamisesta tulvineesta Tamnava-Zapadno poljen hiilikaivoksesta Kolubara-jokeen (Serbiantasavalta, 2014).

Sava-joen vesistöalueesta tehdyn puitesopimuksen (FASBR) mukaisten vesivarojen varautumisen hallintavälineiden (WACOM) täytäntöönpanon tavoitteena on parantaa Sava-joen vesistöalueen ja sen hallintojärjestelmien rajat ylittävää yhteistyötä, jotta voidaan vähentää tulvista ja vahingossa tapahtuvasta pilaantumisesta ympäristölle ja kansanterveydelle aiheutuvia riskejä.

Erityistavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

• Selviytyä tulvista ja onnettomuuksista johtuvista pilaantumisista ongelmien lähteellä sen sijaan, että ne tapahtuisivat alempana alajuoksulla toisella lainkäyttöalueella.
• Parannetaan tulvien ja pilaantumisen torjuntamekanismeja koskevaa tiedonvaihtoa ja koordinointia niiden alku- ja loppupäässä ja parannetaan siten niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
• Luodaan yhteyksiä veteen liittyvien katastrofien hallintaan, vesihuoltoon ja merenkulkuun osallistuvien maiden ja alojen välille.
• Määritetään keskeiset kohdetoimijat ja otetaan ne mukaan tietoisuuden lisäämiseksi ja vesiväylien, tulva-alttiiden vyöhykkeiden, infrastruktuurin, elinkeinojen ja ihmisten terveyden suojelun parantamiseksi.

Kansainvälinen Savan vesistöaluekomissio (ISRBC) helpotti osana Savan vesistöaluetta koskevaa puitesopimustaan (FASRB) sellaisen ratkaisuvälineistön kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jolla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä vesivarojen hoidossa. Ratkaisupaketissa käsitellään kolmea vesivarojen hallinnan avaintekijää, jotka ovat tilannetietoisuus, viestintä ja ennustaminen. Välineistössä otetaan huomioon mahdollisten vesikatastrofeihin liittyvien avustustoimien ja niihin osallistuvien toimijoiden moninaisuus, ja siihen sisältyy i) reaaliaikainen tietämyksen jakamisen foorumi, jolla koordinoidaan toimia rajat ylittävissä onnettomuuksissa, ii) paikkatietojärjestelmään perustuva koko vesistöaluetta koskeva malli, josta käyvät ilmi reaaliaikaiset ja oletetut tulvat ja pilaantuminen, ja iii) parhaiden käytäntöjen luettelo kehitettyjen välineiden käyttämiseksi katastrofien hallinnassa:

1. 1. Ylikansallinen häiriöiden koordinointiväline[1] on verkossa toimiva keskitetty raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa reaaliaikaisen, tehokkaan ja vaikuttavan viestinnän ja tietämyksen jakamisen sidosryhmien välillä. Järjestelmän avulla rajat ylittävän tulvan tai pilaantumistapahtuman lieventämiseen osallistuvat sidosryhmät voivat dokumentoida kaikki henkilöstön tehtävät ja toimet yhteen tietokantaan. Väline noudattaa Yhdysvaltojen kansallisen häiriönhallintajärjestelmän (InternationalIncident Management System, ICS/NIMS)osana kehitettyjä kriisinhallinnan johtamisjärjestelmää koskevia standardeja. Jos kyseessä on tapahtuma, sidosryhmät toimittavat toimintakertomukset tietokantaan, johon on koottu kaikki tapahtumaa koskevat tiedot eli kaikkiaktivoidut päätoimipaikatja katastrofiapuun osallistuvat henkilöt, yhteyshenkilöiden numerot ja heidän toteuttamansa toimet.
   2. Kansainväliseen tilannetietoisuusvälineeseen on koottu dynaamista tietoa eri hallintotasoilta ja viranomaisilta, jotka vastaavat tulva- tai pilaantumistapahtuman hallinnasta. Tämä väline täydentää valtioiden rajat ylittävää poikkeamien koordinointivälinettä lisätaustatiedoilla ja tilannekuvalla merkittävistä poikkeamista. Viranomaiset toimittavat tapahtumasta tietoja yhteisen raportointimallin avulla, jotta voidaan tiedottaa toteutetuista toimenpiteistä ja yksilöidä toimia, jotka edellyttävät ylikansallista koordinointia.
      
      
2. Ylikansallinen mallinnusväline on paikkatietojärjestelmään perustuva kartoitusväline[2], joka on suunniteltu auttamaan hätätilanteiden hallinnassa Sava-joen ja monien sen tärkeimpien sivujokien alueella. Työkalulla voidaan ennustaa esimerkiksi saasteiden jakautumista Sava-joen todellisten päästöjen perusteella. Ennustemalli voi näyttää, kuinka kauan öljyvuoto kestää päästä alajuoksun alueille jopa yli kuukautta etukäteen sijainnista ja veden virtauksesta riippuen. Tämä helpottaa pelastuspalveluviranomaisten suunnittelua ja antaa niille mahdollisuuden suunnitella toimia ja puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
   
   
3. Parhaiden käytäntöjen luettelo sisältää lähes 100 ohjetta välineiden käytöstä (i ja ii). Suuntaviivoihin liittyy kaksi strategiaa, joista toinen koskee tulvien torjuntaa ja toinen onnettomuuksista aiheutuvan pilaantumisen torjuntaa. Niissä esitetään ehdotetun välineistön täytäntöönpanon perustelut sekä koordinointiin, mallintamiseen ja tilannetietoisuuteen liittyvät erilaiset menettelyt. Luettelon ovat koonneet ja varmentaneet vesihuollon ja pelastuspalvelun asiantuntijat sekä Sava-joen vesistöalueen riskinhallintaan osallistuvat sidosryhmät. 

ISRBC:n laajat yhteistyöpuitteet, joiden perusta luotiin jo vuonna 2002, helpottivat kansainvälistä yhteistyötä välineistön suunnittelussa, toteuttamisessa ja täytäntöönpanossa. WACOM Interreg -hanke Tonavan alueen valtioiden välisessä yhteistyöohjelmassa 2021–2027 mahdollisti välineiden kehittämisen.

[1] Vuoden 2024 alussa ISRBC:n työelimet olivat vielä hyväksymässä poikkeamien koordinointivälineen käyttöä koskevaa menettelykehystä.

[2] Malli perustuu osittain Savan kansainvälisen vesistökomission (ISRBC) SAVA GIS -työkaluun ja Savan tulvaennusteiden varoitusjärjestelmään (FFWS).

Välineistön ja siihen liittyvän käyttöstrategian kehittämiseen osallistui sidosryhmiä Savan vesistöalueen kansainväliseen komissioon (ISRBC) kuuluvista maista, kuten Bosnia ja Hertsegovinasta, Kroatiasta, Serbiasta ja Sloveniasta. Sidosryhmiin kuului viranomaisia, tutkijoita ja yksityisen sektorin sidosryhmiä, ja ne edustivat eri asiantuntija-aloja, kuten katastrofiriskiä ja vesihuoltoa, pelastuspalvelua ja navigointia. Kaikki pelastuspalvelusta, vesihuollosta ja merenkulusta vastaavat laitokset, jotka osallistuvat Sava-joen tulva- ja onnettomuushätätilanteiden hallintaan, on myös kartoitettu laajassa tietokannassa.

Sidosryhmät tekivät yhteistyötä kansallisissa, henkilökohtaisissa ja verkkotyöpajoissa käydyissä keskusteluissa välineiden määrittelemiseksi, jäsentämiseksi, kehittämiseksi, arvioimiseksi ja validoimiseksi. Valtioiden rajat ylittäviä ”taulukkoharjoituksia”, mukaan lukien katastrofiskenaario, järjestettiin välineistön käytettävyyden testaamiseksi ja validoimiseksi, sidosryhmien kouluttamiseksi ja yhteistyösuhteiden rakentamiseksi. Lisäksi järjestettiin sidosryhmien viestintäseminaareja, joiden tarkoituksena oli levittää välineistöä ja lisätä tietoisuutta rajat ylittävän yhteistyön tarpeesta.

Nykyinen Savan vesistöalueen kansainvälinen komissio (InternationalSava River Basin Commission, ISRBC)muodosti vahvan perustan sidosryhmien osallistumisen ja yhteistyön helpottamiselle.

Välineistön onnistuminen tulvien ja pilaantumistapahtumien yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten ehkäisemisessä perustuu useiden yhteiseen riskinhallintamalliin sitoutuneiden sidosryhmien väliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Sidosryhmien vahva osallistuminen, jota edisti vakiintunut laaja yhteistyökehys eli kansainvälinen Save River Basin Commission (ISRBC), varmisti yhteisen ja selkeän näkemyksen välineestä, sen panoksista ja sen täytäntöönpanovaiheista, mikä osaltaan edisti sen onnistumista. Välineiden ja strategioiden onnistunutta täytäntöönpanoa on vuodesta 2023 lähtien seurattu vuosittain indikaattoreilla, jotka kuvaavat tulva- ja pilaantumisriskin vähentämisen tilaa ja edistymistä 14 keskeisellä toiminta-alueella[1].

Esteitä ovat muun muassa välineistön rajat ylittävä käyttö, johon osallistuu sidosryhmiä useista Sava-joen vesistöalueen maista, jotka puhuvat eri kieliä ja joilla on erilainen kansallinen tausta. Lopputuotteet ja -välineet kehitetään englanniksi, mikä voi muodostaa esteen niiden käyttöönotolle kansallisessa kontekstissa, jossa sidosryhmät puhuvat eri kieltä. Lisäksi siirtyminen nykyisistä kansallisista poikkeamien hallintamenettelyistä yhteiseen, valtioiden rajat ylittävään kehykseen aiheutti haasteita joillekin kansallisille sidosryhmille. Esimerkiksi Sloveniassa elokuussa 2023 tapahtuneen vakavan tulvan aikana maassa aktivoitiin arviolta 300 päätoimipaikkaa. Kaikki sidosryhmät eivät kuitenkaan olleet hyvin perillä välineistöstä, joka mahdollistaisi välineiden ja strategioiden yleisen täytäntöönpanon, mikä olisi voinut tukea tehokkaampaa viestintää ja yhdenmukaisten vastausten täytäntöönpanoa.

[1] Keskeisiä toiminta-alueita ovat koulutus, rahoitus, hallinto, henkilöresurssit, tieto- ja viestintätekniikka, valvonta, tiedotus, infrastruktuuri, tietämys, logistiikka, organisaatio, suunnittelu, navigointi ja sekalaiset.

Välineistön ja sen täytäntöönpanostrategian roolia selviytymiskyvyn parantamisessa sekä ihmisten ja ympäristön suojelemisessa tulvilta ja pilaantumiselta testattiin Slovenian vuoden 2023 tulvien aikana. Virastot ja sidosryhmät, jotka olivat osallistuneet välineistön arviointiin ja osasivat soveltaa sitä, käyttivät onnistuneesti tulvavalmiustoimien välineitä ja vahvistivat niiden toimivuuden ja arvon. Laajemmalla täytäntöönpanolla voitaisiin kuitenkin edelleen parantaa useiden päätoimipaikkojen välistä viestintää sekä toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Työkalupakin kehittämiskustannukset olivat hieman yli 2,9 miljoonaa euroa. Kustannukset rahoitettiin Tonavan ylikansallisesta Interreg-ohjelmasta, jota yhteisrahoitettiin muista EU:n rahastoista osana WACOM-hanketta. Ennustemallin ylläpitoon tarvitaan lisämenoja (kaksi henkilötyökuukautta vuodessa ja lisäksi viisi vuotta ja kuusi kuukautta merkittäviin tieto- ja viestintätekniikan parannuksiin). hallinnoijan suorittama koordinointivälineen päivittäinen hallinnointi ja ylläpito; ja välineitä käyttävien viranomaisten koulutus (puoli päivää (verkossa) järjestettävää koulutustilaisuutta kohden).

Savan vesistöaluetta koskeva puitesopimus (FASRB) tehtiin alueen kestävää kehitystä varten rajat ylittävän vesiyhteistyön avulla. FASRB:n [1] osapuolten(Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Serbia ja Slovenia) oli perustettava koordinoitu toimenpiteiden, toimien, varoitusten ja hälytysten järjestelmä rajat ylittävien maisemien ja tulvien haitallisten seurausten hallitsemiseksi.

Kansainvälinen Savan vesistöaluekomissio (InternationalSava River Basin Commission, ISRBC)perustettiin panemaan täytäntöön FASRB ja helpottamaan FASRB:n osapuolten välistä yhteistyötä Savan vesistöalueeseen liittyvissä asioissa. ISRBC helpottaa työkalupakin osien ylläpitoa.

Pannessaan täytäntöön FASRB:tä osapuolet ovat jo sopineet neljästä pöytäkirjasta[2], joista valtioiden rajat ylittävien vesivarojen hallinnan kannalta merkityksellisiä ovat muun muassa merenkulun aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemistä koskeva pöytäkirja ja tulvasuojelua koskeva pöytäkirja. Hätätilanteita koskevaan pöytäkirjaan sovelletaan kansallisia menettelyjä vuonna 2024 ennen sen viimeistelyä ja hyväksymistä. Pöytäkirjoissa luodaan perusta välineistön täytäntöönpanolle.

Kehitetyt välineet ja strategia myötävaikuttivat Savan tulvia ja onnettomuuksista aiheutuvaa pilaantumista koskevaan julistukseen (Savan FAP-julistus) ja Savan vesistöalueen hätäapustrategioihin (SavaSTEER), joita hallinnoi ISRBC.

[1] Albania ja Montenegro eivät ole Sava-joen vesistöaluetta koskevan puitesopimuksen (FASRB) osapuolia, koska Albania kattaa vain muutaman neliökilometrin Sava-joen vesistöalueesta; ottaa huomioon, että Montenegro ei ole saattanut päätökseen Savan vesistöalueen kansainvälisen komission (ISRBC) täysjäsenyysmenettelyä sen jälkeen, kun se itsenäistyi vuonna 2006, mutta maan edustajat osallistuvat aktiivisesti kaikkiin ISRBC:n teknisiin elimiin;

[2] Näihin neljään pöytäkirjaan kuuluvat myös navigointijärjestelmää koskeva pöytäkirja ja sedimentinhallintaa koskeva pöytäkirja.

Välineistöä kehitettiin 1,5 vuoden aikana heinäkuun 2020 ja joulukuun 2022 välisenä aikana. Kehittämisen jälkeen ISRBC otti vuonna 2023 käyttöön kansainvälisen mallintamisvälineen. Sava-joen vesistöalueen hätätilannetta koskevan ISRBC:n pöytäkirjan hyväksymiseen liittyvän koordinointi- ja tilannetietoisuusvälineen täysimääräinen täytäntöönpano on käynnissä vuonna 2024. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen eri maissa laajenee jatkuvasti.

Välineistö on tällä hetkellä osittain toiminnassa, ja Slovenian pelastuspalvelu (URSZR) käyttää aktiivisesti mallinnusvälinettä tahattomien öljyvuotojen ja leviämisen ennustamiseksi, kun taas keskustelut jäljellä olevan komponentin täytäntöönpanosta ovat käynnissä.

Välineistö on tarkoitus pitää aktiivisena ja yllä vähintään 10 vuoden ajan. Välineiden odotetaan olevan edelleen merkityksellisiä katastrofiriskejä hallinnoivien viranomaisten ja muiden sidosryhmien kannalta, sillä ilmastonmuutosennusteiden mukaan Sava-joen vesistöalueen tulvien todennäköisyys kasvaa. Tämän maiseman ilmastoherkkyyden vuoksi rajat ylittävä yhteistyö on yhä tärkeämpää asianmukaisen katastrofihallinnan kannalta, jotta voidaan vähentää ihmisten ja ympäristön terveyteen, elinkeinoihin ja infrastruktuuriin kohdistuvia riskejä. 

Dr. Primož Banovec

Scientific Associate within the Water Economic Institute (Vodno gospodarski inštitut), University of Ljubljana

Primoz.Banovec@fgg.uni-lj.si

WACOM_Transnational incident coordination tool for flood-accidental pollution emergency management Näytä tarkat tiedot

WACOM_Transnational situational awareness tool for flood-accidental pollution emergency management (kansainvälinen tilannetietoisuusväline tulvaonnettomuuksien aiheuttaman pilaantumisen hallintaa varten)

WACOM_Transnational modelling tool for flood-accidental pollution emergency management

WACOMin kansainvälisten parhaiden hallintokäytäntöjen luettelo

WACOM_Kansainvälinen parhaiden hallintokäytäntöjen tietokanta

WACOM_Sava STEER Käyttöohje

WACOM_Strategies for emergency response for floods in the Sava River Basin