Katastrofiriskin vähentäminen

Keskeiset viestit

• Eurooppa (ja muu maailma) on jo ilmastonmuutoksen edessä. Sopeutuminen on tarpeen kaikissa skenaarioissa, koska ilmastonmuutoksen seuraukset ovat nähtävissä tulevina vuosikymmeninä (tai jopa vuosisatoina), sanotun kuitenkaan rajoittamatta ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteiden tarvetta (ja nettopäästöttömyyttä mahdollisimman pian).
• Äärimmäisiä sääilmiöitä ovat ne luonnonkatastrofit, joissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja katastrofiriskin vähentäminen ovat päällekkäisiä. Molempien on keskityttävä koko riskinhallintasykliin, mukaan lukien ennaltaehkäisyyn, varautumiseen ja toipumiseen keskittyvät toimenpiteet.
• Katastrofien hallintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien EU:n politiikkojen välillä on synergioita, ja molemmat on valtavirtaistettava kaikkiin EU:n politiikkoihin, kuten veteen (tulvat, kuivuus) tai kriittisiin infrastruktuureihin.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Ihsan Ilze, Climate Change PIX /EEA

Viime vuosikymmeninä säähän ja ilmastoon liittyvät luonnonkatastrofit, kuten kuivuus, metsäpalot, helleaallot ja rankkasateet, ovat yleistyneet ja lisääntyneet Euroopassa. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä pyritään tällä hetkellä vähentämään nopeasti ja ilmastoriskiä ehkäisemään tehokkaasti, näiden suuntausten ennustetaan jatkuvan ja vahvistuvan sosioekonomisten ja ympäristöön liittyvien muutosten (esim. väestökehitys ja maankäytön muutokset) myötä (Euroopanympäristökeskus 2021; IPCC 2020; Euroopan ympäristökeskus 2017).

Poliittinen kehys

EU:n pelastuspalvelumekanismiin perustuvalla katastrofiriskien hallintaa koskevalla EU:n politiikalla edistetään kansallisten pelastuspalvelujärjestelmien välistä yhteistyötä ja kannustetaan vaihtamaan hyviä käytäntöjä katastrofiriskien hallinnasta, mukaan lukien ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviytyminen.

Euroopan komissio tukee katastrofiriskien vähentämistä koskevaa Sendain kehystä (SFDRR), jolla tehostetaan ja edistetään valtion tulonhankintaa ja sen sisällyttämistä EU:n politiikkoihin. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2016 toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on ohjata kestävän kehityksen puitedirektiivin täytäntöönpanoa EU:n politiikoissa soveltamalla katastrofiriskitietoista lähestymistapaa päätöksentekoon. Lisäksi komissio julkaisi vuonna 2017 tiedonannon, joka sisältää keskeisiä toimia katastrofihallinnan vahvistamiseksi Euroopassa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa vuoden 2021 EU:n strategiassa kannustetaan lisäämään katastrofiriskin vähentämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen välistä synergiaa kiinnittäen erityistä huomiota veteen liittyviin katastrofiriskeihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Strategialla tuetaan myös katastrofiriskien rahoitusta, yksityisen rahoituksen vapauttamista ja ilmastokestävyyden sisällyttämistä jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaan.

Valtion tulonhankinta on mukana useilla EU:n keskeisillä politiikan aloilla: tulvadirektiivi, veden niukkuutta ja kuivuutta koskeva toiminta (ks. vesihuoltoa koskeva politiikkasivu) ja ehdotus direktiiviksi Euroopan elintärkeistä infrastruktuureista.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, kun otetaan huomioon myös katastrofiriskin vähentämisen alalle aiheutuva riski.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus arvioivat havaittuun ja ennustettuun ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia ja riskejä sekä ilmastoriskien hallinnan vaihtoehtoja, prosesseja ja mahdollistavia olosuhteita. Ilmaston lämpenemiseen (1,5 °C vs. 2 °C) liittyviä äärimmäisten ilmastoilmiöiden ennustettuja muutoksia ja niiden vaikutuksia valtion tulonhankintaan on tarkasteltu IPCC:n erityisraportissa 1,5 °C:n ilmaston lämpenemisestä. Äärimmäisiä ja äkillisiä tai peruuttamattomia muutoksia valtamerissä ja kryosfäärissä muuttuvassa ilmastossa on arvioitu erityisraportissa valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa kestävien ja häiriönsietokykyisten riskinhallintastrategioiden määrittämiseksi. Kestävään kehitykseen liittyvää riskinhallintaa ja päätöksentekoa on tarkasteltu IPCC:n ilmastonmuutosta ja maata koskevassa erityisraportissa.

Euroopan komissio perusti vuonna 2015 katastrofiriskien hallinnan tietokeskuksen (DRMKC), jonka tarkoituksena on auttaa parantamaan EU:n ja jäsenvaltioiden kykyä selviytyä katastrofeista ja niiden valmiuksia ehkäistä hätätilanteita, valmistautua niihin ja reagoida niihin vahvistamalla tieteen ja politiikan välistä rajapintaa. Tietokeskus sisältää verkkoarkiston katastrofeihin liittyvästä tutkimuksesta ja pääsyn erilaisiin verkostoihin ja kumppanuuksiin. Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) hallinnoi DRMKC:tä ja vuodesta 2017 lähtien GIS-verkkoalustan riskidatakeskusta. Investointineuvontakeskuksen tavoitteena on parantaa EU:n laajuisten kuratoitujen riskitietojen saatavuutta ja jakamista valtion tulonhankinnan edistämiseksi. Tietokeskuksena riskidatakeskuksen odotetaan olevan EU:n laajuisen kuratoidun riskidatan vertailukohta joko ylläpitämällä asiaankuuluvia tietoaineistoja tai linkittämällä kansallisiin alustoihin ja JRC:n raportteihin valtion tulonhankintaa koskevasta tieteestä (vuosien2017 ja 2020 raportit).

EY kannustaa tuottamaan parempaa tietoa ja vertailtavuutta katastrofitiedoista, kuten katastrofien taloudellisia menetyksiä koskevista tiedoista. Tässä yhteydessä JRC:n vuonna 2018 julkaisemassa raportissa analysoidaan useita tietokantoja, jotka on kehitetty keräämään, tallentamaan ja yhdistämään tietoja erilaisista vaarahävikistä ja siten parantamaan kaikenlaisten vaarojen aiheuttamien erilaisten tapahtumien vertailukelpoisuutta. Lisäksi YTK:n PESETA-hankkeiden sarjassa esitetään yleiskatsaus tulevan ilmastonmuutoksen mahdollisista biofyysisistä ja taloudellisista seurauksista Euroopalle.

Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelu (CEMS) tarjoaa tietoa useista ilmastoon liittyvistä vaaroista, kuten tulvista, kuivuudesta ja maastopaloista, hätäapua ja katastrofiriskien hallintaa varten.

Viime vuosina on pyritty lisäämään CCA:n ja DRR:n tutkimuksen, politiikan ja käytäntöjen johdonmukaisuutta. H2020 PLACARD -hankkeessa kehitettiin foorumi kahden eri yhteisön välistä vuoropuhelua, tietämyksen vaihtoa ja yhteistyötä varten. Lisäksi EYK julkaisi raportin, jossa arvioitiin katastrofiriskin vähentämistä ja kustannusten jakoa koskevia nykyisiä käytäntöjä ja taitotiedon tasoa.

EEA päivittää vuosittain indikaattorin, joka koskee ilmastoon liittyvistä ääri-ilmiöistä johtuvia taloudellisia tappioita. LODE-hankkeen kaltaisissa eurooppalaisissa hankkeissa keskityttiin vahinko- ja vahinkotietojärjestelmien kehittämiseen katastrofiriskin vähentämistä ja CCA:ta varten. Myös Maailmanpankkiryhmä teki Euroopan unionille tutkimuksia katastrofien ehkäisyn ja niihin varautumisen taloudesta Euroopassa (2021). Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehitti pilottitulostaulun luonnonkatastrofien varalta.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Tehokkaiden ja suurempien investointien kannustaminen katastrofien ehkäisyyn on yksi Euroopan komission ensisijaisista toimista. EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tuetaan monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, jolla varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin EU:n tärkeimpiin meno-ohjelmiin.

EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin jäsenvaltioiden rahoittamiseksi suurkatastrofeissa. Se perustettiin vastauksena Keski- ja Itä-Euroopassa vuonna 2002 tapahtuneeseen valtavaan tulvatapahtumaan, ja sen avulla tuettiin katastrofiapua, julkisten infrastruktuurien kunnostamista ja kulttuuriperinnön suojelua.

Katastrofiriskien vähentämistä koskevaa tutkimusta rahoitetaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista, erityisesti vuosina 2021–2027 Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, johon sisältyy ilmastonmuutokseen sopeutuminen missioalueena ja jonka tavoitteena on auttaa Euroopan yhteisöjä ja alueita ymmärtämään paremmin ilmastoriskejä sekä valmistautumaan ja hallitsemaan niitä. Klusterin 3 ”Yhteiskunnan siviiliturvallisuus” tavoitteena on vastata luonnon ja ihmisen aiheuttamista vaaroista johtuviin haasteisiin, minkä vuoksi se on erityisen merkityksellinen katastrofiriskin vähentämisen alalla.

Lisäksi EU:n pelastuspalvelumekanismi käynnistää vuosittain ehdotuspyynnön ennaltaehkäisyä ja varautumista koskevien hankkeiden rahoittamiseksi. Valtion tulonhankinnan vahvistaminen kuuluu myös Life-rahoitusohjelman tavoitteisiin.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Täytäntöönpanon tukeminen

EU:n tasolla toteutetaan valmiustoimia, joilla autetaan saavuttamaan inhimillisten ja aineellisten voimavarojen valmiustaso ja valmiudet sekä varmistetaan tehokas ja nopea reagointi katastrofeihin. Varhaisvaroitusjärjestelmät (katastrofienosalta yleensä, yksityiskohtaisemmin tulvien, kuivuudenja metsäpalojen osalta), moduulit ja koulutusohjelmat ovat olennainen osa tätä toimintaa. Tässä yhteydessä perustettiin unionin pelastuspalvelun osaamisverkosto, jonka tarkoituksena on lisätä yhteistyötä, koordinointia, taitoja ja asiantuntemusta sekä parantaa EU:n valmiuksia valmistautua katastrofeihin, ehkäistä niitä ja reagoida niihin.

Lisäksi perustettiin Euroopan pelastuspalvelureservi edistämään eurooppalaista yhteistyötä pelastuspalvelun alalla ja mahdollistamaan nopeampi, paremmin koordinoitu ja tehokkaampi eurooppalainen reagointi ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja luonnonkatastrofeihin.

Mukautuksen MRE

Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin mukaisesti jäsenvaltioiden on raportoitava Euroopan komissiolle joka kolmas vuosi 1) yhteenveto riskinarvioinneista, 2) riskinhallintavalmiuksien arviointi sekä 3) tiedot ensisijaisista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä. Raportoinnissa keskitytään myös ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin toimenpiteisiin: Jäsenvaltioiden on otettava huomioon kansallisella tai alueellisella tasolla käyttöön otettujen katastrofiriskin vähentämistä ja ilmastonmuutosta koskevien toimenpiteiden väliset synergiat ilmastonmuutokseen liittyvien keskeisten riskien osalta. Vuoden 2018 lopussa toimitettujen kansallisten riskinarviointien yhteenvetojen perusteella komissio julkaisi päivitetyn EU:n riskikatsauksen .

Toisaalta tällä hetkellä ei ole käytössä järjestelmällistä mekanismia, jonka avulla maat voisivat ilmoittaa tappioista Euroopan komissiolle tai Euroopan ympäristökeskukselle.