Maatalous

Maatalous

Keskeiset viestit

• Maatalousala ei ole ainoastaan merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja, vaan se myös vaikuttaa siihen vakavasti. Sen vuoksi poliittisilla toimilla ei pyritä ainoastaan hillitsemään ilmastonmuutosta maataloudessa vaan myös vahvistamaan alaa ja minimoimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset.

• EU:n sopeutumisstrategia, LULUCF-asetus ja EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ovat välineitä, joilla voidaan edistää sopeutumisratkaisuja ja parantaa maatalousalan kykyä sietää ilmastoriskejä. On syntynyt sopeutumista koskevaa tietämystä ja alan toimijoiden verkostoja, jotka helpottavat tietojenvaihtoa ja valmiuksien kehittämistä, myös useista EU:n rahoittamista tutkimusohjelmista.

• Maataloustoimenpiteiden seuranta, raportointi ja arviointi EU:n tasolla riippuu suurelta osin uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesta virallisesta raportointimekanismista.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Maatalousala on yksi ilmastonmuutoksen pääasiallisista aiheuttajista. Se tuottaa metaania (CH₄), typpioksiduulia (N₂O) ja hiilidioksidia (CO₂), jotka liittyvät pääasiassa maankäyttöön, lannoitteiden levitykseen ja kotieläintuotantoon. Euroopan kasvihuonekaasupäästöjen osuus on tällä hetkellä noin 10 prosenttia. Ilmastonmuutos puolestaan vaikuttaa Euroopan maatalouteen ja edellyttää maatalousjärjestelmien ja viljelijöiden sopeutumista. Lämpötilan nousu ja ilmakehän CO2-pitoisuus, sademäärien muutokset ja ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikuttavat satoihin ja karjan tuottavuuteen Euroopassa, mutta myös vesihuoltoon sekä kuljetus- ja varastointiolosuhteisiin. Viljelykasvien tuottavuuden odotetaan yleisesti laskevan eteläisillä alueilla ja kasvavan pohjoisessa, kun taas äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen aiheuttaa laajoja ja haitallisia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa.

Toimintakehys

Vuonna 2021 hyväksytyn ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian tavoitteena on tehdä sopeutumisesta älykkäämpää, nopeampaa (nopeuttaa sopeutumisratkaisujen käyttöönottoa) ja järjestelmällisempää (yhdennetyt ratkaisut ja suunnitelmat). Paikallisen sopeutumisen edistäminen, luontoon perustuvat ratkaisut, makean veden luonnonvarojen kestävä käyttö ja häiriönsietokyky ovat erityisen tärkeitä maatalousalalle, kun taas kansainvälisten toimien tehostaminen on olennaisen tärkeää, jotta vältetään EU:n maataloustuotteiden tuonnin häiriintyminen.

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan asetuksen mukauttamista koskevilla ehdotuksilla pyritään lisäämään hiilidioksidin talteenottoa maa- ja metsätaloudessa, millä on merkittäviä vaikutuksia maanpeitteen muutokseen. Tämän saavuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet, kuten niittyjen säilyttäminen, hiiliviljely ja turvemaiden ennallistaminen, auttavat myös ehkäisemään maaperän eroosiota ja vähentämään tulvariskiä.

Maatalousalan konkreettisia sopeutumistoimenpiteitä tuetaan pääasiassa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kautta, ja keskeisinä tavoitteina ovat kestävyys ja ilmastotoimet. YMP:n puitteissa vahvistetaan pakollisia ympäristönsuojelutoimenpiteitä ja luodaan lisää rahoitusmahdollisuuksia metsänhoidolle, epäsuotuisten alueiden hoidolle ja ekojärjestelmille. Esimerkiksi jokaisella tilalla vähintään 3 prosenttia peltoalasta on osoitettava biologiseen monimuotoisuuteen ja ei-tuotannollisiin tekijöihin, ja ekojärjestelmien kautta on mahdollista saada tukea 7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Erityisillä sopeutumistoimenpiteillä ei ole tähän mennessä ollut merkittävää roolia YMP:ssä, mutta pakolliset ja vapaaehtoiset viherryttämistoimenpiteet tarjoavat usein lyhyen ja keskipitkän aikavälin sopeutumisratkaisuja tilatasolla. YMP:n ensimmäisen pilarin mukainen viherryttämistuki kattaa viljelyn monipuolistamisen, ekologisten alojen perustamisen ja pysyvän nurmen säilyttämisen. YMP:n toisen pilarin mukainen maaseudun kehittämistuki sisältää metsien kehittämisen, maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet, luonnonmukaisen maatalouden ja Natura 2000 -tuet. Rahoitusjärjestelmiä täydennetään maatilojen neuvontajärjestelmästä, innovaatiokumppanuudesta ja soveltavasta tutkimuksesta saaduilla koulutustoimenpiteillä ja muilla tuilla, joilla parannetaan tuottavuutta ja kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Vuosia 2023–2027 koskevissa YMP-ehdotuksissa painotetaan enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian mukaisesti. Hiilipitoisen maaperän säilyttämistä, viljelykiertoa, ravinnehuoltoa ja ekojärjestelmiä varten otetaan käyttöön pakollisia toimenpiteitä ja lisää rahoitusmahdollisuuksia.

Tietopohjan parantaminen

Ilmastonmuutokselle alttiit alat, kuten maatalousala, ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle IPCC:n AR6 WG II -raportin Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus. Ennusteiden mukaan äärimmäisten sääilmiöiden, kuivuuden, tulvien ja kasvuolosuhteiden muutosten riski kasvaa. Tehokkaita sopeutumisvaihtoehtoja ovat muun muassa jalostus ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tai sopeutuvien viljelykasvien/lajikkeiden valinta, peltometsäviljely, maiseman monipuolistaminen ja kaupunkiviljely.

IPCC:n erityisraportissa ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella käsiteltiin maatalousalaan kohdistuvia vaikutuksia eri luvuissa ja tuotiin esiin asiaan liittyviä sopeutumistarpeita. Ensisijaisena tavoitteena on lisätä tietämystä näillä aloilla, myös maatalouteen liittyvien sopeutumistoimenpiteiden kustannuksista ja hyödyistä. Ilmastonmuutosta ja maaperää käsittelevässä IPCC:n erityisraportissa arvioidaan nykyistä tieteellistä tietämystä muun muassa maaperän huonontumisesta, aavikoitumisesta ja elintarviketurvasta, aiheen määrittely- ja sopeutumisvaihtoehdoista sekä maatalousalan erityisistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Euroopan ympäristökeskuksen raportissa Climate change adaptation in the agriculture sector in Europe esitetään yleiskatsaus siihen, miten EU:n politiikoissa ja ohjelmissa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumista, ja annetaan esimerkkejä toteuttamiskelpoisista ja onnistuneista sopeutumistoimista.

Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tukee Euroopan komissiota ilmastonmuutoksen maatalousalaan kohdistuvien taloudellisten vaikutusten mallintamisessa sekä sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkojen (esim. PESETA-hankkeet) arvioinnissa. Life-ohjelmasta (esim. AgriAdapt, ADAPT2CLIMA, LiveAdapt) ja Horisontti 2020 -ohjelmasta (esim. MOSES, BINGO, COACCH, Flourish, FATIMA, RUN4LIFE, RESFOOD, IoF2020) on rahoitettu useita maatalousalan sopeutumista käsitteleviä tutkimushankkeita.

Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu (C3S) tarjoaa tietoa, välineitä ja dataa ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien useita maatalousalan demonstrointipalveluja. Se tarjoaa ilmaisen ja avoimen pääsyn Climate Data Storesta saatavaan alakohtaiseen tietojärjestelmään (SIS) alueellisten sopeutumisaloitteiden tukemiseksi. Muita vesialan palveluja ovat vesi-indikaattorit, joita voidaan käyttää sopivien viljelykasvien valinnassa ja kasteluinfrastruktuurin suunnittelussa, sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat demonstraatiot. Copernicuksen maakartoituspalvelu tarjoaa kaukokartoitustietoja maanpeitteen ja maanpeitteen muutoksista, kasvillisuuden fenologiasta ja tuottavuudesta, mikä auttaa määrittämään sadon. Tulevaisuudessa kaukokartoitustiedot voivat antaa tietoa sopeutumistoimenpiteistä johtuvista alueellisista maanpeitteen muutoksista sekä EU:n tason yhteenlasketuista suuntauksista.

Maataloutta, elintarviketurvaa ja ilmastonmuutosta koskevassa yhteisessä ohjelma-aloitteessa keskitytään 24 maassa tehtävään tutkimukseen, jossa käsitellään kestävän maatalouden, elintarviketurvan ja ilmastonmuutoksen vaikutusten toisiinsa liittyviä haasteita.

Useat kansainväliset verkostot, järjestöt ja yhdistykset jakavat tietoa käytäntöyhteisöissään. Niihin kuuluvat Euroopan säilyttämis- ja maatalousliitto, luonnonmukaisten maatalousliikkeiden kansainvälinen liitto (Euroopanalueellinen ryhmä) ja COPA-COGECA.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tuetaan vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä, jolla varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin tärkeimpiin EU:n meno-ohjelmiin.

Monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista osoitetaan 386,6 miljardia euroa YMP:hen. Suurin osa menoista, 270 miljardia euroa, käytetään ensimmäisen pilarin mukaiseen tulotukeen, ja lisäksi 20 miljardia euroa osoitetaan markkinatukeen. Loput (noin neljännes) käytetään pilarin 2 mukaiseen maaseudun kehittämistukeen.

EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta on saatavilla lisävaroja, joilla tuetaan erityistutkimusta ja -innovointia elintarvikkeiden, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden aloilla.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiolla tuetaan alueita, kuntia ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarjoamalla rahoitusta osana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumisesta neuvottelevien maiden alueet ja paikallisviranomaiset voivat osallistua missiotoimiin. Yritykset voivat myös olla osallistumiskelpoisia esimerkiksi innovoijina, jotka tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja tai ilmastopalveluja. Rahoitusmahdollisuuksia on rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmassa.

YMP:n strategiasuunnitelmissa osoitetaan lähes 98 miljardia euroa, mikä vastaa 32:ta prosenttia YMP:n kokonaisrahoituksesta (EU ja yhteisrahoitus), ilmastoon, veteen, maaperään, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvien hyötyjen tuottamiseen ja pakollisen ehdollisuuden ylittävien käytäntöjen edistämiseen.

YMP:n investointien lisäksi sopeutumista voidaan tukea useilla EU:n välineillä:

• Life-ohjelman ilmastotoimien alaohjelma;
• Interreg Europe -ohjelma;
• Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimus- ja innovointiohjelma, joka on erityisen merkityksellinen maatalousalan sopeutumisen kannalta, on klusteri 6 (elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö).

Kattava katsaus löytyy EU:n sopeutumistoimien rahoitus -sivulta.

Mukauttamista koskeva MRE

Maatalousalan YMP:n kansallisiin strategiasuunnitelmiin liittyvä raportointimekanismi on kehitetty ja vastaava indikaattorikehys on hyväksytty tuloksellisuuskertomusta varten kansallisen tason yhteenvetojen jakamista varten.