Energia

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan energiantuotannon (sekä uusiutumattoman että uusiutuvan energian) ja toimitusehtojen osalta. Riskejä ovat muun muassa kaikentyyppisten voimalaitosten tehokkuuden aleneminen sekä ääri-ilmiöiden energiainfrastruktuurille aiheuttamat vahingot. Energia-alan ilmastokestävyyden parantaminen on avainasemassa EU:n ilmastotoimissa, mikä johtuu pääasiassa sen roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä yhtenä ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen tärkeimmistä lähteistä.
• Eurooppalainen ilmastolaki ja 55-valmiuspaketti vauhdittavat EU:n energia-alan merkittävää hiilestä irtautumista. Vaikka EU:n uudessa sopeutumisstrategiassa ei ole vielä ehdotettu erityisiä toimia, kyseisillä ilmastopolitiikoilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia alan sopeutumisvaihtoehtoihin. EU:n sopeutumisstrategiaan ja koheesiopolitiikkaa koskeviin asiakirjoihin sisältyvien tietojen ja ohjeiden perusteella Eurooppa aikoo erityisesti investoida ilmastonmuutoksen kestävään infrastruktuuriin, erityisesti uusiutuvan energian infrastruktuurin perustamiseen.
• Yhteinen tutkimuskeskus toimitti mallinnustutkimuksia, joissa arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutusta energia-alaan, ja Euroopan energiajärjestelmän sopeutumismahdollisuuksia sekä Euroopan energiajärjestelmän ilmastokestävyyttä nyt ja tulevaisuudessa. EEA analysoi näitä tutkimuksia, mutta useissa EU:n rahoittamissa tutkimus- ja innovointihankkeissa ehdotetaan ratkaisuja sopeutumisen valtavirtaistamiseksi tähän EU:n keskeiseen politiikanalaan.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Frederic Laugier, EDF

Ilmastonmuutos vaikuttaa energiajärjestelmään monin tavoin kausittaisten ja vuotuisten lämmitys- ja jäähdytystarpeiden muutoksista energian tuotantoon ja jakeluun liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Riskejä ovat muun muassa voimalaitosten hyötysuhteen aleneminen, jäähdytysveden ja vesivoimalaitosten veden käytön rajoitukset. Lisäksi ilmastonmuutos voi vahingoittaa energiainfrastruktuureja äärimmäisten tapahtumien, kuten rannikko- ja sisävesitulvien, myrskyjen ja maastopalojen, vuoksi.

Eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa todettiin, että sähkön tarjontaan ja kysyntään vaikuttavasta lämmöstä ja kuivuudesta johtuvien energiahäiriöiden riski on kiireellisin, sillä Etelä-Eurooppa on hotspot-alue. Arvioinnissa todetaan myös, että energiahuoltoon kohdistuvat riskit voivat kasaantua kaikkiin yhteiskunnan aloihin ja toimintoihin ja uhata turvallisuutta, taloudellista hyvinvointia ja ihmisten terveyttä.

Energia-ala on altis merkittäville ilmastoon liittyville haavoittuvuuksille: se on avainasemassa EU:n ilmastotoimissa, mikä johtuu pääasiassa sen roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä yhtenä ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen tärkeimmistä lähteistä. Tämän kaksitahoisen roolin vuoksi sopeutumisen valtavirtaistaminen tällä alalla vaikuttaa ensiarvoisen tärkeältä, ja tämä otetaan asianmukaisesti huomioon vuoden 2021 EU:n sopeutumisstrategiassa.

Poliittinen kehys

Euroopan komission strategiset suuntaviivat energia-alalle vahvistetaan vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa ja energiaunionissa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2021 uuden eurooppalaisen ilmastolain. Lainsäädännössä asetetaan tavoitteeksi ilmastoneutraali Euroopan unioni vuoteen 2050 mennessä ja tehdään näin lopullisesta tavoitteesta ensimmäistä kertaa oikeudellisesti sitova vaatimus. EU:n 55-valmiuspaketti sisältää toimintapoliittisia ehdotuksia, joissa määritellään EU:n tavoite täyttää Pariisin sopimuksen mukainen osuutensa. Komission ehdotus lainsäädäntövälineiksi eurooppalaisessa ilmastolaissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä ehdotetaan myös energia-alalle ratkaisuja, jotka on pantava täytäntöön ilmastokestävällä tavalla.

Euroopan komissio esitteli 18. toukokuuta 2022 RepowerEU-suunnitelman, jolla pyritään minimoimaan Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista. Suunnitelma auttaa myös pitämään EU:n aikataulussa kohti hiilineutraaliutta. Suunnitelma perustuu kolmeen pilariin: energiansäästö; energiatoimitusten monipuolistaminen; ja fossiilisten polttoaineiden nopea korvaaminen kaikilla aloilla nopeuttamalla siirtymistä puhtaaseen energiaan. Suunnitelmassa kaavaillaan merkittäviä investointeja kaasun toimitusvarmuuteen ja sähköverkkoihin sekä EU:n laajuisen vetyrungon perustamiseen. Suunnitelmalla on vaikutuksia EU:n energia-alan sopeutumiseen, sillä kolmen pilarin täytäntöönpano voisi vähentää ilmastovaikutusten aiheuttamia riskejä sekä EU:n ulkopuolisten energiainfrastruktuurien että EU:n energia-alan yleisen ilmastoriskialttiuden osalta.

Vuoden 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelma johtaa EU:n energia-alan merkittävään hiilestä irtautumiseen. Vaikka tällä on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia alan sopeutumisvaihtoehtoihin, uudessa EU:n strategiassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ei ole energia-alaa koskevaa erityistä osiota, mutta se sisältää useita asiaankuuluvia suosituksia. Keskittyminen esimerkiksi kuivuuteen sisältää vesihuollon sopeutumistoimia vesi- ja lämpövoimalaitosten toimintaa varten. Sopeutumisstrategiassa suositellaan, että sopeutumisstrategia sisällytetään energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnon edellyttämiin seurantamenettelyihin. korostaa vesitehokkuuden merkitystä energiamerkintöjä ja energiantuotantoa koskevissa asetuksissa.

Energia-ala on välillisesti merkityksellinen strategian muiden toimien kannalta. Se on otettava huomioon käsiteltäessä integrointia muihin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteisiin, erityisesti perusparannusaaltoon, jossa käsitellään laajasti energiankäyttöä rakennetussa ympäristössä, kiertotaloutta ja saasteettomuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin sekä älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaan, koska energialla on tärkeä rooli valmistuksessa ja liikenteessä. Vastaavasti strategiassa mainittu tarve varmistaa uusien investointien ilmastokestävyys koskee kaikkia energiainfrastruktuureja.

Strategiassa mainituilla ilmastonmuutoksen rajatylittävillä vaikutuksilla on merkitystä myös kansainvälisten energiamarkkinoiden toiminnan ja EU:hun suuntautuvien energiatoimitusten kannalta. Satamainfrastruktuurin häiriöt vaikuttavat energiapolttoaineiden kuljetukseen, ilmastonmuutoksen aiheuttamat konfliktit vaikuttavat energiavarmuuteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset napa-alueilla vaikuttavat uusiin toimitusreitteihin sekä ikiroudan sulamiseen, joka voi uhata fossiilisten polttoaineiden louhintapaikkoja ja putkia Articissa.

On odotettavissa, että energiainfrastruktuurin sääntelykehyksen, myös TEN-E-asetuksen, ilmoitetusta uudelleentarkastelusta aiheutuu sopeutumisvaikutuksia, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa.

Mitä tulee sääntelykehykseen, joka koskee kriittisten energiainfrastruktuurien haavoittuvuutta suurille uhkille, vuonna 2008 annetussa Euroopan elintärkeää infrastruktuuria koskevassa direktiivissä edellytettiin, että EU:n jäsenvaltiot suojelevat ”yhteiskunnallisesti elintärkeiden toimintojen” infrastruktuuria kaikilta vaaroilta ja uhkilta, mutta siinä ei mainittu erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaaroja ja uhkia. Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevalla direktiivillä korvattiin vuoden 2023 alussa eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva direktiivi, jotta voidaan ottaa huomioon yhteenliitettävyyden, keskinäisen riippuvuuden ja kriittisen infrastruktuurin rajatylittävän toiminnan lisääntyminen. Ne perustelevat tätä uutta direktiiviä pääasiassa sillä, että monimutkaisessa ja toisiinsa liittyvässä maailmassa katsottiin, että ainoastaan varojen suojaaminen ei riitä estämään häiriöitä ja kerrannaisvaikutuksia. CER-direktiivillä suojellaan EU:n elintärkeitä yhteiskunnallisia toimintoja vahvistamalla keskeisiä palveluja tarjoavien kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä. Ilmastonmuutos mainitaan nimenomaisesti tekijänä, joka lisää äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheyttä ja laajuutta ja siten elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvaa fyysistä riskiä, ja jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ”häiriöiden ehkäisemiseksi ottaen asianmukaisesti huomioon katastrofiriskin vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet”. Sähkön, kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen, öljyn, maakaasun ja vedyn energiainfrastruktuurit on nimenomaisesti lueteltu tämän direktiivin nojalla käyttöön otettavien ehkäisevien toimenpiteiden tavoitteissa.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, ottaen huomioon myös energia-alalle aiheutuvat riskit.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus kattavat energia-alan haavoittuvuudet ja sopeutumisvaihtoehdot eri luvuissa. Lisäksi energiajärjestelmät ovat yksi neljästä keskeisestä järjestelmäsiirtymästä, joiden ympärille raportissa järjestetään mukautuvien vastausten määrittäminen edustaviin keskeisiin riskeihin. Jotta voidaan puuttua keskeisiin energiainfrastruktuureihin ja -verkkoihin kohdistuviin riskeihin, raportissa suositellaan energiajärjestelmien siirtymistä kestävämpiin konfiguraatioihin, niiden häiriönsietokyvyn parantamista sekä energiahuollon luotettavuuden ja vedenkäytön tehokkuuden lisäämistä tällä alalla. Hyödyllisinä pidetään myös energialähteiden monipuolistamista lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantamalla kysyntäpuolen hallintaa. Vesivoimalla ja lämmöntuotannolla voidaan sopeutua asteittain kohtalaiseen (enintään 2 °C:n) lämpötilan nousuun. keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarvitaan lisää systeemisiä toimia (joilla on lieventäviä sivuhyötyjä).

Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on toimittanut asiaankuuluvia tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista energia-alaan maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen energiajärjestelmiin kohdistuvia lisäriskejä, jotka liittyvät maapallon lämpötilan nousuun 1,5 celsiusasteella ja 2 celsiusasteella, on arvioitu IPCC:n erityisraportissa ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella. Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu käynnistää myös energia-alan toimintapalvelun, jota se voi käyttää hallintopäätöksissään.

Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) on tehnyt mallintamistutkimuksia arvioidakseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia energia-alaan. Yhteinen tutkimuskeskus on julkaissut myös vuonna 2023”; raportti”Ilmastonmuutoksen vaikutukset puolustukseen liittyvään kriittiseen energiainfrastruktuuriin”,jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien haavoittuvuuksien vaikutusta Euroopan puolustusjärjestelmään yleisesti energiavarmuuden kannalta ja erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja puolustusinfrastruktuurin elinkelpoisuuden kannalta. Tämä on erittäin merkityksellinen kysymys, koska ilmastonmuutosta pidetään uhkan moninkertaistajana kansainvälisen turvallisuuden näkökulmasta.

Euroopan ympäristökeskus julkaisi vuonna 2019 raportin Euroopan energiajärjestelmän sopeutumishaasteista ja -mahdollisuuksista, jossa analysoidaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn tarpeita Euroopan energiajärjestelmässä nyt ja tulevaisuudessa.

Copernicuksen ilmastonmuutospalvelujen (C3S) energiapalvelun tavoitteena on tuottaa keskeisiä tietoja Euroopan energia-alan kannalta merkityksellisiä ilmastoon liittyviä indikaattoreita varten.

EU:n seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta rahoitettiin useita tutkimushankkeita, jotka kattavat energia-alan häiriönsietokyvyn. Näihin kuuluvat ToPDAd-hanke (Tool-supported Policy Development for Regional Adaptation), joka tarjoaa muun muassa tietoa vaikutus- ja haavoittuvuusarvioinneista sekä energia-alan sopeutumisstrategioista, ja EUPORIAS-hanke, joka tarjoaa tietoa ilmaston tulevasta vaihtelusta kustannustehokkaiden ratkaisujen saavuttamiseksi energiaverkon tulevaa toimintaa varten.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen oli myös yksi painopiste EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmassa, esimerkiksi kriittisten infrastruktuurien, kuten älykkäiden verkkojen, häiriönsietokyvyn osalta, kun taas elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaan eurooppalaiseen ohjelmaan sisältyy myös luonnonuhkia, eikä ilmastonmuutos ole vielä osa kyseistä ohjelmaa. On kehitetty menetelmiä, joiden avulla voidaan pohtia, miten Euroopan nykyistä infrastruktuuria koskevia politiikkoja voidaan käyttää infrastruktuurin häiriönsietokykyä tukevalla tavalla. Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettiin energia-alan sopeutumiseen liittyviä hankkeita, kuten RESIN- ja EU-CIRCLE-hankkeita. RESIN-hanke auttaa kaupunkeja laatimaan vankkoja sopeutumisstrategioita kriittisimmästä infrastruktuuristaan. EU-Circle-hankkeessa kehitetään unionin laajuinen kehys, jolla tuetaan elintärkeitä infrastruktuureja, jotka ovat valmiita varautumaan luonnonuhkiin, kuten ilmastonmuutokseen. Horisontti 2020 -puiteohjelman jatkaminen on vuosien 2021–2027 Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovointiohjelma, jonka kokonaisbudjetti on 95,5 miljardia euroa.

Muita asiaankuuluvia EU:n rahoittamia toimia ovat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöt Innoenergy ja Climate-KIC.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tuetaan monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, jolla varmistetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytetty kaikkiin tärkeimpiin EU:n meno-ohjelmiin. Esimerkkejä tästä ovat Life-ohjelma. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto.

EU:n koheesiopolitiikalla, josta myönnetään jäsenvaltioille varoja uusien infrastruktuurihankkeiden, kuten sähköverkkojen, kehittämiseen, kannustetaan arvioimaan näiden hankkeiden ilmastokestävyyttä. EU:n sopeutumisstrategiaan ja koheesiopolitiikkaa koskeviin asiakirjoihin sisältyvien tietojen ja ohjeiden perusteella Eurooppa aikoo erityisesti investoida ”vihreämpään vähähiiliseen siirtymään kohti hiilineutraalia taloutta” (koheesiopolitiikan painopiste 2), ja tämä koskee uusiutuvan energian infrastruktuuria.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.