eea flag

Yli 65-vuotiaiden maailmanlaajuinen lämpökuolleisuus.
Lähde: Watts et al., 2020

Terveyskysymykset

Keskilämpötilan sekä lämpöaaltojen esiintymistiheyden, voimakkuuden ja keston ennustetulla nousulla on todennäköisesti vakavia vaikutuksia kansanterveyteen WHO:n Euroopan alueella, erityisesti vanhusten keskuudessa ja kaupungeissa kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen vuoksi. Maailmanlaajuisesti yli 65-vuotiaiden kuumuuteen liittyvä kuolleisuus on viimeisten 20 vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut, ja vuonna 2018 se oli noin 300 000. Kuolemantapaukset ovat lisääntyneet WHO:n Euroopan alueella yli 30 prosenttia samalla ajanjaksolla (Watts ym., 2020).

Ikä, olemassa olevat sairaudet ja sosiaalinen puute ovat keskeisiä tekijöitä, joiden vuoksi kuumuuteen ja äärimmäisiin lämpötiloihin liittyvät terveyshaitat ovat todennäköisempiä (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2018). Muita riskialttiimpia ryhmiä ovat kroonisista sairauksista (kuten sydän- ja hengityselinsairauksista, hormonijärjestelmän häiriöistä, mielenterveyshäiriöistä, aineenvaihduntahäiriöistä ja munuaissairauksista) kärsivät henkilöt, raskaana olevat naiset, pienet lapset, ulkotyöntekijät, sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevissa ympäristöissä kaupunkiympäristössä asuvat ihmiset, maahanmuuttajat ja matkailijat. Ilmastonmuutoksen lisäksi väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen vaikuttavat voimakkaasti lämpötilojen ja terveyden väliseen suhteeseen WHO:n Euroopan alueella (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021).

Havaitut vaikutukset

Vaarallinen altistuminen äärimmäiselle kuumuudelle on lisääntynyt viime vuosikymmeninä (EEA, 2017). Lämmölle altistumisella voi olla suoria vaikutuksia, kuten lämpöstressiä tai kuivumista, tai epäsuoria vaikutuksia, kuten sydän- ja verisuonitautien, hengityselinsairauksien, munuaissairauksien tai elektrolyyttihäiriöiden paheneminen. Lämmön suorat vaikutukset ilmenevät useimmiten samana päivänä ja sitä seuraavina kolmena päivänä (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2018). Maailmanlaajuisesti heikossa asemassa olevilla väestöryhmillä oli 475 miljoonaa lisäaltistusta helleaaltotapahtumille vuonna 2019, mikä puolestaan näkyi liiallisena sairastuvuutena ja kuolleisuutena (Watts et al., 2020). Vuonna 2018 lämpökuolleisuuden rahalliset kustannukset WHO:n Euroopan alueella vastasivat 11 miljoonan eurooppalaisen keskimääräisiä tuloja (Watts ym., 2020). Kaupunkikohtaiset tutkimukset osoittivat lämpökuolleisuuden vähentyneen Välimeren alueen kaupungeissa mutta eivät alueen pohjoisosan kaupungeissa (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021).

Ennustetut vaikutukset

Eurooppaa koskevat ennusteet osoittavat, että niiden päivien määrä, joina lämpöstressi on suuri, kasvaa kaikkialla alueella (EEA, 2017), kun taas lämpöön liittyvät vaikutukset voivat kasvaa merkittävästi ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja ikääntymisen yhteisvaikutusten kautta. Viime vuosikymmenen aikana useissa tieteellisissä tutkimuksissa on esitetty ennusteita lämpöön liittyvistä terveysvaikutuksista WHO:n Euroopan alueella paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Näin ollen helleaaltojen todennäköisyys on kasvanut 31 Euroopan pääkaupungissa, kun taas kaikki Euroopan suurkaupunkialueet ovat tulevina vuosikymmeninä alttiimpia äärimmäiselle kuumuudelle (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021). Ihmisten terveyteen kohdistuvien lämpövaikutusten suuruus riippuu tulevista kasvihuonekaasupäästöistä sekä eri puolilla maailmaa käyttöön otettujen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden laajuudesta. Euroopan unionissa saattaa tapahtua vuosisadan loppuun mennessä yli 100 000 ylimääräistä vuotuista lämpökuolemaa, jos ilmasto lämpenee voimakkaasti. Kuolonuhrien määrä olisi paljon pienempi, jos maapallon lämpötilan nousu rajoitettaisiin kahteen celsiusasteeseen. Näin ollen lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen celsiusasteeseen voisi estää lämpöön liittyvän kuolleisuuden ja sairastuvuuden (EASAC, 2019). Ilman korkeaa sopeutumisastetta ilmastonmuutos lisää väistämättä merkittävästi lämpöön liittyvää tautitaakkaa.

Policy -vastaukset

Lämmönehkäisy edellyttää erilaisia toimia eri tasoilla, kuten säävaroitusjärjestelmiä, oikea-aikaista julkista ja lääketieteellistä neuvontaa, asuntojen ja kaupunkisuunnittelun parantamista sekä sen varmistamista, että terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmät ovat valmiita toimimaan. Nämä toimet voidaan sisällyttää järjestelmälliseen kansanterveydelliseen vastatoimeen eli lämpöä ja terveyttä koskevaan toimintasuunnitelmaan. Maat ovat eri vaiheissa terveydenhuollon toimintasuunnitelmien valmistelussa, kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. WHO:n Euroopan aluetoimisto toteutti vuonna 2019 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin terveydenhuollon toimintasuunnitelmien hallintoa ja institutionaalisia järjestelyjä. Kyselyyn osallistuneista 35 maasta 16 ilmoitti kansallisen HHAP-toimintasuunnitelman olemassaolosta, ja useat muut maat ovat perustaneet HHAP-toimintasuunnitelmia valtiotasoa alemmilla tasoilla tai kaupunkitasolla (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021).

Kansallisten lämpöterveyteen liittyvien toimintasuunnitelmien ja varoitusjärjestelmien seurantakeskuksen sivulla esitetään yleiskatsaus kansallisiin (ja joihinkin alueellisiin) lämpöterveyteen liittyviin toimintasuunnitelmiin ja varoitusjärjestelmiin. Lisäresursseja väestön suojelemiseksi äärimmäisestä kuumuudesta aiheutuvilta vältettävissä olevilta terveysriskeiltä muuttuvassa ilmastossa tarjoaa maailmanlaajuinen lämpöterveystietoverkko, jota koordinoi WHO:n ja WHO:n yhteinen ilmasto- ja terveystoimisto.

Further information (lisätietoja)

Referenssit

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.