eea flag

Ilmastonmuutos vaikuttaa mielenterveyteen

Ilmastonmuutoksentärkeimmät vaikutukset mielenterveyteen Euroopassa (ks. taustaraportti).
Lähde: Euroopan ympäristökeskuksen valmistelu, perustana Lawrance et al. (2021) ja Berry et al. (2010)

Mielenterveys: Ilmastonmuutoksen aiheuttama lisärasite

Mielenterveysongelmista kärsii EU-maissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 84 miljoonaa ihmistä (OECD ja komissio, 2018). Mielenterveys on kuitenkin järjestelmällisesti aliedustettuna julkisissa talousarvioissa ja terveydenhuoltojärjestelmässä (WHO, 2018). Ilmastonmuutoksen odotetaan heikentävän mielenterveystuloksia maailmanlaajuisesti (Lawrance ym., 2021: Romanello ym., 2021), erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta (IPCC, 2022).

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia mielenterveyteen ei ole juurikaan tutkittu verrattuna sen vaikutuksiin fyysiseen terveyteen. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon väestön lisääntyvä altistuminen helleaalloille, tulville tai maastopaloille, sillä kaikenlaisten ilmastoon liittyvien katastrofien aiheuttamat psykologiset traumat voivat olla 40 kertaa suurempia kuin fyysiset vammat (Lawrance et al., 2021). Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen on merkittävin sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen tapauksessa (Ingle ja Mikulewicz, 2020).

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa mielenterveyteen useilla eri tavoilla: äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat traumaperäistä stressihäiriötä, ahdistusta ja masennusta; äärimmäiset lämpötilat vaikuttavat mielialaan, pahentavat käyttäytymishäiriöitä, lisäävät itsemurhariskiä ja vaikuttavat mielenterveysongelmista kärsivien hyvinvointiin; ahdinko, joka liittyy meneillään olevaan tai odotettavissa olevaan ilmasto- ja ympäristömuutokseen, joka aiheuttaa ilmastoahdistusta; sekä kokonaisten yhteisöjen muuttuviin elinkeinoihin ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvät vaikutukset. Niitä kuvataan jäljempänä, ja niitä käsitellään yksityiskohtaisemmin taustaraportissa.

Ilmastonmuutoksen polut vaikuttavat mielenterveyteen

Äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvien menetysten ja vahinkojen vaikutukset mielenterveyteen

Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien, aiheuttamilla vahingoilla, elinkeinojen menetyksillä ja väestön siirtymisellä voi olla merkittävä vaikutus yksilöiden mielenterveyteen traumaperäisen stressihäiriön (PTSD), ahdistuneisuuden ja masennuksen häiriöiden muodossa (Fernandez et al., 2015; Tong, 2017). Vuosina 1998–2018 tulvien aiheuttamista mielenterveyshäiriöistä ilmoittaneiden ihmisten kokonaismäärä Euroopassa on arviolta 1,72–10,6 miljoonaa (Jackson ja Devadason, 2019).

Myös metsäpalojen vaikutukset ovat liittyneet oireiden, kuten masennuksen, ahdistuneisuuden, vihamielisyyden, fobisen ahdistuneisuuden ja vainoharhaisuuden, suurempaan esiintyvyyteen verrattuna niihin, jotka eivät kärsineet (Papanikolaou et al., 2011), sekä uni- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon käytettävien lääkkeiden suurempaan kulutukseen (Caamano-Isorna et al., 2011). PTSD:n, masennuksen ja ahdistuksen oireet voivat jatkua altistuneen väestön keskuudessa jopa useita vuosia tulipalon jälkeen (To et al., 2021).

Viljelijät ovat usein erittäin alttiita ympäristötekijöihin, kuten kuivuuteen, liittyville mielenterveysriskeille (Cianconi ym., 2020), mutta Euroopassa on vain vähän tutkimuksia, jotka tukisivat tätä. Daghagh Yazdin ja muiden tekemän maailmanlaajuisen näytön tarkastelun mukaan. (2019) ilmaston vaihtelu/kuivuus on yksi neljästä viljelijöiden mielenterveyteen eniten vaikuttavasta tekijästä.

Korkeiden lämpötilojen vaikutus mielenterveyteen

Korkeat lämpötilat esimerkiksi helleaaltojen aikana liittyvät mieliala- ja käyttäytymishäiriöihin, kuten aggressiivisen käyttäytymisen ja rikollisuuden lisääntymiseen. Korkeiden lämpötilojen ja itsemurhariskin lisääntymisen välillä havaittiin yhteyksiä erityisesti miehillä sekä mielenterveyteen liittyvien vastaanottojen ja päivystyskäyntien riski (Thompson et al., 2018).

Erityisryhmä, joka on altis äärimmäisten kuumien lämpötilojen vaikutuksille, ovat henkilöt, joilla on ennestään mielenterveysongelma (Palinkas et al., 2020: Page et al., 2012), joille kuumuus liittyy psykologiseen ahdistukseen, mielenterveyden heikkenemiseen ja korkeampaan kuolleisuuteen (Charlson et al. 2021). Mielenterveyspotilaiden riski kuolla kuumina aikoina kasvaa lämmön vuorovaikutuksessa diureettien ja psykotrooppisten lääkkeiden kanssa (Page et al. 2012).

Meneillään olevan ja odotettavissa olevan ilmasto- ja ympäristömuutoksen aiheuttama hätä

Ilmastonmuutokseen liittyvät huolenaiheet voivat vaikuttaa kielteisesti henkiseen hyvinvointiin. Tämä voi tapahtua solastalgian muodossa, toisin sanoen rakkaaseen paikkaan vaikuttavien ympäristömuutosten aiheuttamana ahdistuksena. ’ekoahdistus’ tai ’ilmastoahdistus’ eli krooninen pelko ympäristökatastrofista, joka johtuu ilmastonmuutoksen näennäisesti peruuttamattomasta vaikutuksesta ja siihen liittyvästä huolesta omasta tulevaisuudestaan ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta; tai ”ekohalvaus”, jolla tarkoitetaan tunnetta siitä, ettei pysty toteuttamaan tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi (Albrecht et al., 2007; Albrecht, 2011; Clayton et al., 2017).

Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset ovat erityisen alttiita ympäristön muutoksiin liittyville ahdingolle ja mielenterveysongelmille (Burke ym., 2018). Ilmastonmuutos on yksi suurimmista lasten ja nuorten huolenaiheista (UNICEF ja Eurochild, 2019). Maailmanlaajuisessa tutkimuksessa, johon osallistui myös useita Euroopan maita, ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet vaikuttavat kielteisesti lähes puolen lasten ja nuorten jokapäiväiseen elämään ja toimintaan, ja 75 prosenttia vastaajista piti heidän tulevaisuuttaan ”pelottavana” (Marks et al., 2021; Hickman ym., 2021).

Vaikutukset yhteisön tasolla

Se, miten yksilöihin kohdistuvat mielenterveysvaikutukset muuntuvat yhteisövaikutuksiksi, johtuu monista tekijöistä. Niihin sisältyy se, missä määrin tietty yhteisö altistuu tietyntyyppiselle uhalle (ilmastouhkien voimakkuus, kesto, toistuvuus tai pysyvyys). Esimerkiksi korkeille lämpötiloille altistuvat kaupungit voivat muuttua väkivaltaisemmiksi (Cianconi et al., 2020). Tutkimukset korostavat lämpötilan ja rikosten välistä korrelaatiota (Murataya ja Gutiérrez, 2013), esim. parisuhdeväkivalta (Sanz-Barbero et al., 2018). Toinen tekijä on yhteisön haavoittuvuus eli väestön koostumus, joka voi altistaa sen negatiivisille mielenterveystuloksille. Haavoittuvassa asemassa olevilla yksilöillä - naisilla, vanhuksilla, lapsilla, aiemmista psykiatrisista sairauksista kärsivillä ihmisillä ja pienituloisilla tai heikossa sosiaalisessa verkostossa olevilla ihmisillä sekä alkuperäiskansoilla ja alkuperäisyhteisöillä - on lisääntynyt todennäköisyys kehittää psykopatologioita (Cianconi et al., 2020).

Yhteisötasolla ilmastonmuutos voi myös rasittaa yhteisöjä resurssien puutteen vuoksi, mikä johtaa siirtymään, väkivaltaan ja rikollisuuteen (Hayes ja Puola, 2018). Tämä voi koskea erityisesti alkuperäiskansoja ja perinteisiä yhteisöjä sekä alueita, joilla ympäristömuutos etenee nopeasti (esim. arktinen alue tai Välimeren alue).

Ilmastonmuutoksen ennustetut terveysvaikutukset

Äärimmäisten helleaaltojen esiintymistiheyden ja voimakkuuden ennustetaan kasvavan edelleen kaikissa kasvihuonekaasupäästöskenaarioissa (IPCC, 2021). Lisäksi Etelä-Euroopassa havaittu lämpimämpien ja kuivempien olosuhteiden suuntaus jatkuu tulevina vuosikymmeninä, mikä lisää metsäpalojen vakavuutta ja esiintymistä ja todennäköisesti lisää niiden vaikutusta mielenterveyteen.

Tulvien tapauksessa psyykkisten ongelmien vakavuus on verrannollinen siihen, kuinka suuri vaikutus tulvilla on ihmisen elämään – menetysten ja vahinkojen taso, päivittäisten rutiinien häiriintyminen jne. (Fernandez et al. (2015). Näin ollen tulvien ennustettu lisääntyminen ja laajuus johtavat todennäköisesti suurempiin vaikutuksiin mielenterveyteen tulevaisuudessa. Ennusteiden mukaan pelkästään rannikkotulvat voisivat aiheuttaa EU:ssa vuosittain viisi miljoonaa lievää masennustapausta lisää 2000-luvun loppuun mennessä tilanteessa, jossa merenpinta nousee korkealle, ja ilman sopeutumista (Bosello et al., 2011).

Välimeren alueella väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten yhdistelmä voi aiheuttaa pulan keskeisistä resursseista ja vaarantaa vesi- ja elintarviketurvan, mikä voi vaarantaa yhteisön yhteenkuuluvuuden ja pahentaa yksilöiden mielenterveystuloksia (MedECC, 2019). Pohjoisissa maissa, kuten Suomessa, ennustettu lumen väheneminen ja pilvipeitteen lisääntyminen voivat mahdollisesti aiheuttaa lisää mielenterveyshaasteita, jotka johtuvat kausiluonteisen affektiivisen häiriön vähentyneestä kirkkaudesta ja lisääntyneestä esiintyvyydestä (Burenby et al., 2021; Meriläinen ym., 2021).

Poliittiset toimet

Vaikka Euroopassa on yleisesti poliittisia pyrkimyksiä puuttua mielenterveyteen, ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksiin on vain vähän kohdennettua politiikkaa. Esimerkiksi Euroopan komission uusi ei-tarttuviatauteja koskeva EU:n ”Terveempiä yhdessä” -aloite (2022–2027) auttaa jäsenvaltioita vähentämään ei-tarttuvien tautien aiheuttamaa taakkaa. Mielenterveys on yksi suunnitelluista viidestä toimintalinjasta. WHO:n Euroopan aluetoimisto tunnustaa äskettäisessä mielenterveyttä koskevassa eurooppalaisessa toimintakehyksessä 2021–2025 (WHO/Europe, 2021) mielenterveyden merkityksen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan nimenomaisesti käsitellä näissä strategioissa.

Yhä useammissa Euroopan maissa on käytössä yleisiä mielenterveysstrategioita (OECD ja Euroopan komissio, 2018). Kansallisia sopeutumis- ja terveyspolitiikkoja koskevan Euroopan ympäristökeskuksen analyysin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen tunnustetaan kuitenkin vain vähemmistössä näistä poliittisista asiakirjoista, ja vielä harvempi niistä sisältää konkreettisia toimenpiteitä.

Suositukset poliittisille päättäjille ilmastonmuutoksen mielenterveyteen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi Lawrance et al. (2021) siihen sisältyy sellaisten ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien politiikkojen priorisointi, joilla on sivuhyötyjä mielenterveydelle ja jotka vähentävät sosiaalista eriarvoisuutta (esim. luonnon saatavuuden parantaminen); ennakoivat sopeutumistoimet heikoimmassa asemassa olevia yhteisöjä varten; varojen kohdentaminen asiaankuuluvaan tutkimukseen; ja huolellinen viestintä ilmastonmuutoksesta.

Futher tiedot

Referenssit

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.