Oikeudenmukainen häiriönsietokyky

Urban

Keskeiset viestit

• Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt ovat suurimmassa vaarassa ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi, heillä on vähiten kykyä sopeutua ja he ovat vähiten todennäköisesti kuultavissa, tunnustettuja ja hyötyvät sopeutumistoimista. Oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn strategioissa tunnustetaan ilmastonmuutoksen ihmisiin ja paikkoihin kohdistuvien vaikutusten epätasainen jakautuminen, epätasaiset edellytykset ja valmiudet (sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, terveyteen liittyvät jne.) sopeutua ja osallistua sopeutumistoimien tarjoamiin hyötyihin.
• ”Ketään ei jätetä jälkeen” -periaate on keskeinen tekijä viimeaikaisissa ja tulevissa EU:n politiikoissa, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskeva politiikkapaketti ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio. Erityisesti uudessa EU:n sopeutumisstrategiassa on keskitytty nimenomaisesti oikeudenmukaiseen selviytymiskykyyn.
• Sen varmistaminen, ettei ketään jätetä jälkeen, edellyttää tasapuolisuusnäkökohtien painottamista sopeutumisen suunnittelun, täytäntöönpanon ja seurannan kaikissa vaiheissa sekä kaikilla hallintotasoilla. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mielekäs osallistuminen näihin prosesseihin on myös olennaisen tärkeää.

Oikeudenmukainen selviytymiskyky – ilmastoriskeihin ja sopeutumistoimiin liittyvän eriarvoisuuden poistaminen

Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset - heidän ikänsä, terveytensä, asuinpaikkansa tai sosioekonomisen asemansa vuoksi - ja järjestelmät ovat suurimmassa vaarassa ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi, niillä on vähiten kykyä sopeutua ja ne ovat vähiten todennäköisesti kuultavissa, tunnustettuja ja hyötyvät sopeutumistoimista. Sopeutumistoimilla voidaan korjata joitakin näistä eriarvoisuuksista, mutta ne saattavat myös pahentaa jo olemassa olevia puutteita.

Käsite ”ketään ei jätetä jälkeen” ilmastonmuutoksessa, jota kutsutaan myös ”oikeudenmukaiseksi sopeutumisessa” tai ”oikeudenmukaiseksi selviytymiskyvyksi”, on näin ollen otettava asianmukaisesti huomioon toteutettaessa oikeudenmukaista, muutosvoimaista ja pitkän aikavälin sopeutumista ilmastonmuutokseen, jotta vältetään huonon sopeutumisen käytännöt, riskin uudelleenjako tai olemassa olevan eriarvoisuuden vahvistaminen ja vältetään ”voittajien” ja ”häviäjien” syntyminen (Euroopan alueellinen yhteistyö, 2021). Tämä koskee erityisesti seuraavia seikkoja:

• Ilmastoriskien aiheuttaman eriarvoisen taakan vähentäminen – Ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettomasti tiettyihin ryhmiin ja alueisiin, mikä johtuu ilmastonmuutoksen epätasaisesta altistumisesta, olemassa olevista haavoittuvuuksista, erilaisista taloudellisista ja poliittisista valmiuksista sekä julkisten palvelujen ja infrastruktuurin (kuten tulvilta ja äärimmäisiltä lämpötiloilta suojaavien asianmukaisten asuntojen) erilaisista käyttömahdollisuuksista. EEA:n raportissa esitetään lisätietoja haavoittuvuuteen ja ilmastoriskeille altistumiseen liittyvästä eriarvoisuudesta.
• Varmistetaan sopeutumisen hyötyjen (ja rasitteiden) tasapuolinen jakautuminen – Sopeutumistoimenpiteet ja -politiikat eivät välttämättä hyödytä kaikkia samassa määrin, ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa johtaa ”epäsopeutumiseen”. Esimerkiksi sopeutumisinvestoinnit (esim. viheralueet, tulvavakuutukset, paikalliset vedensäästö- tai jäähdytystoimenpiteet), joilla ei varmisteta kohtuuhintaisuutta, voivat sulkea pois pienituloiset kotitaloudet.

Sen varmistaminen, ettei ketään jätetä jälkeen, edellyttää sen vuoksi, että sopeutumispolitiikan kaikissa vaiheissa keskitytään oikeusnäkökohtiin ja että asianomaiset ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät osallistuvat mielekkäällä tavalla päätöksentekoprosesseihin.

Poliittinen kehys

Yhä laajemmin tunnustetaan tarve ”ketään ei jätetä jälkeen” kaikilla EU:n politiikan aloilla, erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Oikeudenmukainen selviytymiskyky on keskeisessä asemassa sekä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa että uudessa EU:n sopeutumisstrategiassa, jolla pannaan täytäntöön EU:n ilmastolaki. Strategiassa korostetaan, että on tärkeää saavuttaa häiriönsietokyky oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla ja että sopeutumistoimenpiteet on suunniteltava siten, että niissä otetaan huomioon sosiaaliset näkökohdat, mukaan lukien ilmastoriskien ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kansainväliset ulottuvuudet. Siinä Euroopan unioni sitoutuu tukemaan oikeudenmukaista siirtymää erilaisilla politiikoilla ja rahoitusjärjestelmillä sekä panemalla täytäntöön voimassa olevaa työllisyys- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa korostetaan ”oikeudenmukaista siirtymää” yhteiskuntaan, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ei synny vuoteen 2050 mennessä, ja todetaan, että tiettyihin maihin ja väestöryhmiin kohdistuvaan kohtuuttomaan taakkaan on puututtava. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia toimia, kuten 55-valmiuspakettia, ohjaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jotta talous- ja ympäristöpolitiikat saadaan tasapainoon sosiaalisten politiikkojen kanssa.

Tietopohjan parantaminen

Vaikka termi "oikeudenmukainen häiriönsietokyky" on ilmastopolitiikassa suhteellisen uusi, ilmastonmuutoksen sosiaalisia vaikutuksia koskeva tutkimusala on jo vakiintunut, ja viime aikoina maailmanlaajuisen ja Euroopan tason tietopohja on kasvussa.

Aihetta käsitellään erityisesti useissa raporteissa sekä maailmanlaajuisesti että EU:n tasolla. IPCC:n viidennessä arviointiraportissa (AR5)  tunnustettiin jo ilmastoriskien epätasainen jakautuminen eri aloilla, ja viimeisimmässä IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa (AR6) korostetaan oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisen keskeisenä laatuna kaikilla hallinnon tasoilla. Työryhmän II kannanotossa kuudenteen arviointikertomukseen yksilöidään erityisesti oikeudenkäytön periaatteet, jotka olisi otettava huomioon sopeutumisvaihtoehtojen arvioinnissa.

Kahdeksannessa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevässä kertomuksessa esitellään Euroopan nykyisiä sosioekonomisia ja alueellisia eroja ja sitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat niitä, mikä osoittaa, että koheesiopolitiikkaa olisi kehitettävä näihin haasteisiin vastaamiseksi.

Euroopan alueellisen yhteistyön ja ilmastonmuutosliittouman teknisessä asiakirjassa ”Leaving No One Behind” in Climate Resilience Policy and Practice in Europe (2021) tarkastellaan oikeudenmukaisen siirtymän käytännön vaikutuksia sopeutumisen ja ilmastokestävyyden – oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn – yhteydessä. Siinä annetaan tietoa siitä, miten oikeusnäkökohdat voidaan ottaa huomioon sopeutumisen tukivälineen mukaisesti sopeutumisen toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa. Muissa Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan alueellisen yhteistyön ja ilmastonmuutosliittouman tuotteissa, jotka ovat tärkeitä oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn ymmärtämisen kannalta, otetaan huomioon oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn politiikkojen terveyteen ja kaupunkeihin liittyvät näkökohdat.

EEA:n tavoitteena on käsitellä oikeusnäkökohtien huomioon ottamista hillitsemis- ja sopeutumispolitiikoissa yhdennetyn lähestymistavan mukaisesti. Euroopan ympäristökeskuksen katsauksessa, jossa tarkastellaan vähähiilisen energiapolitiikan sosiaalisia haasteita Euroopassa, sopeutumisnäkökohtia tarkastellaan hiili- ja energiaverojen epäoikeudenmukaisten vaikutusten arvioinnissa ja toimintapoliittisessa analyysissä, jotta voidaan maksimoida sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden hyödyt.

EEA:n vuoden 2022 katsaus ”Kohti oikeudenmukaista häiriönsietokykyä”: Kun ketään ei jätetä jälkeen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, tarkastellaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja miten näitä vaikutuksia voidaan ehkäistä tai vähentää oikeudenmukaisilla sopeutumistoimilla. Siinä esitetään myös esimerkkejä tasapuolisuuteen tähtäävistä politiikoista ja toimenpiteistä eri puolilta Eurooppaa.

EU toteuttaa myös useita toimia, joilla autetaan poliittisia päättäjiä ja toimijoita saamaan lisää tietoa ja menetelmiä oikeudenmukaisten selviytymiskykyä koskevien politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten. Esimerkiksi tutkimuksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia käsittelevä asiantuntijaryhmä (ESIR) antaa komissiolle näyttöön perustuvaa poliittista neuvontaa siitä, miten voidaan kehittää oikeudenmukaista, tulevaisuuteen suuntautuvaa ja muutosvoimaista tutkimus- ja innovointipolitiikkaa.

Euroopan komissio ja Euroopan ympäristökeskus kehittävät yhteistyössä useiden EU:n ja maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa eurooppalaista ilmaston ja terveyden seurantakeskusta. Se tarjoaa pääsyn keskeisimpiin tietoresursseihin, jotka koskevat sosiaaliryhmien haavoittuvuutta terveyteen liittyville ilmastovaikutuksille ja -riskeille sekä oikeutta poliittisissa toimissa.

Oikeus ilmastopolitiikassa on myös Horisontti 2020 -ohjelman keskeinen aihe, erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Sopeutumisen osalta joissakin käynnissä olevissa hankkeissa tutkitaan ilmastoriskien ja niihin liittyvien politiikkojen jakautumisvaikutuksia. Esimerkiksi CASCADE-hankkeessa tutkitaan ilmastoriskien leviämistä kansainvälisellä tasolla eurooppalaisissa yhteiskunnissa ja arvioidaan mahdollisia sosioekonomisia haittoja. Politiikat ovat NAVIGATE-hankkeen keskiössä. Hankkeessa kehitetään uusia integroituja arviointimalleja, joilla voidaan mallintaa eriarvoisuutta ja arvioida, miten hillitsemis- ja sopeutumispolitiikat vaikuttavat siihen. Lisäksi JustNature-hankkeen tarkoituksena on aktivoida luontopohjaisia ratkaisuja välineinä, joilla varmistetaan oikeus terveyteen ja hyvinvointiin seitsemässä pilottikaupungissa.

Life-ohjelmalla edistetään myös tietopohjan laajentamista. Esimerkiksi Kehittyvät alueet -hanke tarjoaa käytännön kokemusta haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kartoittamisesta riskinarviointia varten ja oikeusnäkökohtien huomioon ottamisesta kuntien ja alueiden sopeutumisen etenemissuunnitelmassa.

Rahoituksen ja investointien tukeminen

EU on sitoutunut tukemaan oikeudenmukaista siirtymää erityisillä rahoitusjärjestelmillä, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla.

Sopeutumisrahoitusta on saatavilla EU:n eri rahoitusvirroista, ja monet niistä tukevat myös oikeudenmukaista selviytymiskykyä. Monivuotisella rahoituskehyksellä 2021–2027 varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin tärkeimpiin EU:n meno-ohjelmiin, kuten myös EU:n sopeutumisstrategiassa esitetään. Lisäksi Euroopan komissio myöntää Next Generation EU -välineen kautta rahoitusta (750 miljardia euroa) covid-19-epidemiaan liittyvästä talouskriisistä toipumiseen. Ohjelmasta rahoitetaan kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia, joiden tarkoituksena on muuttaa Euroopan talouksia radikaalisti oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän ja digitaalisen siirtymän avulla.

Life-ohjelma on omistettu kokonaan ympäristölle, ja sen talousarvio on 1,9 miljardia euroa ilmastotoimiin, joihin sisältyy ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Epätasa-arvon torjuminen vihreässä siirtymässä on myös Horisontti Eurooppa -puiteohjelman keskeisten strategisten suuntaviivojen ytimessä (95,5 miljardia euroa). Vuosia 2021–2024 koskevan strategisen suunnitelman mukaan ohjelmalla edistetään tutkimuksen avulla selviytymiskykyisemmän, osallistavamman ja demokraattisemman eurooppalaisen yhteiskunnan luomista. Tätä varten hillitsemis- ja sopeutumistoimien tasapuolisuuden teemalla on monialaisia vaikutuksia Horisontti Eurooppa -työohjelmiin, ja erityisesti kuudella uudella ehdotuspyynnöllä edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan mission täytäntöönpanoa. Vaikka yhdessäkään ehdotuspyynnössä ei mainita nimenomaisesti sosiaalisia näkökohtia, niiden täytäntöönpanossa otetaan huomioon oikeusnäkökohdat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n mission tavoitteiden mukaisesti.

Muita asiaankuuluvia EU:n rahoitusohjelmia ovat seuraavat:

• Yhteisellä maatalouspolitiikalla (378,5 miljardia euroa) tuetaan maatalousalan sopeutumista kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin viljelijäryhmiin.
• Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on keskeinen rahoitusväline Euroopan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi. ESR rahoittaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille; oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus.
• Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) voidaan käyttää myös sopeutumiseen ja sopeutumisen sosiaaliseen ulottuvuuteen. EAKR:n rahoitusprioriteetteihin kuuluvat sekä ”vihreämpi, vähähiilinen ja selviytymiskykyinen [Eurooppa]” että ”sosiaalisempi”.

Täytäntöönpanon tukeminen

Euroopan tasolla oikeudenmukainen selviytymiskyky integroidaan ja pannaan täytäntöön Euroopan sopeutumisstrategiaan perustuvilla toimilla ja muilla EU:n aloitteilla.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn teema sisällytetään sopeutumispolitiikkojen täytäntöönpanoon paikallistasolla. Toimintapolitiikan tukivälineessä annetaan sopeutumisen täytäntöönpanoa koskevia ohjeita, jotka kattavat nimenomaisesti epätasa-arvoisen altistumisen ja haavoittuvuuden ilmastovaikutuksille. Vuonna 2023 käynnistettiin pilottiohjelma, johon osallistui 40 kuntaa 12 maasta ja jolla autettiin näitä kuntia edistämään sopeutumistoimia oikeudenmukaisella tavalla.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa EU:n missiota johtaa ilmastotoimien pääosasto, ja sen tarkoituksena on tukea suoraan vähintään 150:tä Euroopan aluetta ja yhteisöä, jotta niistä tulisi ilmastonmuutoksen kestäviä vuoteen 2030 mennessä. Missiossa keskitytään ratkaisuihin ja varautumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin oikeudenmukaisella ja oikeudenmukaisella tavalla osallistavien hallintoprosessien avulla ja tukemalla toimia, joilla suojellaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Se sisältää käyttäytymisen muutoksen ja sosiaaliset näkökohdat käsittelemällä uusia yhteisöjä tavanomaisten sidosryhmien ulkopuolella.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteella edistetään kestävyyttä, kokemuksen laatua ja osallisuutta eurooppalaisten asuintilojen suunnittelussa.