1.2 Alkutietojen kerääminen

1.2 Alkutietojen kerääminen

Sopeutumispolitiikan kehittämisen olisi perustuttava näyttöön ja vankkaan tietoon. Sopeutumissuunnitelmaa aloitettaessa olisi kerättävä asiaankuuluvat tiedot. Tähän sisältyy nykyisten ja mahdollisten tulevien ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kartoittaminen, meneillään olevat sopeutumistoimet ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä kaupungissa tai sen ulkopuolella. Tätä varten on tarpeen tehdä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa tiedoissa olevien aukkojen tai puuttuvien valmiuksien täyttämiseksi.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen raportointialustaan MyCovenant sisältyvän sopeutumisen tulostaulun (tai raportointimallinoffline-version) avulla allekirjoittajakaupungit saavat yleiskuvan kaupungin tilanteesta ja seuraavista vaiheista. Se voi toimia hyvänä lähtökohtana ja yleiskuvana siitä, mitä prosesseja, rakenteita, niihin liittyviä tietoja ja dataa tarvitaan sopeutumisen välitavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastonmuutoksen nykyiset ja tulevat vaikutukset

Kun käynnistetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitteluprosessi, olisi tehtävä ensimmäinen seulonta nykyisestä työstä, joka koskee nykyisiä tai tulevia ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Laaja ensimmäinen katsaus auttaa käynnistämään prosessin ja kehittämään sopeutumista sekä tarjoamaan perustan perusteellisemmalle analyysille myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi se auttaa edistämään keskustelua sopeutumispolitiikan kannalta merkityksellisistä näkökohdista, kuten tavoitteista, ensisijaisista aloista, haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä jne. Kaupungista tai sitä ympäröivästä laajemmasta alueesta voidaan tehdä tutkimuksia ja arviointeja, ilmastotietoaineistoja ja tilastoja aiemmista säähän liittyvistä luonnonkatastrofeista ja niiden vaikutuksista. Tämä saattaa vaikuttaa useisiin aloihin/teemoihin, ja alakohtaiset järjestöt, konsulttitoimistot tai yksittäiset julkisyhteisöt ovat saattaneet tehdä alakohtaisia analyyseja. Vakuutusala on edistynyt pitkälle riskinarviointien tekemisessä, ja sitä voitaisiin lähestyä yhteistyötä varten. Ks. myös vaihe 2 sekä Euroopan ympäristökeskuksen raportti Urban adaptation in Europe: miten kaupungit reagoivat ilmastonmuutokseen, joka tarjoaa näyttöön perustuvan yleiskatsauksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan kaupunkeihin.

Seuraavassa taulukossa esitetään, minkä tyyppisiä tietoja tarvitaan sopeutumista koskevien päätösten tekemiseksi paikallisella tasolla. Lopulliset hankittavat tiedot riippuvat tavoitteista, kattavuudesta ja yksityiskohtaisuudesta sekä sopeutumisen suunnitteluun valituista menetelmistä. Ilmastonmuutokseen liittyviä kansallisen tason tietoja kerätään usein keskitetysti kansallisissa ilmastoportaaleissa ja/tai tilastokeskuksissa. Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä vaiheessa 1.8 lueteltuihin organisaatioihin ja laitoksiin.

Käynnissä olevat toimet

Sopeutumista ei pidä tehdä eristyksissä. Olisi yksilöitävä kaupunkialueella jo käytössä olevat asiaankuuluvat välineet ja käynnissä olevat toimet, kuten katastrofiriskin vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden suojelu tai maankäytön suunnittelu. Lisäksi olisi yksilöitävä maan nykyiset kansalliset, asiaankuuluvat alueelliset tai alakohtaiset sopeutumisstrategiat/-suunnitelmat.

Nämä ohjaavat kysymykset voivat auttaa sopeutumistiimiä tunnistamaan tiiviissä yhteistyössä muiden kunnallisviranomaisten ja asianomaisten sidosryhmien kollegojen kanssa meneillään olevat sopeutumisen kannalta merkitykselliset toimet:

• Oletko koskaan törmännyt ilmastonmuutokseen tai siihen sopeutumiseen työssäsi?
• Onko organisaationne tai osastonne puolesta toteutettu hankkeita tai tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista tai onko tällaisia tutkimuksia suunnitteilla?
• Oletko tietoinen ilmastonmuutokseen tai siihen sopeutumiseen liittyvistä tutkimuksista tai hankkeista, jotka ovat peräisin muista lähteistä (yliopistoista, muista tutkimuslaitoksista, ministeriöistä, muista valtioista jne.) ja jotka ovat tärkeitä työalallesi?
• Onko jo olemassa toimenpiteitä, jotka edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista, vaikka niitä ei ole erikseen yksilöity sopeutumistoimenpiteiksi?
• Onko kohdennettuja sopeutumistoimia jo toteutettu?
• Onko olemassa välineitä, strategioita, prosesseja jne., jotka ovat tärkeitä tai joita voitaisiin käyttää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen?
• Mitä sopeutumisen kannalta merkityksellisiä verkostoja tai aloitteita on jo toiminnassa tai voitaisiin käyttää sopeutumisessa?

Esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Sopeutumiskäytännöt, jotka toimivat hyvin yhdellä kaupunkialueella, voidaan yleensä siirtää samankaltaisiin tilanteisiin muilla kaupunkialueilla. Yksittäisten toimenpiteiden tuloksellisuus voi kuitenkin riippua ongelman laajuudesta ja täytäntöönpanon erityisestä laajuudesta. Hyödyntämällä olemassa olevia tietoja hyvistä sopeutumiskäytännöistä (esim. Climate-ADAPT-tapaustutkimuksia, jotka löytyvät vaiheesta 3.2)ja kokemuksia voidaan myös optimoida yksilöllistä resurssien ja pyyntiponnistusten hallintaa.