4.2 Sopeutumisvaihtoehtojen priorisointi ja ensisijaisten vaihtoehtojen valinta

Mahdollisten sopeutumisvaihtoehtojen arvioinnin perusteella olisi valittava sopivimmat vaihtoehdot. Useimmiten monikriteerianalyysi (MCA) voi osoittautua hyödylliseksi paremmuusjärjestykseen asettamisessa ja parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen valinnassa. Parhaaksi arvioidusta sopeutumisvaihtoehtojen luettelosta olisi myös sovittava sidosryhmien kanssa, ja sidosryhmät olisi otettava mukaan MCA-arviointeihin, jotta arviointiin voidaan sisällyttää erilaisia arvoja ja kriteerejä.

Tällaiseen keskinäiseen valvontaviranomaiseen olisi sisällyttävä muun muassa seuraavat kriteerit:

kiireellisyys suhteessa jo olemassa oleviin uhkiin
varhaiset valmistelutoimet (tulevaisuuden vahinkokustannusten välttämiseksi)
vaikutusalue (voitaisiin suosia vaihtoehtoja, jotka kattavat useita riskejä)
kustannus-hyötysuhde
sopeutumistoimien tehokkuus ja vaikuttavuus
Sosioekonomiset vaikutukset eri yhteiskuntaryhmiin
aikavaikuttavuus
häiriönsietokyky monenlaisissa todennäköisissä tulevissa vaikutuksissa
mukautuksia tai palautuvuutta koskeva joustavuus, jos kehitys poikkeaa toisistaan
poliittinen ja kulttuurinen hyväksyttävyys
oppimisen ja itsenäisen sopeutumiskyvyn parantaminen jne.

Kun epävarmuudesta voi tulla syy toimimattomuuteen, mukautuvan hallinnan periaatteiden soveltaminen (esim. keskittyminen joustaviin ratkaisuihin, kaikkia osapuolia hyödyttäviin vaihtoehtoihin, vankat toimenpiteet erilaisissa mahdollisissa skenaarioissa) helpottaa päätöksentekoa (ks. Miten epävarmuus otetaan huomioon?).

Kun valitaan ja priorisoidaan asianmukaisia sopeutumisvaihtoehtoja täytäntöönpanoa varten, varovaisen lähestymistavan lähtökohtana on tunnustaa, että tehokasta sopeutumista varten on olemassa useita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ja vaihtoehtojen yhdistelmiä. Jotkin niistä soveltuvat paremmin täytäntöönpanoon liittyvien riskien minimointiin, vaikka riskit ja hyödyt olisivat epävarmoja. Näihin vaihtoehtoihin viitataan seuraavasti:

"ei valiteta sopeutumisvaihtoehtoja", jotka ovat hyödyllisiä tulevan ilmastonmuutoksen laajuudesta riippumatta;
"Vähäisen valitettavat vaihtoehdot", jotka ovat sopeutumistoimia, joihin liittyvät kustannukset ovat suhteellisen alhaiset ja joiden hyödyt, vaikka ne toteutuisivat pääasiassa ennustetun tulevan ilmastonmuutoksen yhteydessä, voivat olla suhteellisen suuria;
”Voitavat vaihtoehdot” ovat sopeutumisvaihtoehtoja, joilla saavutetaan toivottu tulos ilmastoriskien minimoinnin tai mahdollisten mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta mutta joilla on myös merkittävä vaikutus toiseen sosiaaliseen, ympäristöön liittyvään tai taloudelliseen tavoitteeseen.
'joustavilla tai mukautuvilla hallintavaihtoehdoilla' vaihtoehtoja, joita voidaan mukauttaa helposti (ja alhaisin kustannuksin), jos olosuhteet muuttuvat alun perin laadittuihin ennusteisiin verrattuna; ja
"Monihyötyvaihtoehdoilla" saadaan aikaan synergioita muiden tavoitteiden, kuten lieventämisen, katastrofiriskien vähentämisen, ympäristöasioiden hallinnan tai kestävyyden, kanssa (esim. ekosysteemipohjaiset lähestymistavat tarjoavat yleensä tällaisia monihyötyjä).

Koska ilmastonmuutoksen mahdolliset tulevat vaikutukset ja niihin liittyvät epäsuorat epävarmuustekijät ovat moninaisia, olisi suosittava useita hyötyjä, jotka eivät ole valitettavia ja jotka eivät ole valitettavia sopeutumisvaihtoehtoja (ks. keskeiset periaatteet). Esimerkkeinä voidaan mainita vedensäästölaitteet kuivuudesta tai veden niukkuudesta kärsivillä alueilla tai rakennusten eristäminen helleaalloille alttiilla alueilla. Useita hyötyjä tuottavien vaihtoehtojen vaatiminen voi myös helpottaa asiaan liittyvien toimenpiteiden rahoitusta, sillä ne vetävät resursseja ja korostavat yhteisiä hyötyjä, jotka ovat suuremmat kuin investointikustannukset.