Vaikutukset, riskit ja haavoittuvuudet

Globaali ilmastojärjestelmä muuttuu edelleen vuosisatojen ajan sekä aiempien että tulevien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Helleaallot, tulvat ja muut vaikutukset ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen ja talouteen todennäköisesti pahenevat tulevina vuosikymmeninä. Ilmastovaikutusten, riskien ja haavoittuvuusarviointien avulla tunnistetaan näiden luonnonjärjestelmiin ja ihmisyhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten luonne ja suuruus. Arvioinnit vaihtelevat suuresti riippuen arvioinnin tavoitteesta, maantieteellisestä alueesta ja kohdealasta tai -järjestelmästä. Näin ollen käytetään monia erilaisia menetelmiä ja välineitä, joita tukevat aiemmista havainnoista ja tulevista skenaarioista saadut asiaankuuluvat tiedot ilmastonmuutoksesta, ympäristöolosuhteista ja sosioekonomisista tekijöistä.  Sopeutumisen tukivälineessä (AST) ja kaupunkialueiden sopeutumisen tukivälineessä (UAST) annetaan ohjeita riskien ja haavoittuvuuksien arvioinnista.

Arviointi ja suunnittelu

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain, sektoreittain ja jopa sektoreittain. Erityisten haavoittuvuuksien ja riskien ymmärtäminen on olennaisen tärkeää, jotta sopeutumistoimia voidaan suunnitella ja toteuttaa alueellisella tasolla. Ilmastonmuutos on keskeinen ilmastoon liittyvien riskien aiheuttaja, mutta se ei ole ainoa.

Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen laajuus ja tahti tulevaisuudessa riippuu yhteiskunnan ja talouksien kehityksestä maailmanlaajuisesti. Nämä muutokset on otettu huomioon maailmanlaajuisissa sosioekonomisissa ja ilmastoskenaarioissa. Sosioekonomiset skenaariot tarjoavat uskottavia kuvauksia mahdollisista tulevista maailman valtioista yhteiskunnan tekemien valintojen perusteella – ne eivät ole ennusteita. Globaaleja sosioekonomisia skenaarioita hyödynnetään kasvihuonekaasupäästöskenaarioissa, joita käytetään maailmanlaajuisissa ilmastomalleissa ennusteiden laatimiseksi tulevasta ilmastonmuutoksesta maailmanlaajuisesti. Näitä ennusteita voidaan pienentää käyttämällä alueellisia ilmastomalleja tai tilastollisia pienentämistekniikoita, jotta voidaan laskea yksityiskohtaisempia ilmastoennusteita Euroopalle.

Ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset riippuvat myös ympäristöön liittyvien, sosioekonomisten, poliittisten ja teknologisten olosuhteiden kehityksestä alueellisella tasolla. Ihmiset voivat esimerkiksi lisätä haavoittuvuuttaan kaupungistumalla rannikon tulvatasangoilla, metsäkadolla mäenrinteillä tai rakentamalla rakennuksia riskialttiille alueille. Toisaalta ne voivat vähentää haavoittuvuuttaan kehittämällä institutionaalisia ja teknisiä valmiuksia torjua ilmastoon liittyviä vaaroja.

IPCC:n AR6 WG II -raportti Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus antavat yleiskuvan ilmastonmuutoksen vaikutuksista, riskeistä ja haavoittuvuuksista eri aloilla ja alueilla, mukaan lukien keskittyminen Eurooppaan.

Haavoittuvuuden ja riskien arviointi on pakollista sopeutumistoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä resurssien priorisoimiseksi. Niissä yksilöidään alueet, alat tai järjestelmän osat, joihin ilmastonmuutos erityisesti vaikuttaa ja joihin on kiireellisesti sopeuduttava.

EYK on julkaissut säännöllisesti raportteja ilmastonmuutoksesta, vaikutuksista ja haavoittuvuudesta Euroopassa vuodesta 2004 lähtien. Viimeisimmässä raportissa (2017) arvioidaan ilmastonmuutoksen suuntauksia ja ennusteita sekä sen vaikutuksia eri puolilla Eurooppaa 35 indikaattorin perusteella. Siinä tarkastellaan myös sopeutumispolitiikkojen kehittämistä eurooppalaisella, kansainvälisellä ja kansallisella tasolla sekä niiden perustana olevan tietopohjan kehittämistä. Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun kanssa yhteistyössä toimiva European Climate Data Explorer tarjoaa päivitetyn version useista ilmastoon vaikuttavista tekijöistä ja indikaattoreista. Euroopan ympäristökeskus on laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n mission puitteissa sopeutumista koskevan tulostaulun, jossa esitetään yleiskatsaus vaaroista, vaikutuksista, altistumisesta, haavoittuvuuksista ja sopeutumistoimista valtiotasoa alemmilla tasoilla.

Ilmastotoimien pääosasto ja Euroopan ympäristökeskus käynnistivät vuonna 2022 ensimmäisen eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin (EUCRA), jossa arvioidaan ilmastonmuutoksen nykyisiä ja tulevia vaikutuksia ja riskejä, jotka liittyvät ympäristöön, talouteen ja laajemmin yhteiskuntaan Euroopassa.

Destination Earth (DestinE) on Euroopan komission lippulaivahanke, jonka tavoitteena on kehittää erittäin tarkka digitaalinen malli maapallosta maailmanlaajuisesti. Sen avulla seurataan, simuloidaan ja ennustetaan luonnonilmiöiden ja ihmisen toiminnan välistä vuorovaikutusta. Digitaalisten kaksosten tarkoituksena on auttaa meitä valmistautumaan paremmin suuriin luonnonkatastrofeihin, sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja ennustamaan sosioekonomisia vaikutuksia.

DRMKC - Risk Data Hub on GIS-verkkoalusta, joka tukee suunnittelijoita ja päättäjiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin puuttumisessa. Se tarjoaa useita tulostauluja, joissa on tietoa vaarallisista tapahtumista aiheutuvista riskeistä, haavoittuvuudesta, taloudellisista vahingoista ja inhimillisistä menetyksistä eri puolilla Eurooppaa. DRMKC:n riskidatakeskuksen riskien arvioinnin tulostaulu tarjoaa riskitason eri omaisuuserille ja vaaroille maa-, NUTS 2- ja NUTS 3 -tasolla. Haavoittuvuutta koskeva tulostaulu sisältää neljän haavoittuvuusulottuvuuden indeksin, joka kuvaa systeemistä haavoittuvuutta katastrofeille maa-, NUTS2- ja NUTS3-tasolla. Tappiot ja vahingot -kojelauta tuottaa tappioita, jotka johtuvat erilaisista vaaroista vuosittain ja yhteensä sekä taloudellisten vaikutusten että vaikutusten kohteena olevien ihmisten osalta.

Ohjeita riskien ja haavoittuvuuksien arviointiin on sopeutumisen tukivälineessä (AST) ja kaupunkialueiden sopeutumisen tukivälineessä (UAST), erityisesti vaiheessa 2 ”Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja haavoittuvuuksien arviointi”.

Ilmastopalvelut

Ilmastopalvelujen maailmanlaajuinen kehys mahdollistaa ilmaston vaihteluun ja muutokseen liittyvien riskien paremman hallinnan kehittämällä tieteeseen perustuvaa ilmastotietoa ja -ennusteita sekä sisällyttämällä ne suunnitteluun, politiikkaan ja käytäntöihin maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Euroopassa Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu (C3S) tarjoaa pääsyn aiempaa ja tulevaa ilmastonmuutosta koskevaan dataan ja tietoon, jolla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä. C3S on asettanut saataville Climate Data Store -tietovaraston, joka tarjoaa laatuvarmistettua tietoa maapallon menneestä, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tiettyihin aloihin ja politiikan aloihin kohdennettuja ilmastotietoja asetetaan yhä enemmän saataville C3S-alakohtaisen tietojärjestelmän (C3S SIS) kautta.  Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelussa (CAMS)esitetään säännöllisesti päivitettävät arviot kaikkien EU-maiden päivittäisistä hiilidioksidipäästöistä kuuden alan toimintotietojen perusteella. C3S on julkaissut joka vuosi vuoden 2018 alusta lähtien European State of the Climate -raportin, jossa luodaan katsaus vuoden vuotuiseen ja kausittaiseen ilmastoon sekä viime vuosikymmenten keskeisiin suuntauksiin. Tämä raportti laadittiin vuonna 2022 yhdessä Maailman ilmatieteen järjestön kanssa. Lisäksi monissa maissa kehitetään ja toteutetaan ilmastopalveluja (ks. maakohtaiset sivut).