Sopeutumisen valtavirtaistaminen vesienhoidossa Isola Vicentinan tulvasuojelussa

Isola Vicentina on altis tulville, jotka johtuvat sekä tärkeimmistä joista (Orolo ja Timonchio) että pienestä paikallisesta viemäriverkosta (esim. maan talteenottokanavat, maaseudun ja tienvarsien ojat, kaupunkien viemärit). Viimeinen suurin jokitulva sattui vuonna 2010: onneksi se vaikutti kunnan alueeseen vain osittain (mikä aiheutti vain vähäisiä vahinkoja), kun taas alajuoksulla sijaitsevissa kunnissa (esim. Caldogno ja Vicenza) tapahtuma oli paljon vahingollisempi. Päinvastoin, tulvat ovat yleisiä: lähes joka vuosi pienet ja hajanaiset alueet – sekä kaupunki- että maaseutualueet – tulvivat sadetapahtumien vuoksi, mikä johtaa merkittäviin kumulatiivisiin vahinkoihin.

Lähitulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen odotetaan muuttavan sademääriä ja -malleja sekä lisäävän äärimmäisten sademäärien määrää ja esiintymistiheyttä. Veneton alueen osalta viimeisimpien tutkimusten mukaan alueellisten mallien tuotoksilla on yleinen taipumus harvempiin ja voimakkaampiin sadetapahtumiin (vaikka odotetut muutokset ovat heikkoja ja niiden määrälliset ennusteet epävarmoja), mikä johtaa tulvatapahtumien todennäköiseen lisääntymiseen. Koska tällaisessa paikallisessa mittakaavassa ei ole saatavilla määrällisiä ennusteita tai skenaarioita tulevista tapahtumista, MWMP otti huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset tulvatiheyden arvioinnissa ottaen huomioon myös äärimmäisemmät tapahtumat: 100 ja 300 vuoden paluukaudet arvioitiin ja ennalta varautumisen periaate otettiin huomioon tulvariskien vähentämistoimenpiteiden suunnittelussa, mikä ylitti huomattavasti nykyiset suunnittelustandardit.

MWMP:t ovat paikallisia suunnitelmia (tähän asti voimassa vain Veneton alueella), jotka ovat syntyneet kuntien ja maankäyttöviranomaisten välisiksi koordinointivälineiksi. Niiden tavoitteena on mahdollistaa paikallisen viemäröintijärjestelmän yhteinen analysointi, saada tarkka kuva hallinnollisista ja ylläpitoon liittyvistä vastuista sekä tunnistaa kaikkein kiireellisimmät (ja paikallisesti merkitykselliset) ongelmat, jotka liittyvät huonoon viemäröintiin ja siihen liittyviin tulvasuojelutoimenpiteisiin.

Isola Vicentinan tapauksessa MWMP on perustettu kunnianhimoisemmalla sopeutumista koskevalla lähestymistavalla: ajatuksena on muuttaa MWMP paikalliseksi tulvien sopeutumissuunnitelmaksi, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy-, suojelu- ja varautumisstrategiat. Suunnitelmassa ehdotetaan, miten rakennetun alueen fyysistä rakennetta sekä kansalaisten käyttäytymistä ja yhteiskunnallista organisaatiota voitaisiin muuttaa, ja sillä pyritään vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia pitkän aikavälin mahdollisia vahinkoja (tulviin asti, kun paluuaika on 1/300 vuotta). Toisin sanoen MWMP:n tavoitteena on ratkaista nykyiset ja tulevat paikalliset hydrauliset ongelmat, jotka vaikuttavat myös rakennusten, infrastruktuurin ja ihmisten haavoittuvuuteen, edistää kestäviä maankäyttökäytäntöjä ja yhdistää tämä uusi ilmastoon mukautettu tieto muihin alakohtaisiin aluesuunnittelun välineisiin.

MWMP:n puitteissa tehtyihin analyyseihin on koottu erilaisia tulvavaaratietoja:

• Pääjokiverkosta aiheutuva vaara on otettu virallisista kartoista ja suunnitelmista: hydrogeologinen suunnitelma (Italiankielinen Piano di Assetto Idrogeologico); Itä-Alppien uusi tulvariskien hallintasuunnitelma jne.;
• Paikallisviranomaiset (kuten Alto Vicentinon maanparannusviranomainen, pelastuspalvelujärjestöt, kunnallisviranomainen jne.) ovat olleet mukana keräämässä tietoja paikallisen viemäröintijärjestelmän aiheuttamista historiallisista tapahtumista.
• Kansalaisten paikallistuntemusta ja suoraa kokemusta kartoitettiin suoraan neuvoa-antavissa julkisissa kokouksissa.

Tämän jälkeen tuloksia verrattiin ja integroitiin MWMP:n tulvataajuusarvioinnista ja paikallisen siirtokapasiteetin analyysistä saatuihin tuloksiin. Prosessin tuloksena tunnistettiin yli 20 aluetta, jotka kärsivät huonosta ojituksesta tai tulvista. Kunkin kriittisen alueen osalta yksilöitiin useita toimenpiteitä. Kuten tulvadirektiivissä (2007/60/EY) ehdotettiin, ehdotetut toimenpiteet jaettiin kolmeen päätyyppiin:

• Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään vahinkojen syntymistä välttämällä uutta kehitystä tulva-alttiilla alueilla, mukauttamalla kaupunkirakenteita rakenteellisesti ja vähentämällä maaperän sulkemista ja pintavalumien muodostumista kaupunkien kestävien viemäröintijärjestelmien (SUDS) avulla. MWMP:n laatimisen aikana laaditun puhtaasti teoreettisen skenaarion mukaan tulvan laajuus voisi pienentyä noin 40 prosenttia (nykyiseen maankäyttöön verrattuna), jos koko rakentamaton alue metsitettäisiin uudelleen. Näiden tietojen ansiosta kunta sai paremman käsityksen metsäalueiden säilyttämisen tarpeesta ja suunnittelee nyt joidenkin niittyjen ja viljelemättömien peltojen muuttamista metsäalueiksi. Lisäksi määriteltiin kymmenen hehtaarin pilottialue, jolla simuloidaan todellisuudessa, miten metsien säilyttäminen voi parantaa kunnan alueen kykyä selviytyä tulvista ja maanvyörymistä.
• Suojelutoimenpiteet, joilla pyritään vähentämään tulvien todennäköisyyttä ja/tai tulvien vaikutuksia tietyssä paikassa, kuten tulvatasankojen ja kosteikkojen ennallistaminen, tulvapuolustuksen rakentaminen tai viemäriverkon siirtokapasiteetin parantaminen. MWMP:ssä määriteltiin ja suunniteltiin noin 50 suojelutoimenpidettä, joihin kuuluivat muun muassa jokien ja purojen puhdistaminen, nykyisten ojien laajentaminen, uusien tienvarsiojien avaaminen, uusien pidätysalueiden luominen ja nykyisen kaupunkien kuivatusverkoston laajentaminen. Erityisesti vedenpidätysalue on jo suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheessa alueellisen rahoituksen ansiosta. Säilyttämistoimenpide (jonka vesikapasiteetti on noin miljoona kuutiometriä) sijaitsee Isola Vicentinan kunnan eteläosassa Orolojoen varrella. Sen päätarkoituksena on suojella alajuoksulla sijaitsevia kuntia (erityisesti Vicenzaa) suurimmilta jokitulvilta vähentämällä ja varastoimalla tilapäisesti osaa tulva-aallosta.
• Valmiustoimenpiteet, joiden tarkoituksena on antaa kansalaisille ohjeita siitä, miten tulvatilanteissa reagoidaan. Italian pelastuspalvelun laatimien nykyisten asiakirjojen ja ohjeiden perusteella Isola Vicentinan kansalaiset ovat saaneet esitteen siitä, mitä heidän on tehtävä ennen tulvaa, sen aikana tai sen jälkeen. Lisäksi kansalaisia koulutettiin neljässä julkisessa työpajassa.

MWMP:n laatimisprosessin aikana – neljässä julkisessa työpajassa – kansalaisia ja paikallisia sidosryhmiä kuultiin ja ne otettiin mukaan suunnittelemaan paikallisesti soveltuvia tulvariskien vähentämistoimenpiteitä ja keräämään palautetta ehdotetuista toimista. Lopulliset MWMP-toimenpiteet valittiin vertaamalla hydrologisen/hydraulisen analyysin tuloksia ihmisten prioriteetteihin ja palautteeseen. Suuren yleisön lisäksi kutsuttiin nimenomaisesti mukaan kohdennettuja keskeisiä sidosryhmiä (kuten viljelijöitä, liikemiehiä ja tulva-alttiiden alueiden maanomistajia). Kokouksiin osallistui noin 200 henkilöä. Yleisesti ottaen kaikki osallistujat olivat erittäin motivoituneita, sillä vuoden 2010 tulvat vaikuttivat lähikuntiin, mikä herätti pelkoa ja lisäsi asian merkitystä yleisessä mielipiteessä. Näin ollen näitä työpajoja käytettiin myös tulvariskitietoisuuden levittämiseen ja ihmisten kouluttamiseen siitä, miten selviytyä äärimmäisistä sääolosuhteista. Koska on olemassa muita kuin rakenteellisia toimenpiteitä, joissa kaikki asukkaat osallistuvat suoraan paikalliseen vesihuoltoon, yleisön osallistumisella ja kuulemisprosessilla pyrittiin myös levittämään hyviä käytäntöjä ja päivittäisiä käyttäytymisohjeita (esimerkiksi pienten vesiväylien hallinnasta ja ylläpidosta).

MWMP:n kehittäminen mukautuvan lähestymistavan mukaisesti on ollut mahdollista Isola Vicentinan kunnanhallituksen määrätietoisuuden, IUAV-yliopiston tieteellisen tuen sekä kunnallisten ja teknisten konsulttien kenttätyön ansiosta. Merkittävä rooli oli myös koko kansalaisuudella, joka osallistui suoraan paikan päällä tehtäviin tutkimuksiin ja kriittisimpien alueiden määrittämiseen (tulvista saatujen aiempien kokemustensa ansiosta).

Suunnitelman kehittämistä on haitannut kaksi keskeistä tekijää:

• MWMP:stä vastasi yksi kunta ilman virallista koordinointia ympäröivien kuntien kanssa: näin ollen tuotantoketjun loppupään kunnat hyötyvät joidenkin riskinvähentämistoimenpiteiden toteuttamisesta, kun taas joitakin (tuotantoketjun alkupään) Isola Vicentinan ulkopuolella syntyneitä kriittisiä ongelmia ei voitu ratkaista suunnitelmalla.
• kunkin sidosryhmän tarkkojen vastuiden määrittely (mukaan lukien maatalouskäytännöistä ja maaseudun kuivatuksesta vastaavat viljelijät; asunnonomistajille yksityisten kaupunkiojien puhdistamiseen ja maaperän sulkemisen vähentämiseen; kaupunkien hulevesien hallintaan tarkoitetut vesiyhtiöt) viemäröintijärjestelmän eri osista ei ollut helppo sopia.

MWMP:n laatimiskustannukset olivat 25 000 euroa. Suunnitelman mukaan rakenteellisten suojelutoimenpiteiden kustannukset vaihtelevat noin 2 miljoonasta eurosta (jopa tulviin, joiden paluuaika on 1/50 vuotta) noin 4 miljoonaan euroon (jopa tulviin, joiden paluuaika on 1/100 vuotta). Kunnallinen viranomainen ja yksityinen kansalainen maksavat (tai toteuttavat suoraan) pienet tukitoimet. Suuret työt, joihin liittyy laajempia alueita ja valuma-alueita, jotka ulottuvat kunnan rajojen ulkopuolelle, edellyttävät Alta Pianura Venetan maanparannusviranomaisen (julkisen ja yksityisen sektorin yhteenliittymä, joka koostuu kaikista maanomistajista toimivalta-alueella) ja Veneton alueen hallituksen taloudellista panosta, jonka saatavuus riippuu tulevien vuosien poliittisista valinnoista. Kun otetaan huomioon, että vuoden 2010 tulvan aiheuttamat kokonaisvahingot olivat yli 400 miljoonaa euroa ja että 80 miljoonan euron vahingot vaikuttivat vain Caldognon kuntaan, joka sijaitsee aivan Isola Vicentinan alajuoksulla, suunniteltujen riskinvähentämistoimenpiteiden mukavuus käy selvästi ilmi.

Koko MWMP:n laadinta perustui tulvadirektiivissä (2007/60/EY) ehdotettuun tulvariskien hallintaa koskevaan lähestymistapaan, jossa keskityttiin ennaltaehkäisy-, suojelu- ja valmiusstrategioihin. MWMP:n erillisessä luvussa luetellaan nimenomaisesti kaikki suunnitelmaan liittyvät alueelliset ja kansalliset lait, joista tärkeimmät ovat seuraavat:

• Lgs. 152/2006 (Italian ympäristölaki);
• Lgs. 49/2010 (Italian tulvadirektiivin täytäntöönpanosäädös);
• G.R. 3637/2002 - D.G.R. 1322/2006 - D.G.R. 1841/2007 - D.G.R. 2948/2009 (Veneton alue: hulevesien ja tulvien hallintaa kaupunkialueilla koskevat standardit);
• asetus (EY) N:o 11/2004 (Veneton alue: aluesuunnittelulaki);
• asetus (EY) N:o 12/2009 (Veneton alue: maanparannuslaki);
• D.G.R. 427/2013 (Veneton alueen aluesuunnitelma, joka sisältää MWMP-direktiivin).

MWMP:n laadintaprosessi alkoi lokakuussa 2015 ja saatiin päätökseen kesäkuussa 2016. Suunnitellut toimenpiteet toteutetaan vuosina 2017–2022 ottaen huomioon kaksi kolmen vuoden vaihetta. Ensimmäisten toimenpiteiden täytäntöönpano alkoi jo seuraavista: i) yksityisten ojien hoidon ja kunnossapidon sääntelypuitteiden hyväksyminen, ii) vedenpidätysalueen suunnittelu ja rakentaminen kunnan kaakkoisosaan, iii) sellaisen kymmenen hehtaarin pilottialueen nimeäminen, jolla simuloidaan, miten metsäalueiden säilyttäminen voi parantaa koko kunnan kykyä sietää tulvia ja maanvyörymiä.

MWMP:n käyttöikä on kuusi vuotta (tulvadirektiivin mukaisesti), mikä vastaa sen täytäntöönpanoaikataulua.

Municipality of Isola Vicentina
Technical office:
E-mail: tecnico@comune.isola-vicentina.vi.it

Francesco Musco
IUAV University of Venice
Department of Design and Planning in Complex Environments
Planning Climate Change research group
E-mail: francesco.musco@iuav.it; climatechange@iuav.it

Emiliano Vettore and Diego Pellizzaro
Green-Dev studio
E-mail: info@green-dev.eu