eea flag

Terveyskysymykset

Eurooppa on maapallon nopeimmin lämpenevä maanosa. Viime vuosina Euroopassa on koettu ennätykselliset kesälämpötilat ja toistuvat, pitkäkestoiset helleaallot. Ihmisten terveydelle vaarallisten helleaaltojen kesto ja voimakkuus kasvavat, ja niiden ennustetaan lisääntyvän edelleen huomattavasti kaikkialla Euroopassa kaikissa ilmastoskenaarioissa, erityisesti Etelä-Euroopassa. 

Altistuessaan erittäin korkeille lämpötiloille ihmiskeho voi kamppailla säätelemään itseään, mikä johtaa lämpöstressiin, lämmön sammumiseen, lämpöhalvaukseen ja komplikaatioihin olemassa olevista sairauksista, jotka joissakin tapauksissa johtavat ennenaikaiseen kuolemaan. Iäkkäät ihmiset, lapset, raskaana olevat naiset, fyysisesti vaativissa ammateissa työskentelevät työntekijät, sydän- ja verisuonitaudeista, hengityselinsairauksista tai munuaissairauksista, diabeteksesta tai mielenterveyshäiriöistä kärsivät henkilöt sekä syrjäytyneet ja aliresursoidut ihmiset ovat kaikkein haavoittuvimpia äärimmäiselle kuumuudelle (WHO Europe, 2021). Vesimuodostumien lisääntynyt virkistyskäyttö kuumalla säällä yhdistettynä veden korkeampiin lämpötiloihin lisää joidenkin vesivälitteisten sairauksien, kuten vibrioosin, riskiä. Korkeat lämpötilat ja kasvava huoli ilmastonmuutoksesta yleensä voivat myös heikentää mielenterveyttä (EU-OSHA, 2025).  

Ikä, olemassa olevat sairaudet ja sosiaalinen puute ovat keskeisiä tekijöitä, jotka saavat ihmiset todennäköisesti kokemaan enemmän kuumuuteen ja äärimmäisiin lämpötiloihin liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2018). Muita riskialttiimpia ryhmiä ovat kroonisista sairauksista (kuten sydän- ja hengityselinsairauksista, hormonijärjestelmän häiriöistä, mielenterveyshäiriöistä, aineenvaihduntahäiriöistä ja munuaissairauksista) kärsivät henkilöt, raskaana olevat naiset, pienet lapset, ulkotyöntekijät, kaupunkiympäristössä sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa olevissa ympäristöissä asuvat ihmiset, maahanmuuttajat ja matkailijat. Ilmastonmuutoksen lisäksi väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen vaikuttavat voimakkaasti lämpötilojen ja terveyden väliseen suhteeseen WHO:n Euroopan alueella (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021).

Havaitut vaikutukset

Jopa 95 prosenttia säähän ja ilmastoon liittyviin ääri-ilmiöihin liittyvistä kuolemista Euroopassa vuosina 1980–2023 liittyi helleaaltoihin (ETA,2024a). Vuonna 2022 arvioitiin, että kuumuuteen kuoli Euroopassa 60 000–70 000 ihmistä (Ballester et al., 2023; Ballester et al., 2024). Vuonna 2023 eri puolilla Eurooppaa arvioitiin tapahtuneen hieman alle 48 000 lämpöön liittyvää kuolemantapausta (Gallo et al., 2024). Lämpövaikutukset ovat myös lisärasite Euroopan jo valmiiksi venyneille terveydenhuoltojärjestelmille. Esimerkiksi Portugalissa päivittäinen sairaalahoito lisääntyi 19 prosenttia hellepäivinä vuosina 2000–2018 (Alho et al., 2024). Ilmaston lämpenemisen vaikutukset tuntuvat jo nyt: puolet Euroopassa kesällä 2022 tapahtuneista lämpökuolemista on johtunut ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta (Beck et al., 2024). Eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin mukaan väestöön kohdistuvat lämpöriskit ovat jo kriittisellä tasolla Etelä-Euroopassa (ETA,2024b). 

Lisäksi rakennetun ympäristön ominaisuudet vaikuttavat väestön altistumiseen lämmölle. Lähes puolet Euroopan kaupunkien sairaaloista ja kouluista sijaitsee alueilla, joilla kaupunkien lämpösaarekevaikutukset ovat voimakkaita (> 2 °C), mikä tarkoittaa, että niiden haavoittuvat käyttäjät ja henkilökunta altistuvat korkeille lämpötiloille. 

Helleaaltojen aikana heikentynyt terveys ja hyvinvointi voivat vähentää työvoiman tarjontaa ja tuottavuutta, ja ne voivat liittyä myös työtapaturmiin ja loukkaantumisiin. Vähennys johtaa laajempiin taloudellisiin ja rahoituksellisiin vaikutuksiin alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

Ennustetut vaikutukset

Korkeiden lämpötilojen ja helleaaltojen ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa erityisesti Etelä-Euroopassa. Eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa (EUCRA) kuvataan lämmön ihmisten terveydelle aiheuttaman riskin tasoa vuosisadan jälkipuoliskolla ”katastrofaaliseksi”, mikä edellyttää kiireellisiä toimia (ETA,2024b). Vaikka ilmaston lämpeneminen rajoittuu 1,5 celsiusasteeseen, 100 miljoonan ihmisen EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa odotetaan kokevan äärimmäisiä helleaaltoja vuosittain vuosisadan loppuun mennessä. kasvu kymmenkertaiseksi verrattuna vuosien 1981–2010 lähtötasoon (Naumann et al., 2020). 

Yli 65-vuotiaiden ikäihmisten osuuden EU:ssa ennustetaan kasvavan 21,6 prosentista vuonna 2024 32,5 prosenttiin vuoteen 2100 mennessä (Eurostat, 2025), mikä lisää lämpöön liittyvän altistumisen ja kuolleisuuden riskiä. EUCRA:n tietopohjan mukaan ilman sopeutumista ja odotettavissa olevat väestörakenteen muutokset huomioon ottaen äärimmäisen lämpöön liittyvän kuolleisuuden ennustetaan kasvavan EU:ssa 10-kertaiseksi alle 1,5 celsiusasteen ilmaston lämpenemistasoon verrattuna mutta yli 30-kertaiseksi 3 celsiusasteen ilmaston lämpenemistasoon verrattuna. Tämä vastaa mahdollisesti satoja tuhansia lämpökuolemia vuosisadan loppuun mennessä. Vaikutukset kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen ovat suurimmat Etelä-Euroopassa (ETA,2024b).

Policy-vastaukset

Lämmön ehkäiseminen edellyttää toimia eri tasoilla, mukaan lukien meteorologiset varhaisvaroitusjärjestelmät, oikea-aikainen julkinen ja lääketieteellinen neuvonta, asumisen ja kaupunkisuunnittelun parantaminen (esim. kaupunkien viherryttäminen), sen varmistaminen, että terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmät ovat valmiita toimimaan, ja työolojen mukauttaminen kuuman sään aikana. EU:n tasolla rajatylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla asetuksella (EU) 2022/2371 vahvistetaan jäsenvaltioiden ja EU:n valmius- ja reagointisuunnittelua, myös ilmastoon liittyvien tapahtumien, kuten äärimmäisen kuumuuden, osalta.

Lämmön vaikutukset ihmisten terveyteen tunnustetaan suuressa osassa kansallisia sopeutumispolitiikkoja ja kansallisia terveysstrategioita. Eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin mukaan lämmitystä koskevan toimintapoliittisen valmiuden tasoa koko Euroopassa arvioidaan kuitenkin keskitasoiseksi, koska lämpöön liittyvän kuolleisuustaakan arvioinnissa käytetään erilaisia lähestymistapoja eri jäsenvaltioissa ja sopeutumispolitiikoista usein puuttuvat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökohdat (EEA,2024b). 

Lämpöterveyttä koskevat toimintasuunnitelmat tunnustetaan keskeiseksi välineeksi kuolemantapausten vähentämisessä ja muiden terveysvaikutusten ehkäisemisessä korkeiden lämpötilojen aikana. HHAP:n tarkoituksena on jakaa vastuita lämpöhätätilanteessa sekä suunnitella sekä lyhyen aikavälin toimia (kuten säävaroitusten ja käyttäytymistä koskevien neuvojen antaminen) että pitkän aikavälin parannuksia asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun lämpöaltistuksen vähentämiseksi (WHO Europe, 2021). Vuonna 2024 ETA-38-maista 21:llä oli käytössä lämpöterveyttä koskevat toimintasuunnitelmat, ja neljällä muulla maalla oli kehitteillä tällaisia toimintasuunnitelmia. On suositeltavaa kehittää, arvioida ja tarkistaa edelleen horisontaalisia terveysuhkia koskevia toimintasuunnitelmia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin,jotta maat voivat valmistautua paremmin tuleviin äärimmäisiin lämpöilmiöihin ( EEA, 2024c). All EEA-38 countries signed the Declaration of the Seventh Ministerial Conference on Environment and Health (‘The Budapest Declaration’), where they committed to ‘developing and updating heat-health action plans, to effectively prevent, prepare for and respond to heat-related health risks, while adapting urban planning to address the impacts of urban heat island effects, taking into account the competencies of different levels of governance’ (WHO Europe, 2023).

Työpaikan ilmastoon liittyviä terveysriskejä, kuten lämpöstressiä, käsitellään työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä (2021–2027), jossa esitetään keskeiset painopisteet ja toiminta-alat turvallisten ja terveellisten työolojen varmistamiseksi uusien haasteiden edessä, mukaan lukien ilmastonmuutokseen ja työlämpöön liittyvät haasteet. EU-OSHA julkaisi toukokuussa 2023 ohjeet erityisesti korkeista lämpötiloista. Euroopan komissio arvioi parhaillaan työlämpökysymystä EU:n työpaikkadirektiivin 89/654/ETY meneillään olevan uudelleentarkastelun yhteydessä. Marraskuussa 2024 työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea antoi lausunnon ”Ilmastonmuutos– äärimmäiset sääolosuhteet”,jossa suositeltiin lisätoimia työlämmön osalta. Euroopan komission johtavien työsuojelutarkastajien komitea (SLIC) perusti joulukuussa 2024 fyysisiä tekijöitä käsittelevän työryhmän tukemaan SLIC:tä, jotta voidaan edistää yhdenmukaisuutta fyysisille riskeille altistumista koskevien EU:n työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien täytäntöönpanossa myös äärimmäisissä lämpötiloissa ja tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen kaikilla aloilla.   

Euroopan komission kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa mielenterveyteen (2023) korostetaan tarvetta ottaa huomioon ympäristöön ja ilmastoon liittyvät stressitekijät, kuten äärimmäinen kuumuus, käsiteltäessä mielenterveyttä ja hyvinvointia kaikissa väestöryhmissä.

Tulevaa eurooppalaista ilmastokestävyyttä ja -riskien hallintaa koskevaa aloitetta kehitetään parhaillaan ensimmäisen EUCRA:n ja Euroopan komission tiedonannon ”Ilmastoriskien hallinta – ihmisten ja vaurauden suojelu” pohjalta. Tavoitteena on laatia kunnianhimoisempi, kattavampi ja johdonmukaisempi EU:n lähestymistapa ilmastokestävyyteen ja -valmiuteen, joka kattaa jäsenvaltiot ja EU:n tason. Aloitteessa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2026 loppuun mennessä, asetetaan etusijalle ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelu vastauksena ilmastonmuutosriskien, myös äärimmäisen ja pitkittyneen lämmön, voimistumiseen esimerkiksi varmistamalla säännölliset tieteeseen perustuvat riskinarvioinnit ja tarjoamalla yleisölle ja päätöksentekijöille esteettömiä välineitä.

Furtherinformation (Lisätietoja)

Viitteet

    • Alho, M., et al., 2024, ”Effect of heatwaves on daily hospital admissions in Portugal, 2000–18: havaintotutkimus”, The Lancet Planetary Health 8 (6), s. e318-e326.

    • Ballester, J., et al., 2023, ′Heat-related mortality in Europe during the summer of 2022′, Nature Medicine 29 (7), s. 1857–1866.

    • Ballester, J. ym., 2024, ”The effect of temporal data aggregation to assess the impact of changing temperatures in Europe: epidemiologinen mallinnustutkimus, The Lancet Regional Health – Europe 36, s. 100779.

    • Beck, T. M., et al., 2024, ”Mortality burden attributed to anthropogenic warming during Europe’s 2022 record-breaking summer”, npj Climate and Atmospheric Science 7 (1), s. 245

    • EEA, 2024b, Euroopan ilmastoriskien arviointi, Euroopan ympäristökeskus.

    • Gallo, E. ym., 2024, ”Heat-related mortality in Europe during 2023 and the role of adaptation in protection health”, Nature Medicine 30, s. 3101–3105.

    • Naumann G., et al., 2020, Global warming and human impacts of heat and cold extremes in the EU, Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (https://joint-research-centre.ec.europa.eu/document/download/432669d3-977a-4e5a-886c-f1813b82de5e_en?filename=pesetaiv_task_11_heat-cold_extremes_final_report.pdf

    • van Daalen, K. R., et al., 2024, ”The 2024 Europe report of the Lancet Countdown on health and climate change: ennennäkemätön lämpeneminen edellyttää ennennäkemättömiä toimia”, The Lancet Public Health 9 (7), s. e495–e522.

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.