Oikeudenmukainen häiriönsietokyky

Urban

Keskeiset viestit

• Paikallisesta maailmanlaajuiseen mittakaavaan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt ovat eniten alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, niillä on vähiten sopeutumiskykyä ja ne tulevat vähiten kuulluiksi, tunnistetuiksi ja hyötyvät vähiten sopeutumistoimista. Oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn strategioissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ihmisiin ja paikkoihin kohdistuvien vaikutusten epätasainen jakautuminen, epätasaiset edellytykset ja valmiudet (sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, terveyteen liittyvät jne.) sopeutua ja hyötyä sopeutumistoimien tarjoamista eduista.
• Käsite ”ketään ei jätetä” on keskeinen tekijä viimeaikaisissa ja tulevissa EU:n politiikoissa, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelman politiikkapaketti ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio. Erityisesti uudessa EU:n sopeutumisstrategiassa on keskitytty nimenomaisesti oikeudenmukaiseen selviytymiskykyyn.
• Sen varmistaminen, että ketään ei jätetä jälkeen, edellyttää keskittymistä tasapuolisuusnäkökohtiin sopeutumisen suunnittelun, täytäntöönpanon ja seurannan kaikissa vaiheissa sekä kaikilla hallintotasoilla. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mielekäs osallistuminen näihin prosesseihin on myös olennaisen tärkeää.

Oikeudenmukainen häiriönsietokyky – ilmastoriskeihin ja sopeutumistoimiin liittyvän eriarvoisuuden poistaminen

Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset - ikänsä, terveytensä, asuinpaikkansa tai sosioekonomisen asemansa vuoksi - ja järjestelmät ovat eniten alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, niillä on vähiten sopeutumiskykyä ja ne tulevat vähiten kuulluiksi, tunnistetuiksi ja hyötyvät vähiten sopeutumistoimista. Sopeutumistoimilla voidaan korjata joitakin näistä eriarvoisuuksista, mutta ne saattavat myös pahentaa jo olemassa olevia puutteita.

Käsite ”ketään ei jätetä jälkeen” ilmastonmuutoksessa, jota kutsutaan myös ”sopeutumisoikeudenmukaiseksi” tai ”oikeudenmukaiseksi selviytymiskyvyksi”, on näin ollen otettava asianmukaisesti huomioon oikeudenmukaisen, muutosvoimaisen ja pitkän aikavälin ilmastonmuutokseen sopeutumisen täytäntöönpanossa, jotta vältetään huonot sopeutumiskäytännöt, riskin uudelleenjako tai olemassa olevan eriarvoisuuden vahvistaminen ja vältetään ”voittajien” ja ”häviäjien” syntyminen (Euroopanalueellinen yhteistyö, 2021). Tämä koskee erityisesti seuraavia seikkoja:

• Ilmastoriskien aiheuttaman epätasa-arvoisen taakan vähentäminen – Ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettomasti tiettyihin ryhmiin ja alueisiin, mikä johtuu ilmastonmuutoksen epätasaisesta altistumisesta, olemassa olevista haavoittuvuuksista, erilaisista taloudellisista ja poliittisista valmiuksista sekä julkisten palvelujen ja infrastruktuurin (kuten tulvilta ja äärimmäisiltä lämpötiloilta suojaavien asianmukaisten asuntojen) erilaisesta saatavuudesta. Euroopan ympäristökeskuksen raportissa esitetään lisää näkemyksiä haavoittuvuuteen ja ilmastoriskeille altistumiseen liittyvästä eriarvoisuudesta.
• Sopeutumisesta aiheutuvien hyötyjen (ja rasitteiden) tasapuolisen jakautumisen varmistaminen – Sopeutumistoimenpiteet ja -politiikat eivät välttämättä hyödytä kaikkia samassa määrin, ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa johtaa sopeutumattomuuteen. Esimerkiksi sopeutumisinvestoinnit (esim. viheralueet, tulvavakuutukset, paikalliset vedensäästö- tai jäähdytystoimenpiteet), joilla ei varmisteta kohtuuhintaisuutta, voivat sulkea pois pienituloiset kotitaloudet.

Sen varmistaminen, että ketään ei jätetä jälkeen, edellyttää siksi keskittymistä oikeusnäkökohtiin sopeutumispolitiikan kaikissa vaiheissa sekä asianomaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien merkityksellistä osallistumista päätöksentekoprosesseihin.

Toimintakehys

Tarve ”ketään ei jätetä” tunnustetaan yhä laajemmin kaikilla EU:n politiikan aloilla, erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Oikeudenmukainen selviytymiskyky on keskeisessä asemassa sekä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa että EU:n uudessa sopeutumisstrategiassa, jolla pannaan täytäntöön EU:n ilmastolaki. Strategiassa korostetaan, että on tärkeää saavuttaa selviytymiskyky oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla ja suunnitella sopeutumistoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon sosiaaliset näkökohdat, mukaan lukien ilmastoriskien ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kansainväliset ulottuvuudet. Siinä Euroopan unioni sitoutuu tukemaan oikeudenmukaista siirtymää erilaisilla politiikoilla ja rahoitusjärjestelmillä sekä panemalla täytäntöön voimassa olevaa työllisyys- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa korostetaan ”oikeudenmukaista siirtymää” yhteiskuntaan, jossa ei ole kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoteen 2050 mennessä, ja todetaan, että tiettyihin maihin ja väestöryhmiin kohdistuvaan kohtuuttomaan rasitteeseen on puututtava. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia toimia, kuten 55-valmiuspakettia, ohjataan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla talous- ja ympäristöpolitiikkojen ja sosiaalisten politiikkojen tasapainottamiseksi.

Tietopohjan parantaminen

Vaikka termi ”oikeudenmukainen häiriönsietokyky” on suhteellisen uusi ilmastopolitiikan alalla, ilmastonmuutoksen sosiaalisia vaikutuksia koskeva tutkimusala on jo vakiintunut, ja viime aikoina tietopohja maailmanlaajuisella ja Euroopan tasolla on kasvussa.

Useissa raporteissa käsitellään erityisesti tätä aihetta sekä maailmanlaajuisesti että EU:n tasolla. IPCC:n viidennessä arviointiraportissa (AR5)  tunnustettiin jo ilmastoriskien epätasainen jakautuminen eri aloilla, ja IPCC:n viimeisimmässä kuudennessa arviointiraportissa (AR6) korostetaan oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisen keskeisenä laatutekijänä kaikilla hallinnon tasoilla. Erityisesti työryhmä II:n kuudenteen arviointikertomukseen antamassa lausunnossa yksilöidään oikeudenmukaisuuden periaatteet, jotka olisi otettava huomioon sopeutumisvaihtoehtojen arvioinnissa.

Kahdeksannessa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevässä kertomuksessa esitellään Euroopan nykyisiä sosioekonomisia ja alueellisia eroja ja sitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat niitä, ja todetaan, että koheesiopolitiikkaa olisi kehitettävä näihin haasteisiin vastaamiseksi.

ETC:n ja CCA:n teknisessä asiakirjassa ”Leaving No One Behind” in Climate Resilience Policy and Practice in Europe”(2021) tarkastellaan oikeudenmukaisen siirtymän käytännön vaikutuksia sopeutumisen ja ilmastokestävyyden yhteydessä – ”just resilience”. Siinä annetaan tietoa siitä, miten oikeudenmukaisuusnäkökohdat voidaan ottaa huomioon sopeutumispolitiikan syklin kaikissa vaiheissa sopeutumisen tukivälineen mukaisesti. Muissa Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan alueellisen yhteistyön / ilmastonmuutosliittouman tuotteissa, jotka ovat tärkeitä oikeudenmukaisen häiriönsietokyvyn ymmärtämisen kannalta, otetaan huomioon terveyteen ja kaupunkeihin liittyvät näkökohdat oikeudenmukaisen häiriönsietokyvyn toimintapolitiikoissa.

Euroopan ympäristökeskuksen tavoitteena on käsitellä oikeusnäkökohtien huomioon ottamista hillitsemis- ja sopeutumispolitiikoissa yhdennetyllä lähestymistavalla. Euroopan ympäristökeskuksen katsauksessa Exploring the social challenges of low-carbon energy policies in Europe sopeutumisnäkökohdat otetaan huomioon hiili- ja energiaverojen epäoikeudenmukaisten vaikutusten arvioinnissa ja poliittisessa analyysissa, jotta voidaan maksimoida sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden hyödyt.

Euroopan ympäristökeskuksen vuoden 2022 katsaus Kohti oikeudenmukaista häiriönsietokykyä: Kun ketään ei jätetä jälkeen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, tarkastellaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja miten näitä vaikutuksia voidaan ehkäistä tai vähentää oikeudenmukaisilla sopeutumistoimilla. Siinä esitetään myös esimerkkejä tasa-arvoon tähtäävistä politiikoista ja toimenpiteistä eri puolilta Eurooppaa.

EU toteuttaa myös useita toimia, joilla autetaan antamaan poliittisille päättäjille ja alan toimijoille lisää tietoa ja menetelmiä oikeudenmukaisten häiriönsietokykyä koskevien politiikkojen ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Esimerkiksi tutkimuksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia käsittelevä asiantuntijaryhmä (ESIR) antaa komissiolle näyttöön perustuvaa toimintapoliittista neuvontaa siitä, miten voidaan kehittää oikeudenmukaista, tulevaisuuteen suuntautuvaa ja muutosvoimaista tutkimus- ja innovointipolitiikkaa.

Euroopan komissio ja Euroopan ympäristökeskus kehittävät yhteistyössä useiden EU:n ja maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa eurooppalaista ilmaston ja terveyden seurantakeskusta. Se tarjoaa pääsyn tärkeimpiin tietoresursseihin, jotka koskevat sosiaaliryhmien haavoittuvuutta terveyteen liittyville ilmastovaikutuksille ja -riskeille sekä oikeudenmukaisuutta poliittisissa toimissa.

Oikeudenmukaisuus ilmastopolitiikassa on myös Horisontti 2020 -ohjelman keskeinen aihe, erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Sopeutumisen osalta joissakin käynnissä olevissa hankkeissa tutkitaan ilmastoriskien ja niihin liittyvien politiikkojen jakovaikutuksia. Esimerkiksi CASCADE-hankkeessa tutkitaan ilmastoriskien leviämistä kansainvälisellä tasolla eurooppalaisissa yhteiskunnissa ja arvioidaan mahdollisia sosioekonomisia haittoja. Politiikat ovat painopisteenä NAVIGATE-hankkeessa, jossa kehitetään uusia yhdennettyjä arviointimalleja, joilla voidaan mallintaa eriarvoisuutta ja arvioida, miten hillitsemis- ja sopeutumispolitiikat vaikuttavat niihin. Lisäksi JustNature-hankkeessa pyritään aktivoimaan luontoon perustuvia ratkaisuja keinona varmistaa oikeus terveyteen ja hyvinvointiin seitsemässä pilottikaupungissa.

Life-ohjelmalla edistetään myös tietopohjan laajentamista. Esimerkiksi Kehittyvät alueet -hanke tarjoaa käytännön kokemusta haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kartoittamisesta riskinarviointia varten ja oikeusnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnallisessa ja alueellisessa sopeutumisen etenemissuunnitelmassa.

Rahoituksen ja investointien tukeminen

EU on sitoutunut tukemaan oikeudenmukaista siirtymää erityisillä rahoitusjärjestelyillä, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla.

Sopeutumisrahoitusta on saatavilla EU:n eri rahoitusvirroista, ja monet niistä tukevat myös oikeudenmukaista selviytymiskykyä. Monivuotisella rahoituskehyksellä 2021–2027 varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin tärkeimpiin EU:n meno-ohjelmiin, kuten myös EU:n sopeutumisstrategiassa esitetään. Lisäksi Euroopan komissio myöntää Next Generation EU -ohjelmasta (750 miljardia euroa) varoja covid-19-epidemiaan liittyvästä talouskriisistä toipumiseen. Ohjelmasta rahoitetaan kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia, joiden tarkoituksena on muuttaa Euroopan talouksia radikaalisti oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän ja digitaalisen siirtymän avulla.

Life-ohjelma on omistettu kokonaan ympäristölle, ja sen talousarvio on 1,9 miljardia euroa ilmastotoimiin, joihin sisältyy ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Vihreän siirtymän eriarvoisuuteen puuttuminen on myös keskeisellä sijalla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman keskeisissä strategisissa suuntaviivoissa (95,5 miljardia euroa). Strategisen suunnitelman 2021–2024 mukaan ohjelmalla edistetään tutkimuksen avulla selviytymiskykyisemmän, osallistavamman ja demokraattisemman eurooppalaisen yhteiskunnan luomista. Tätä varten hillitsemis- ja sopeutumistoimien tasapuolisuuden teema leikkaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman työohjelmat ja erityisesti kuusi uutta ehdotuspyyntöä edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan mission täytäntöönpanoa. Vaikka yhdessäkään ehdotuspyynnössä ei nimenomaisesti mainita sosiaalisia näkökohtia, niiden täytäntöönpanossa otetaan huomioon oikeusnäkökohdat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n mission tavoitteiden mukaisesti.

Muita asiaan liittyviä EU:n rahoitusohjelmia ovat:

• Yhteisellä maatalouspolitiikalla (378,5 miljardia euroa) tuetaan maatalousalan mukauttamista kiinnittäen erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin viljelijäryhmiin.
• Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on keskeinen rahoitusväline, jolla tuetaan Euroopan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä. ESR rahoittaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille; oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus.
• Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) voidaan käyttää myös sopeutumiseen ja sopeutumisen sosiaaliseen ulottuvuuteen. EAKR:n rahoitusprioriteetteihin kuuluvat sekä ”vihreämpi, vähähiilinen ja sopeutumiskykyinen [Eurooppa]” että ”sosiaalisempi”.

Täytäntöönpanon tukeminen

Euroopan tasolla oikeudenmukainen selviytymiskyky integroidaan ja pannaan täytäntöön Euroopan sopeutumisstrategiaan perustuvilla toimilla ja muilla EU:n aloitteilla.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn teema sisällytetään sopeutumispolitiikkojen täytäntöönpanoon paikallistasolla. Se antaa toimintapolitiikan tukijärjestelynsä puitteissa sopeutumisen täytäntöönpanoa koskevia ohjeita, jotka kattavat nimenomaisesti epätasa-arvoisen altistumisen ja haavoittuvuuden ilmastovaikutuksille. Vuonna 2023 käynnistettiin pilottiohjelma, johon osallistuu 40 kuntaa 12 maasta ja jonka tarkoituksena on auttaa näitä kuntia edistämään sopeutumistoimia oikeudenmukaisella tavalla.

Ilmastotoimien pääosaston johtaman ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n mission tarkoituksena on tukea suoraan vähintään 150:tä Euroopan aluetta ja yhteisöä, jotta niistä tulisi ilmastonmuutoksen kestäviä vuoteen 2030 mennessä. Missiossa keskitytään ratkaisuihin ja varautumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin oikeudenmukaisella ja oikeudenmukaisella tavalla osallistavien hallintoprosessien avulla ja tukemalla toimia, joilla suojellaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Se sisältää käyttäytymisen muutoksen ja sosiaaliset näkökohdat käsittelemällä uusia yhteisöjä tavanomaisten sidosryhmien lisäksi.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteella edistetään kestävyyttä, kokemusten laatua ja osallisuutta eurooppalaisten asuintilojen suunnittelussa.