Vektorivälitteiset taudit

Havaitut vaikutukset

Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhka, se on nykyinen uhka, ja se muokkaa aktiivisesti tartuntatautien maisemaa kaikkialla Euroopassa (ETA, 2022). Olemme todistamassa "uutta normaalia", jossa trooppiset taudit leviävät paikallisesti Euroopassa. Invasiivisia vektoreita, kuten aasialaista tiikerihyttystä (Aedes albopictus), on nyt vakiintunut koko mantereelle, ja ne työntyvät pohjoiseen ja korkeampiin korkeuksiin, joissa ne eivät aiemmin voineet selviytyä (Maailman hyttyspäivä 2025: Eurooppa asettaa uusia ennätyksiä hyttysten levittämien tautien osalta).

Todisteet ovat selvät: Länsi-Niilin virustartuntojen ja chikungunya-virustaudin ennätykselliset määrät ovat lisääntyneet alueilla, joita pidettiin aikoinaan turvallisina ( Wadman, 2025). Tämä muutos johtuu biologisesta sopeutumisesta: hyttyset kehittävät "kylmää sitkeyttä" selviytyäkseen Euroopan talvista, kun taas viruspatogeenit muuntuvat levitäkseen tehokkaammin paikallisissa ympäristöissämme (Delwel ja Mordecai, 2025). Euroopan kansalaisten suojelemiseksi poliittinen kiireellisyys ja yhdennetty seuranta ovat nyt ensiarvoisen tärkeitä näiden kasvavien terveysriskien hallitsemiseksi (asetus (EU) 2022/2371 valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista).

Ennustetut vaikutukset

Tiikerihyttysten ilmastollinen soveltuvuus vuosina 2041–2070 suuripäästöisessä skenaariossa

(Klikkaa karttaa nähdäksesi interaktiivisen version)

Tiger Mosquito Climatic Soitability -indeksi on merkityksellinen ihmisten terveydelle. Tiikerihyttynen (Aedes albopictus) on Kaakkois-Aasian haitallinen laji, jota suosii lämpimämpi ilmasto, ja se on vakava uhka, koska se levittää vektorivälitteisiä tauteja, kuten dengue- ja chikungunya-tautia. Ympäristötekijät, kuten sääolosuhteet, vaikuttavat sekä tiikerin hyttysen mahdolliseen esiintymiseen että kausiluonteiseen aktiivisuuteen. Tässä esimerkki ‑centuryn (2041–2070) puolivälin ennusteista, jotka koskevat Tiger-hyttysten soveltuvuutta EU-maihin suuren ‑emission-skenaarion (RCP 8.5) mukaisesti.
Lähde: Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu (C3S)

Nousevat lämpötilat, leudommat talvet ja muuttuvat sateet pidentävät jo hyttyskausia ja laajentavat Aedes- ja Culex-populaatioita Euroopassa. Hyttyspäivänä (20. elokuuta) 2025 ECDC totesi, että lämpimämmät ja pidemmät kesät ja sademäärien muutokset luovat hyttysten levittämien tautien pitkien ja voimakkaampien tartuntakausien ”uuden normaalin”, kun Länsi-Niilin virusta ja chikungunya-virusta havaitaan uusilla alueilla ja taudinpurkauksia on ennätyksellisen paljon (https://www.ecdc.europa.eu/en/news-events/world-mosquito-day-2025-europe-sets-new-records-mosquito-borne-diseases).  ECDC:n Aedesin levittämiä tauteja koskevissa ohjeissa varoitetaan myös, että ilmastonmuutos pidentää Aedesin  hyttysten kannalta suotuisia ympäristöajanjaksoja, mikä lisää dengue-, chikungunya-virus- ja zikavirustautiepidemioiden mahdollisuutta Euroopan mantereella.

Lancet Countdown Europe raportoi, että ilmastollinen soveltuvuus Länsi-Niilin virukseen, dengue-virukseen, chikungunya-virukseen, Zika-virukseen ja Plasmodium-loisiin (aiheuttaen malariaa) lisääntyy, mikä viittaa siihen, että ilmaston lämpeneminen sallii näiden taudinaiheuttajien säilyä kauempana pohjoisessa ja pidempään joka vuosi (Van Daalen et al. 2024).

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan vaikuta vain hyttysten välittämiin tauteihin. WHO:n Euroopan aluetoimiston arvio Lymen borrelioosista osoittaa, että punkit ovat jo laajentuneet korkeammille leveysasteille ja korkeuksille Euroopassa ja että tuleva lämpeneminen todennäköisesti helpottaa leviämistä ja vähentää esiintymistä alueilla, joista tulee liian kuumia ja kuivia (https://www.who.int/publications/i/item/9789289022910).

Poliittiset toimet

Vektorivälitteisiä tauteja koskevassa EU:n politiikassa on vähitellen siirrytty pitkälti reaktiivisesta lähestymistavasta – jossa keskitytään reagoimaan taudinpurkauksiin niiden ilmetessä – ennakoivampaan ja yhdennetympään kehykseen, joka kuvastaa ilmastoon liittyvien terveysriskien ”uutta normaalia”. Nousevat lämpötilat, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekologiset häiriöt sekä globalisaatio laajentavat vektorivälitteisten taudinaiheuttajien maantieteellistä levinneisyysaluetta ja kausittaisia tartunta-ikkunoita. Tässä yhteydessä EU on enenevässä määrin sisällyttänyt VBD-uhkiin varautumisen Euroopan terveysunionin laajempaan visioon, jolla pyritään vahvistamaan pitkän aikavälin selviytymiskykyä ja koordinoituja toimia kaikissa jäsenvaltioissa sen sijaan, että turvauduttaisiin väliaikaisiin rajoitustoimenpiteisiin ( https://commission.europa.eu/topics/public-health/european-health-union_en).

Tämän kehittyvän strategian keskeisenä pilarina on varautumisen parantaminen investoimalla innovointiin ja terveysturvaan, kuten EU:n yhteinen toimi vektoriuhkien havaitsemis- ja valvontavalmiuksia koskevien jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien laajentamiseksi. Tällä yhteisellä toimella perustetaan tieteidenvälisiä ohjelmia vektorijakauman ja populaatiodynamiikan seuraamiseksi sekä kehitetään ja toteutetaan vastatoimia tautia levittävien vektorien torjumiseksi, mukaan lukien fysikaaliset, biologiset ja kemialliset menetelmät, joita täydennetään julkisilla tiedotuskampanjoilla.

Operatiivisella tasolla EU:n politiikassa edetään myös kohti integroitua vektorien seurantaa ja valvontaa. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain ihmisten kliinisiin tapauksiin, EU edistää yhteinen terveys -lähestymistapaa, johon sisältyy eläinten seuranta (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tehtävän kautta) ja entomologinen seuranta. ECDC:n ja EFSAn rahoittamalla VectorNet-hankkeella on keskeinen rooli hyttys-, punkki- ja muita vektoripopulaatioita koskevien tietojen keräämisessä ja jakamisessa kaikkialla Euroopassa, mikä mahdollistaa varhaisemman riskin havaitsemisen ja kohdennetummat toimet ennen taudinpurkausten laajaa leviämistä (https://www.vectornetdata.org/).

EU:n virastojen välinen tieteellinen koordinointi vahvistaa tätä yhdennettyä kehystä entisestään. EFSA antaa erityisesti eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän lautakunnan kautta riippumatonta tieteellistä neuvontaa zoonoottisista vektorivälitteisistä taudeista, jotka vaikuttavat eläimiin (https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/vector-borne-diseases). EFSA tekee tiivistä yhteistyötä ECDC:n kanssa seurantatietojen jakamiseksi, ja molemmat virastot hallinnoivat yhdessä One-Health VectorNet -verkostoa ja eläinlääkinnällisesti ja kansanterveydellisesti merkittäviä vektoreita koskevaa hanketta.

EFSA ja ECDC arvioivat yhdessä jäsenvaltioiden keräämien tietojen perusteella Länsi-Niilin viruksen esiintymistä Euroopassa ja laativat yhteisiä kuukausittaisia raportteja ihmisten ja eläinten tartunnoista, tukevat näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja vahvistavat monialaista yhteistyötä EU:n VBD-strategian ytimessä.

Tämän institutionaalisen ja sääntelyyn liittyvän kehityksen rinnalla EU myös vahvistaa tieteellistä ja operatiivista perustaansa ilmastoon liittyville ‑-terveysuhkille eurooppalaisella ilmasto-terveysklusterilla (ilmastoterveys), joka on Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteistyöhanke, joka kokoaa yhteen kuusi merkittävää tutkimus- ja innovointihanketta: BlueAdapt, CATALYSE, CLIMOS, HIGH Horizons, IDAlertja TRIGGER. Yhdessä nämä hankkeet tuottavat näyttöä, dataa, valvontavälineitä ja varhaisen ‑-varoituksen valmiuksia, jotka tukevat suoraan EU:n valmiutta vektori ‑borne- ja muiden ilmaston ‑-herkkien tautien varalta. Klusteri edistää synergioita ympäristö-, ilmasto- ja terveystutkimusyhteisöjen välillä, parantaa tieteen ‑policy-kääntämistä ja kehittää yhdenmukaistettuja indikaattoreita ja mallintamismenetelmiä, jotka auttavat ennakoimaan uusia riskejä sen sijaan, että niihin vastattaisiin reaktiivisesti. Ilmastonmuutos-terveysklusterin avulla ‑edge-tiedetietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi Euroopan terveysunionin, HERAn ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian kaltaisissa aloitteissa. Se toimii siltana tutkimuksen, politiikan ja käytännön välillä ja vahvistaa EU:n kykyä ennustaa uhkia, ohjata kohdennettuja toimia ja kehittää pitkän aikavälin ‑-resilienssiä nopeasti muuttuvassa ilmastossa.