2.5 Ympäröivien alueiden roolin ymmärtäminen sopeutumisessa

Kaupungteja ei voida kohdella erillään niitä ympäröivistä alueista. Asutusalueet ovat riippuvaisia sekä välittömästä että laajemmasta ympäristöstään erilaisten ilmaston kannalta herkkien palvelujen ja tuotteiden osalta: maatalouden elintarviketuotanto, vesihuolto, infrastruktuuriverkot, energiantuotanto, jäte- ja jätevesihuolto, metsänhoitomateriaalit, virkistysmahdollisuudet jne. Siksi ilmastonmuutoksen vaikutuksilla, jotka eivät välttämättä vaikuta suoraan kaupunkiin tai kaupunkiin, voi silti olla vakavia seurauksia, jos ne osuvat näitä palveluja tarjoavaan alueeseen. Vastaavasti kaupungissa esiintyvät ilmastovaikutukset (esim. tulvat) voivat vaikuttaa ympäröiviin alueisiin, jos kaupunkien työpaikkojen, resurssien ja erilaisten palvelujen saatavuus häiriintyy. Näin ollen kaupungin mukauttaminen edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon maaseudun ja kaupunkien välinen rajapinta ja laajemmat ympäröivät alueet. Tämä saattaa edellyttää yhteistyötä naapurihallintojen kanssa.

Kestävällä sopeutumisella (ks. "Periaatteet ja menestystekijät") vältetään riskien siirtyminen paikasta toiseen. Koska kaupungit ovat läheisessä yhteydessä sekä lähiympäristöönsä että lähiympäristöönsä, niiden laajempi ympäristö olisi otettava huomioon sopeutumisen suunnittelun eri vaiheissa, joita ovat muun muassa seuraavat:

• Vaihe 2.1: aiempien vaikutusten tunnistaminen (esim. ovatko aiemmat tulvat vaikuttaneet muihin kaupungin ulkopuolisiin alueisiin? Onko tulvanhallintatoimenpiteissä käytetty taajaman alapuolella sijaitsevia alueita?)
• Vaihe 2.2: tulevien vaikutusten ymmärtäminen (esim. jos maastopalojen riskin ennustetaan kasvavan, mitä se merkitsee kaupungin tai liikenneverkkojen ulospäin suuntautuvalle kehitykselle?)
• Vaihe 4: sopeutumisvaihtoehtojen arviointi ja valinta (esim. vaikuttaako vakaan vesihuollon varmistaminen kaupungissa veden saatavuuteen ympäröivillä maatalousalueilla?)
• Vaihe 6: seuranta ja arviointi (esim. aiheuttavatko toteutetut sopeutumisvaihtoehdot haittaa ympäröiville maaseutualueille?)

Kaupunkialueen sopeutumisen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on analysoitava näitä yhteyksiä ja koordinoitava sopeutumistoimia naapurikuntien kanssa. Joissakin maissa kuntien välistä koordinointia hallinnoidaan kansallisella tai alueellisella tasolla. Jos tällaisia järjestelyjä ei ole, on ratkaisevan tärkeää, että kaupungit tekevät aloitteita vuoropuhelun käynnistämiseksi ja kaikkia osapuolia hyödyttävän lähestymistavan luomiseksi kaupunkien ja maaseudun väliseen sopeutumiseen. Sidosryhmien osallistamismenetelmät esitetään vaiheessa 1.6.

Kaupungit eivät ole ainoastaan erottamattomasti yhteydessä lähiympäristöönsä, vaan niiden kauppa- ja toimitusketjut voivat ulottua myös muihin kaukaisempiin paikkoihin maan rajojen sisä- tai ulkopuolella. Tärkeimmät pitkän matkan riippuvuudet ja niistä aiheutuvat riskit olisi otettava huomioon kaupunkien ilmastonmuutosriskien arvioinnissa.