Vesihuolto

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon monin tavoin, jotka vaihtelevat sademäärien muutoksista ja siten tulvien ja kuivuuden kausittaisista ja vuotuisista malleista veden saatavuuteen tai laimennuskapasiteettiin, ja sillä on vaikutuksia terveyteen, taloudelliseen toimintaan ja (tuoreesta) vedestä riippuvaisiin ekosysteemeihin.
• EU:lla on hyvin kehittynyt vesihuoltopolitiikka, joka kattaa sekä veden laadun että määrän hallinnan. Niiden täytäntöönpanoa, joka liittyy läheisesti ekosysteemeihin perustuviin sopeutumis- ja luontopohjaisiin ratkaisuihin, tuetaan luonnollisia vedenpidätystoimenpiteitä koskevan välineen kaltaisilla välineillä.
• Vesihuollon edistymistä arvioidaan säännöllisesti Euroopan tasolla kansallisesti raportoitujen tietojen perusteella. Nämä arvioinnit sisältävät myös ilmastonmuutokseen (sopeutumiseen) liittyviä näkökohtia, mutta niissä todetaan, että tältä osin tarvitaan lisätoimia.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Charles Garnett, Picture2050 /EEA

Vesihuollolla pyritään varmistamaan riittävä veden määrän laatu kotitalouksille, talouden aloille, mukaan lukien maatalous, liikenne ja energia, sekä ekosysteemeille. Joet, järvet ja pohjavedet, suistovedet mutta myös tulva-alueet tai soluttautumisalueet ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ekosysteemeille, juomavesihuollolle ja jätevesihuollolle sekä monille talouden aloille ja järjestelmille, kuten maataloudelle, liikenteelle ja energialle.

Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon monin tavoin, mukaan lukien muutokset kausittaisessa ja vuotuisessa veden saatavuudessa, lisääntynyt haihtuminen ja lisääntynyt kysyntä. Pienillä vesivirroilla voi olla vaikutuksia terveyteen, taloudelliseen toimintaan ja (tuoreesta) vedestä riippuvaisiin ekosysteemeihin.

Toinen ekosysteemeihin vaikuttava tekijä on kestämätön vesihuolto. Kestämätön kastelu johtaa esimerkiksi pohjaveden ehtymiseen, kosteikkojen ja rannikoiden elinympäristöjen muutoksiin, maaperän suolaantumiseen ja meriveden tunkeutumiseen (eurooppalainenilmastoriskien arviointi).

Lisätietoja rannikkovesien hoidosta on rannikkoalueita koskevalla sivulla.

Poliittinen kehys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa vuoden 2021 EU:n strategiassa korostetaan, että on tärkeää varmistaa, että makeaa vettä on saatavilla kestävällä tavalla, veden käyttö vähenee jyrkästi ja veden laatu säilyy, ja korostetaan sellaisten äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheyden ja vakavuuden lisääntymisen riskiä, jotka johtavat kuivuuteen ja tulviin ja siten laajoihin taloudellisiin vahinkoihin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen EU:n vesipolitiikassa on siksi erityisen tärkeää.

Vuonna 2000 annetulla vesipolitiikan puitedirektiivillä, joka on EU:n vesipolitiikan ensimmäinen kulmakivi, pyritään pitkän aikavälin kestävään vesienhoitoon, joka perustuu vesiympäristön suojelun korkeaan tasoon, saavuttamalla hyvä ekologinen tila kaikissa vesimuodostumissa. Direktiivissä itsessään ei viitata nimenomaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Vuonna 2009 EU:n jäsenvaltiot olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ilmastoon liittyvät uhat ja sopeutumisen suunnittelu on sisällytettävä vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla laadittuihin vesipiirin hoitosuunnitelmiin.

Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n tulvadirektiivin tavoitteena on arvioida ja hallita tulvia johdonmukaisesti kaikkialla EU:ssa, ja sen täytäntöönpanossa otetaan suoraan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset.  Jäsenvaltioiden on arvioitava tulvariski alueellaan ja laadittava tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Veden niukkuuteen ja kuivuuteen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin ensimmäisen kerran Euroopan komission tiedonannossa ”Veden niukkuuden ja kuivuuden aiheuttamaan haasteeseen vastaaminen Euroopan unionissa” (2007). Tavoitteena on siirtyä kohti vesitehokasta ja vettä säästävää taloutta. Vuonna 2012 julkaistiin Euroopan vesivarojen turvaamista koskeva tiedonanto, jossa jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan kuivuusriskien hallinta ja ilmastonmuutosnäkökohdat paremmin huomioon tulevissa vesienhoitosuunnitelmissaan ja laatiessaan monialaisia ja useita vaaroja kattavia riskinhallintasuunnitelmia. Viimeisin toimi veden niukkuuden lievittämiseksi on vuonna 2020 annettu uusi asetus veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista. Siinä vahvistetaan uudet säännöt, joilla edistetään ja helpotetaan veden uudelleenkäyttöä keskittyen maatalouden keinokasteluun. Lisäksi komissio aikoo uuden sopeutumisstrategian mukaisesti auttaa vähentämään vedenkäyttöä nostamalla tuotteiden vedensäästövaatimuksia, edistämällä vedenkäytön tehokkuutta ja säästöjä sekä edistämällä kuivuudenhallintasuunnitelmien laajempaa käyttöä sekä kestävää maaperän hoitoa ja maankäyttöä. Juomavesihuollon turvaamiseksi tarkistetussa juomavesidirektiivissä otetaan nyt huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset toimitusjärjestelmien riskinarvioinnissa. Vuonna 2023 annettiin uusi veden uudelleenkäyttöä koskeva asetus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista peräisin olevaa vettä uudelleenkäyttävän vaihtoehtoisen vesihuollon parantamiseksi.

Vesipolitiikan puitedirektiivin vesipiirien hoitosuunnitelmiin sopeutumisen tukemiseksi on saatavilla yhteisen täytäntöönpanostrategian ohjeasiakirja ”River Basin Management in a Changing Climate”, jollavarmistetaan, että ilmastoon liittyvät uhat ja sopeutumisen suunnittelu sisällytetään vesipiirien hoitosuunnitelmiin. Suunnitelmissa on vähintään osoitettava, i) miten ilmastonmuutosennusteet ovat vaikuttaneet paineiden ja vaikutusten arviointiin, ii) miten seurantaohjelmat on konfiguroitu ilmastonmuutoksen vaikutusten havaitsemiseksi ja iii) miten valitut toimenpiteet ovat luotettavia ennustettujen ilmasto-olosuhteiden kannalta.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, kun otetaan huomioon myös vesihuoltoalalle aiheutuvat riskit.

Kestävän vesihuollon kannalta on olennaisen tärkeää vahvistaa tietopohjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailmanlaajuiseen hydrologiseen kiertoon. IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus päivittävät tätä kehystä korostaen erilaisia seurauksia, jotka liittyvät ihmisen aiheuttamiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vesialalla. Vesialan kasvavia riskejä, vaikutuksia ja haavoittuvuuksia, jotka liittyvät ilmaston lämpenemiseen 1,5 celsiusasteella ja 2 celsiusasteella, havainnollistetaan sen sijaan toisessa IPCC:nerityisraportissa (Global Warming of 1.5 °C – Climate-ADAPT (europa.eu).

Vesivarojen mukauttamiseksi ilmastonmuutokseen EY ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä tietopohjan parantamiseksi. Monet tietolähteistä on yhdistetty Euroopan vesitietojärjestelmään (WISE).

Euroopan ympäristökeskus on yhdistänyt asiaankuuluvia tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopassa useissa raporteissa. Ilmastonmuutosta, vaikutuksia ja haavoittuvuutta koskevassa vuoden 2016 raportissa  tarkastellaan aiempia ja ennustettuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemeihin ja yhteiskuntaan, mukaan lukien vaikutukset vesialaan. Tulvariskejä ja ympäristön haavoittuvuutta koskevassa vuoden 2016 raportissa keskitytään tulvatasanteiden rooliin tulvasuojelussa, vesienhoidossa ja luonnonsuojelussa. Vastaavasti Euroopan tulvatasanteita koskevassa vuoden 2020 kertomuksessa osoitetaan, että luonnolliset tulvatasanteet tukevat useiden EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2021 julkaistussa Nature-based solutions (NbS) in Europe -raportissa on vesihuoltoon liittyvä luku.

Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on julkaissut raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siihen sopeutumisesta Euroopassa vuonna 2020. Raportissa on useita vesivaroihin liittyviä lukuja. Raportissa todetaan, että veden saatavuus on heikentynyt Etelä-Euroopassa ja näin ollen veden niukkuus on lisääntynyt. Kuivuus lisääntyy, kestää pidempään ja voimistuu Euroopan etelä- ja länsiosissa, ja joki- ja rannikkotulvat todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Tätä yleiskertomusta täydennetään yksityiskohtaisemmilla kertomuksilla, joissa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa vesivaroihin kohdistuvista eri vaikutuksista:

• Ilmastonmuutos ja Euroopan vesivarat
• Ilmaston lämpenemisen ja kuivuuden vaikutukset EU:ssa
• Ilmaston lämpeneminen ja äärimmäisten lämpö- ja kylmyysilmiöiden vaikutukset ihmisiin EU:ssa
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan rannikkoalueiden tulvariskin kasvuun sopeutuminen EU:ssa
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan jokien tulvariskin kasvuun sopeutuminen EU:ssa

YTK julkaisi myös kuivuusriskien arviointia ja hallintaa koskevan käsitteellisen kehyksen vuonna 2018 ja analysoi äskettäin vedensäästötoimenpiteiden vaikutuksia Euroopan vesivaroihin ja totesi, että vedenkäytön tehostamistoimenpiteiden tavoitetasoa on nostettava, jotta voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutusta vesivaroihin. Lisäksi YTK on kehittänyt Euroopan tulvatietoisuusjärjestelmän (EFAS), joka antaa tulvavaroitustietoja yli 48 tuntia etukäteen. Tätä portaalia käyttävät hätäjohtajat eri puolilla Eurooppaa.

EU:n rahoittamien ohjelmien, kuten Horisontti 2020, Life (ympäristö- ja ilmastotoimet) ja Interreg, avulla monet jäsenvaltiot parantavat veteen liittyviä sopeutumisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä koskevaa tietopohjaa eri hankkeiden avulla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuva hydrologisten ääripäiden odotettu lisääntyminen on tässä yhteydessä erityisen tärkeää. Esimerkiksi IMPREX-hankkeessahankekumppanit kehittivät innovatiivisia lähestymistapoja ja auttoivat parantamaan kykyä ennakoida tulevia hydrologisia ääri-ilmiöitä ja reagoida niihin. OPERANDUM-hankkeessa pyritään vähentämään hydrometeorologisia riskejä Euroopan alueilla suunnittelemalla, kehittämällä, ottamalla käyttöön, testaamalla ja demonstroimalla innovatiivisia vihreitä ja sinisiä/harmaita/hybridejä. RECONECT-hankkeen tavoitteena on parantaa nopeasti vesi-ilmastoriskin vähentämistä koskevaa eurooppalaista viitekehystä osoittamalla, viittaamalla, laajentamalla ja hyödyntämällä laajamittaista vesi-ilmastoriskiä maaseutu- ja luonnonalueilla.

Joissakin hankkeissa keskitytään erityisesti tulvien tai veden niukkuuden hallinnan parantamiseen. SCOREwater-hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön digitaalisia palveluja jätevesien, hulevesien ja tulvien hallinnan parantamiseksi, jotta voidaan parantaa kaupunkien kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta. LIFE UrbanStorm -hankkeella helpotetaan yhdennettyjen lähestymistapojen kehittämistä ja täytäntöönpanoa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita ja toimintasuunnitelmia varten, jotta voidaan parantaa Viron kuntien ilmastokestävyyttä ja erityisesti niiden kykyä hallita äkillisiä tulvia. SPONGE 2020 -hankkeessa tuotettiin välineistö, ohjepaketti ja rajatylittävä toimintasuunnitelma, joilla tuetaan sidosryhmien osallistumista ja osallistavia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kaupunkitulvien hallinnan parantamiseksi. Veden niukkuuden ongelmaan puututaan esimerkiksi W2W - Water to Water -hankkeella, jolla edistetään innovatiivista suolanpoistojärjestelmää veden niukkuuteen puuttumiseksi Välimeren alueella, tai DRYvER-hankkeella, jonka tavoitteena on kehittää strategioita ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja niihin sopeutumiseksi kuivaavissa jokiverkostoissa ja integroida hydrologisia, ekologisia (mukaan lukien NBS), sosioekonomisia ja poliittisia näkökulmia.

Lisätietoja aiemmista ja käynnissä olevista hankkeista on WISE-portaalissa ja CORDIS-tietokannassa.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Joulukuussa 2020 julkaistiin uusi monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027. Se tarjoaa useita rahoitusmahdollisuuksia vesialalla. Tutkimus- ja innovointihankkeita voidaan rahoittaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiollatuetaan alueita, kaupunkeja ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarjoamalla rahoitusta osana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumisesta neuvottelevien maiden alueet ja paikallisviranomaiset voivat osallistua missiotoimiin. Yritykset voivat myös olla osallistumiskelpoisia esimerkiksi innovoijina, jotka tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja tai ilmastopalveluja. Rahoitusmahdollisuuksia on rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmassa.

Lisärahoitusta on saatavilla ympäristön ja ilmastotoimien Life-ohjelmasta, jossa muun muassa keskitytään siirtymään kohti kestävää ilmastoneutraalia ja joustavaa taloutta sekä veden laadun suojeluun, ennallistamiseen ja parantamiseen. Ohjelmaan sisältyy ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskeva alaohjelma, ja siitä rahoitetaan innovatiivisia teknologioita, parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja toimia, joilla tuetaan alueellisella, monialueisella tai kansallisella tasolla laadittujen ympäristö- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanoa. Rahoitusta on saatavilla myös Euroopan aluekehitysrahastosta, josta tuetaan eri jäsenvaltioiden alueiden välisiä yhteistyötoimia (ks. Interreg-ohjelmat). Toinen vesialan tärkeä rahoituslähde on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, joka on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja jolla kannustetaan luonnonvarojen kestävään hoitoon ja ilmastotoimiin ja tuetaan hankkeita, joissa keskitytään toimiin, joilla pyritään ennallistamaan, säilyttämään ja parantamaan maa- ja metsätalouteen liittyviä ekosysteemejä, joilla on myönteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen, maaperään, veteen ja ilmaan.

Täytäntöönpanon tukeminen

Vesialan suunnitelman puitteissa käynnistettiin vesitaseiden rakentaminen EU:n tasolla, mikä on mahdollistanut vesivaroihin kohdistuvien paineiden ja alakohtaisten/maantieteellisten vaihtelujen tarkemman kvantifioinnin. Tässä yhteydessä on saatavilla erityinen ohjeasiakirja vesitaseiden soveltamisesta. Lisäksi luonnonvesien säilyttämistoimenpiteitä käsittelevä eurooppalainen foorumi on foorumi, joka tukee vihreää infrastruktuuria koskevan eurooppalaisen ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa keinona edistää yhdennettyjä tavoitteita, jotka koskevat luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja ennallistamista sekä maisemointia.

Lisäksi NbS:n ja vihreän infrastruktuurin käyttöä edistetään voimakkaasti EU:n tasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa vuoden 2021 EU:n strategiassa todetaan, että NBS soveltuu erityisen hyvin parantamaan ilmastokestävyyttä veden vaikutusten osalta, ja edistetään niiden käyttöä vesipolitiikan puitedirektiivin ja puitedirektiivin täytäntöönpanossa.

Mukautuksen MRE

EU:n jäsenvaltioiden on tarkistettava vesipolitiikan puitedirektiivin ja puitedirektiivin perusteella laadittuja vesienhoitosuunnitelmia ja tulvariskien hallintasuunnitelmia kuusivuotisen syklisen lähestymistavan mukaisesti. Jokaisen päivityksen jälkeen Euroopan komissio julkaisee Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen näiden direktiivien täytäntöönpanon edistymisestä. Raportit sisältävät tietoa siitä, miten jäsenvaltiot ovat ottaneet ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon suunnitelmia laatiessaan. Viimeisin kertomus hyväksyttiin vuonna 2021, ja se on kuudes vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpanokertomus. Vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon osalta Euroopan komissio toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen on edelleen merkittävä haaste vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon seuraavilla kierroksilla. Vaikka useimmat jäsenvaltiot ovat ottaneet ilmastonmuutoksen huomioon laatiessaan viimeisiä vesienhoitosuunnitelmia, ilmastokestävyyden varmistamismenetelmien tehokkuus on epäselvää, ja yleisesti ottaen vihreitä infrastruktuureja ja vedenpidätystoimenpiteitä käytetään liian vähän.  Puitepäätöksen ensimmäisessä täytäntöönpanosyklissä suuri osa jäsenvaltioista on tarkastellut ainakin joitakin ilmastonmuutoksen näkökohtia, mutta ei ole käsitellyt sen vaikutuksia perusteellisesti. Puitepäätös edellyttää, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota toisesta syklistä alkaen. Raportissa suositellaan esimerkiksi vahvempaa koordinointia kansallisten sopeutumisstrategioiden kanssa.