Metsätalous

Keskeiset viestit

• Metsät ovat monimutkaisia ekosysteemejä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa, olipa kyse lämpötilan muutoksesta, sademäärästä, hiilidioksidipitoisuudesta ilmakehässä, myrskyjen esiintymistiheydestä tai metsäpaloista. Ilmastonmuutos muuttaa paitsi puiden myös muun ekosysteemin olosuhteita. Muutokset vuodenaikojen pituudessa ja lämpötiloissa voivat lisätä haitallisten tuholaisten ja tautien esiintymistä sekä häiritä monien kotoperäisten metsälajien elinkaarta.
• Metsillä on tärkeä rooli taloudessamme ja yhteiskunnassamme, sillä ne luovat työpaikkoja, tarjoavat elintarvikkeita, lääkkeitä, materiaaleja, puhdasta vettä ja paljon muuta. Metsien biologinen monimuotoisuus on rikasta, ja ilmastonmuutoksen torjunnassa olemme riippuvaisia niiden kyvystä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Ilmastonmuutos vaikuttaa ja monissa tapauksissa uhkaa näiden toimintojen ja palvelujen tarjontaa lisäämällä puiden kuolleisuutta, vähentämällä kasvillisuuden kasvua ja aiheuttamalla voimakkaampia myrskyjä ja useammin tulipaloja.
• EU on laatinut kattavan toimintapoliittisen kehyksen, jolla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutuvia metsiä, jotka pystyvät tuottamaan yhteiskunnan vaatimia monia ekosysteemipalveluja. Se sisältää EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian, vuoteen 2030 ulottuvan uuden EU:n metsästrategian ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n maaperästrategian. Lisäksi siihen sisältyy lainsäädäntöä, kuten maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetus, luonnon ennallistamista koskeva EU:n laki, ehdotettu EU:n metsänseurantalaki ja ehdotettu metsänviljelyaineistoa koskeva EU:n asetus.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Josef Hinterleitner, Climate Change PIX /EEA

Noin 160 miljoonaa hehtaaria (39 prosenttia EU:n maa-alasta) on metsien tai muun puustoisen maan peitossa (ks. EU:n metsätalous). Puolet Natura 2000 -verkostosta on suojeltua metsäaluetta, joka kattaa 38 miljoonaa hehtaaria.

Ilmastonmuutos on nopeampaa kuin metsäekosysteemien kyky sopeutua luonnostaan. Äärimmäisten ilmasto- ja sääilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus lisääntyvät, mikä aiheuttaa ennennäkemättömiä tapahtumia, kuten maastopaloja napapiirillä, vakavia kuivuuksia Välimeren alueella ja Keski-Euroopassa sekä ennennäkemättömiä kuoriaisten puhkeamisia Keski- ja Itä-Euroopassa, millä on tuhoisia vaikutuksia Euroopan metsiin. Ilmastonmuutoksen lisäksi myös maankäytön muutokset ja metsänhoito ovat vaikuttaneet merkittävästi havaittuun metsien pirstoutumiseen ja lisääntyneeseen metsien haavoittuvuuteen ilmastonmuutokselle. Näin ollen metsien taloudellinen elinkelpoisuus kärsii ja kärsii. Metsien ilmastolliset ja muut kuin ilmastolliset muutokset vaikuttavat myös metsien kykyyn tarjota ympäristöpalveluja, kuten puhdasta vettä ja ilmaa, elintarvikkeita ja kuituja, hiilidioksidin_poistamista, hiilivarantoa, eroosion hallintaa ja metsien biologisen monimuotoisuuden elinympäristöä. Hiljattain julkaistussa EEA:n katsauksessa todetaan, että puiden latvuskuolleisuus Euroopassa on kaksinkertaistunut 1900-luvun lopusta, mikä vastaa yhtä prosenttia EU-27:n metsäalasta vuosittain. Tämä johti myös Euroopan metsänielun merkittävään vähenemiseen.

Eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin mukaan kiireellisimpiä toimia ovat metsäpalojen yleistymisestä ja voimistumisesta biologiselle monimuotoisuudelle ja hiilinieluille aiheutuva riski, kun Etelä-Eurooppa on hotspot-alue, sekä vakavampien ja tiheämmin kuivuvien tapahtumien ja niihin liittyvien tuhohyönteisten taudinpurkausten riski. Kun otetaan huomioon metsien tarjoamat lukuisat ekosysteemipalvelut, arvioinnissa tunnistettiin myös riski ilmastosta johtuvista metsien kuolemista aiheutuvista laajamittaisista kerrannaisvaikutuksista.

Poliittinen kehys

Uudella EU:n metsästrategialla 2030 pyritään suojelemaan ja ennallistamaan Euroopan unionin metsiä. Sen tavoitteena on tukea metsien sosioekonomisia tehtäviä sekä suojella ja ennallistaa EU:n metsäaluetta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Strategiassa keskitytään seuraaviin seikkoihin: tehokas seuranta ehdotetun metsien seurantaa koskevan lain avulla, taloudelliset kannustimet metsänomistajille EU:n metsien määrän ja laadun parantamiseksi, metsien kestävän käytön edistäminen, taitojen kehittäminen ja ihmisten voimaannuttaminen kestävän metsänhoidon harjoittamisessa sekä biologisesti monimuotoisten metsien uudelleenmetsittäminen ja metsittäminen istuttamalla 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä. Viimeksi mainittu on osa sitoumusta suojella ja ennallistaa luontoa yhdessä vuoden 2023 lopulla hyväksytyn uuden luonnon ennallistamista koskevan EU:n lain kanssa.

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja vuoteen 2030 ulottuvaa uutta EU:n biodiversiteettistrategiaa uusi metsästrategia  sisältää toimenpiteitä, joilla vahvistetaan metsien suojelua ja ennallistamista, tehostetaan kestävää metsänhoitoa ja parannetaan EU:n metsien seurantaa ja tehokasta hajautettua suunnittelua, edistetään metsien monitoiminnallista roolia ja edistetään sopeutumisvaatimuksia.

Lisäksi LULUCF-asetuksessa on sitova sitoumus päästöjen vähentämisestä, jotta voidaan varmistaa tilinpito paitsi metsistä myös kaikesta maankäytöstä (kosteikot mukaan luettuina) vuoteen 2026 mennessä. Tämä tukee metsänhoitajia lisäämällä puutuotteiden ilmastohyötyjen näkyvyyttä, sillä puutuotteet voivat varastoida ilmakehästä sitoutunutta hiiltä ja korvata päästöintensiivisiä materiaaleja.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, kun otetaan huomioon myös metsäalalle aiheutuva riski.

IPCC:n AR6 WG II -raportin Ilmastonmuutos 2022 yhteenveto tuoreesta näytöstä: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus osoittavat, että lisääntyvät kestämättömät maankäyttökäytännöt vaikuttavat haitallisesti biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. Ennustettu ilmastonmuutos yhdistettynä kestämättömiin metsänhoitokäytäntöihin aiheuttaa maailman metsien häviämistä ja heikkenemistä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen liittyvät riskit ovat kohtalaisia tai suuria metsäekosysteemeissä. Metsiin sopeutumiseen kuuluvat suojelu, ennallistaminen ja kestävät metsänhoitokäytännöt. Tietopohjan vahvistamista pidetään olennaisen tärkeänä, jotta metsiä voidaan hoitaa kestävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamien lisähaasteiden vuoksi. Muut IPCC:n erityisraportit (ilmastonmuutosja maa sekä raportti ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella)osoittavat vakavia vaikutuksia eri metsätyyppeihin ja arvioivat vaihtoehtoja kestävälle maankäytölle ja metsänhoidolle.

Euroopan metsätietojärjestelmä (FISE) on keskitetty tietopiste, josta saa tietoa metsiin liittyvien politiikkojen tueksi Euroopassa. Se sisältää linkkejä, välineitä ja muita resursseja, joilla on merkitystä metsien tilaa ja terveyttä koskevan tietopohjan parantamisessa ja metsien sietokyvyn parantamisessa, mukaan lukien metsäalan sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Ilmasto-ADAPT:n metsäsektorin sopeutumista koskeva osio tarjoaa lähtökohdan olennaisimmalle tietämykselle, tiedoille, välineille ja ohjeille sopeutumistoimien toteuttamiseksi paikan päällä. Forest Europe on myös tärkeä portaali ja resurssi yleiseurooppalaisille vuoropuhelu- ja yhteistyöprosesseille, Euroopan metsäpolitiikoille, mukaan lukien tiedot kestävästä metsänhoidosta, yleiseurooppalaisesta paloriskivälineestä sekä vihreistä työpaikoista ja metsäkasvatuksesta. Eurostatilla on myös paljon yleiseurooppalaisia metsätilastoja saatavilla maittain.

Forest Forward -sovellus kehitettiin myös tiedottamaan yritysten omistajille ja tekniselle henkilöstölle ilmastonmuutoksen vaikutuksista arvokkaiden lajien jakautumiseen metsäteollisuudelle. Se käyttää Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun (C3S) dataa ja muita Copernicuksen palveluja voidaan käyttää metsiin suuntautuvien sovellusten kehittämiseen metsänhoidon ja siihen liittyvän taloudellisen toiminnan optimoimiseksi.

Climate-ADAPT-sivustolla on hiljattain julkaistu useita tapaustutkimuksia ja raportteja, joiden tarkoituksena on auttaa kuvaamaan joitakin metsien mukautuksia Euroopan eri alueilla (esim. Välimeren alueen metsissä ja Belgian Sonian-metsässä). Ks. myös viimeisin näyttö Euroopan metsien kyvystä tukea biologista monimuotoisuutta samalla kun poistetaan ja varastoidaan hiiltä ilmakehästä tai luonnonläheistä metsänhoitoa koskevat suuntaviivat.

Tietämyksen jakamiseksi ja metsäalan yhdistysten ja työntekijöiden yhdistämiseksi on perustettu useita verkostoja ja yhdistyksiä: Euroopan alueiden innovaatioverkosto ERIAFF, Euroopan metsänhoitajien liitto, Euroopan metsätalo (Euroopan metsänomistajien liitto ), Euroopan valtion metsäyhdistys ja Euroopan peltometsätalousliitto. Lisäksi Euroopan metsäinstituutti ja Forest Europe tekevät tutkimusta ja antavat poliittista tukea metsiin liittyvissä kysymyksissä yhdistäen tietämyksen toimintaan.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys on suurin koskaan rahoitettu EU:n pitkän aikavälin talousarvio, ja yhdessä Next Generation EU -välineen kanssa sen arvo on 1,8 biljoonaa euroa. Monivuotisen rahoituskehyksen tavoitteena on i) tukea Euroopan unionin nykyaikaistamista tutkimuksen ja innovoinnin avulla, ii) edistää ilmastosiirtymää ja digitaalista muutosta ja iii) parantaa varautumista, elpymistä ja palautumiskykyä. EU:n talousarviosta 30 prosenttia käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan kiinnittäen erityistä huomiota biologisen monimuotoisuuden suojeluun. Metsätaloudelle myönnetään YMP:ssä taloudellista tukea esimerkiksi metsitykseen, metsämaan luomiseen, metsäpalojen aiheuttamien metsätuhojen ehkäisemiseen tai vahingoittuneiden metsien ennallistamiseen. Hiljattain on myös laadittu tukiasiakirja ja ohjeita metsäekosysteemipalvelujen julkisista ja yksityisistä maksujärjestelmistä.

Muita EU:n rahoituslähteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen metsäalalla on saatavilla Life-ohjelman ilmastotoimien ohjelmasta ja maaseudun kehittämisrahastoista, jotka kuuluvat yhteisen maatalouspolitiikan toiseen pilariin. Muita Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot),erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Interreg Eurooppa -ohjelma mukaan luettuna, voidaan täydentää.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Mukautuksen MRE

Metsien seurannan parantaminen kaikkialla Euroopassa mahdollistaa toimet ilmastonmuutoksen pahentamien tuholaisten, kuivuuden ja maastopalojen rajatylittäviä uhkia vastaan ja tukee sovitun EU:n lainsäädännön noudattamista. Tästä syystä komissio on ehdottanut uutta EU:n metsänseurantalakia.  Se mahdollistaa maanhavainnointiteknologiasta ja maamittauksista saatujen kattavien, ajantasaisten ja vertailukelpoisten metsätietojen keräämisen ja jakamisen päätöksenteon ja politiikan täytäntöönpanon tueksi.