Metsätalous

Metsätalous

Keskeiset viestit

• Metsät ovat monimutkaisia ekosysteemejä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa, olipa kyse sitten lämpötilan muutoksesta, sademäärästä, ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, myrskyjen esiintymistiheydestä tai metsäpaloista. Ilmastonmuutos muuttaa paitsi puiden myös muun ekosysteemin olosuhteita. Vuodenaikojen ja lämpötilojen muutokset voivat lisätä haitallisten vieraslajien ja tautien esiintymistä sekä häiritä monien kotoperäisten metsälajien elinkaarta.
• Metsillä on tärkeä rooli taloudessamme ja yhteiskunnassamme, sillä ne luovat työpaikkoja, tarjoavat ruokaa, lääkkeitä, materiaaleja, puhdasta vettä ja paljon muuta. Metsillä on rikas biologinen monimuotoisuus, ja olemme riippuvaisia niiden kyvystä_{poistaa hiilidioksidia ilmakehästä} ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutos vaikuttaa ja monissa tapauksissa uhkaa näiden toimintojen ja palvelujen tarjontaa lisäämällä puiden kuolleisuutta, vähentämällä kasvillisuuden kasvua ja aiheuttamalla ankarampia myrskyjä ja useammin tulipaloja.
• EU on laatinut kattavan toimintapoliittisen kehyksen, jolla edistetään ilmastonmuutoksen kestäviä metsiä, jotka pystyvät tuottamaan yhteiskunnan pyytämiä monia ekosysteemipalveluja. Se koostuu ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta EU:n strategiasta, vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta, uudesta vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n metsästrategiasta ja vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n maaperästrategiasta. Lisäksi siihen sisältyy lainsäädäntöä, kuten maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetus, luonnon ennallistamista koskeva EU:n laki, ehdotettu EU:n metsänseurantalaki ja ehdotettu EU:n asetus metsänviljelyaineistosta.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Noin 160 miljoonaa hehtaaria (39 prosenttia EU:n maa-alasta) on metsien tai muun puustoisen maan peitossa (ks. EU:n metsätaloutta koskeva selvitys). Puolet Natura 2000 -verkostosta on suojeltua metsäaluetta, jonka pinta-ala on 38 miljoonaa hehtaaria.

Ilmastonmuutos on nopeampaa kuin metsäekosysteemien kyky sopeutua luonnostaan. Ilmaston ja sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus lisääntyvät, mikä aiheuttaa ennennäkemättömiä tapahtumia, kuten metsäpaloja napapiirillä, ankaraa kuivuutta Välimeren alueella ja Keski-Euroopassa sekä ennennäkemättömiä kaarnakuoriaisten puhkeamisia Keski- ja Itä-Euroopassa, millä on tuhoisia vaikutuksia Euroopan metsiin. Tämä vaikuttaa metsien taloudelliseen elinkelpoisuuteen sekä metsien kykyyn tarjota ympäristöpalveluja, kuten puhdasta vettä ja ilmaa, elintarvikkeita ja kuituja, hiilidioksidin_poistoa, hiilivarantoja, eroosion hallintaa ja elinympäristön tarjoamista metsien biologiselle monimuotoisuudelle. Tuoreen tutkimuksen mukaan puiden latvuskuolleisuus on kaksinkertaistunut Euroopassa 1900-luvun lopulta lähtien, mikä vastaa yhtä prosenttia EU-27:n metsäalasta vuosittain.

Toimintakehys

EU:n uudella metsästrategialla 2030 pyritään suojelemaan ja ennallistamaan metsiä Euroopan unionissa. Sen tavoitteena on tukea metsien sosioekonomisia tehtäviä, suojella ja ennallistaa EU:n metsäaluetta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Strategiassa keskitytään seuraaviin aiheisiin: tehokas seuranta ehdotetun metsien seurantaa koskevan lain avulla, taloudelliset kannustimet metsänomistajille EU:n metsien määrän ja laadun parantamiseksi, metsien kestävän käytön edistäminen, taitojen kehittäminen ja ihmisten voimaannuttaminen harjoittamaan kestävää metsänhoitoa sekä biologisesti monimuotoisten metsien uudelleenmetsittäminen ja metsittäminen istuttamalla 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä. Viimeksi mainittu on osa sitoumusta suojella ja ennallistaa luontoa yhdessä vuoden 2023 lopulla hyväksytyn uuden luonnon ennallistamista koskevan EU:n lain kanssa.

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja vuoteen 2030 ulottuvaa uutta EU:n biodiversiteettistrategiaa uusi metsästrategia sisältää toimenpiteitä, joilla vahvistetaan metsien suojelua ja ennallistamista, tehostetaan kestävää metsänhoitoa ja parannetaan metsien seurantaa ja tehokasta hajautettua suunnittelua EU:ssa, edistetään niiden monitoiminnallista roolia ja edistetään sopeutumisvaatimuksia.

Lisäksi LULUCF-asetuksessa on päästöjen vähentämistä koskeva sitova sitoumus, jolla varmistetaan tilinpito paitsi metsistä myös kaikesta maankäytöstä (mukaan lukien kosteikot vuoteen 2026 mennessä). Tämä tukee metsänhoitajia lisäämällä puutuotteiden ilmastohyötyjen näkyvyyttä, sillä puutuotteilla voidaan varastoida ilmakehästä sitoutunutta hiiltä ja korvata päästöintensiivisiä materiaaleja.

Tietopohjan parantaminen

IPCC:n AR6 WG II -raportin Climate Change 2022 yhteenveto tuoreesta näytöstä: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus osoittavat, että kasvavat kestämättömät maankäyttökäytännöt vaikuttavat haitallisesti biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. Ennustettu ilmastonmuutos yhdessä kestämättömien metsänhoitokäytäntöjen kanssa aiheuttaa maailman metsien häviämistä ja huonontumista. Metsäekosysteemeissä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen riskit ovat kohtalaisia tai suuria. Metsien sopeuttamiseen kuuluvat suojelu, suojelu, ennallistaminen sekä kestävät metsänhoitokäytännöt. Tietopohjan vahvistamista pidetään olennaisen tärkeänä, jotta metsiä voidaan hoitaa kestävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamien lisähaasteiden kanssa. Muissa IPCC:n erityisraporteissa (Ilmastonmuutosja maa sekä ilmaston 1,5 celsiusasteen lämpenemistä koskeva raportti)esitetään vakavia vaikutuksia eri metsätyyppeihin ja arvioidaan vaihtoehtoja kestävälle maankäytölle ja metsänhoidolle.

Euroopan metsätietojärjestelmä (FISE) on keskitetty tietopiste, josta saa tietoa metsiin liittyvien politiikkojen tueksi Euroopassa. Se sisältää linkkejä, välineitä ja muita resursseja, joilla on merkitystä metsien tilaa ja terveyttä koskevan tietopohjan parantamisessa sekä metsien selviytymiskyvyn parantamisessa, mukaan lukien sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsäsektorilla. Ilmasto-ADAPT:n sopeutumista metsäsektorilla koskeva osio tarjoaa pääsyn tärkeimpään tietämykseen, dataan, välineisiin ja ohjeisiin sopeutumistoimien toteuttamiseksi kentällä. Forest Europe on myös tärkeä portaali ja resurssi yleiseurooppalaisille vuoropuhelu- ja yhteistyöprosesseille, Euroopan metsäpolitiikoille, mukaan lukien tiedot kestävästä metsänhoidosta, yleiseurooppalaisesta metsäpaloriskijärjestelystä sekä vihreistä työpaikoista ja metsäkasvatuksesta. Eurostatilla on myös paljon Euroopan laajuisia metsätilastoja, jotka ovat saatavilla maittain.

Forest Forward -sovellus kehitettiin myös tiedottamaan yritysten omistajille ja tekniselle henkilöstölle ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteollisuuden kannalta arvokkaiden lajien levinneisyyteen. Se käyttää Copernicus Climate Change Service (C3S) -dataa, ja muita Copernicus-palveluja voidaan käyttää metsiin suuntautuvien sovellusten kehittämiseen metsänhoidon ja siihen liittyvän taloudellisen toiminnan optimoimiseksi.

Climate-ADAPT-tietokannassa on hiljattain julkaistu useita tapaustutkimuksia ja raporttiartikkeleita, jotka auttavat kuvaamaan joitakin metsien mukautuksia Euroopan eri alueilla (esim. Välimeren alueen metsissä ja Belgian Sonian-metsässä). Ks. myös tuoreimmat tiedot Euroopan metsien kyvystä tukea luonnon monimuotoisuutta samalla kun ne poistavat ja varastoivat hiiltä ilmakehästä tai ohjeet luonnonläheisestä metsänhoidosta.

Tietämyksen jakamiseksi ja metsäalan yhdistysten ja työntekijöiden yhdistämiseksi on perustettu useita verkostoja ja yhdistyksiä: Euroopan alueiden innovaatioverkosto ERIAFF, Euroopan metsänhoitajien liitto, Euroopan metsätalo (Euroopan metsänomistajien liitto ), Euroopan valtion metsäyhdistys ja Euroopan peltometsätalousliitto. Lisäksi Euroopan metsäinstituutti ja Forest Europe tekevät tutkimusta ja antavat poliittista tukea metsiin liittyvissä kysymyksissä yhdistäen tietämyksen toimintaan.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys on suurin koskaan rahoitettu EU:n pitkän aikavälin talousarvio, ja yhdessä Next Generation EU -välineen kanssa sen määrä on 1,8 biljoonaa euroa. Monivuotisen rahoituskehyksen tavoitteena on i) tukea Euroopan unionin nykyaikaistamista tutkimuksen ja innovoinnin avulla, ii) edistää ilmastosiirtymää ja digitaalista siirtymää, iii) parantaa varautumista, elpymistä ja palautumiskykyä. EU:n talousarviosta 30 prosenttia käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan kiinnittäen erityistä huomiota biologisen monimuotoisuuden suojeluun. YMP:stä myönnetään taloudellista tukea metsätalouteen, esimerkiksi metsitykseen, metsämaan muodostamiseen, metsäpalojen aiheuttamien metsätuhojen ehkäisemiseen tai vahingoittuneiden metsien ennallistamiseen. Hiljattain on myös laadittu tukiasiakirja ja ohjeita metsäekosysteemipalveluja koskevista julkisista ja yksityisistä maksujärjestelmistä.

Muita EU:n rahoituslähteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi metsätalousalalla on saatavilla Life-ilmastotoimintaohjelmasta ja maaseudun kehittämisrahastoista, jotka kuuluvat yhteisen maatalouspolitiikan toiseen pilariin. Muut Euroopan rakenne-ja investointirahastot (ERI-rahastot),erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), mukaan lukien Interreg Europe -ohjelma, voivat täydentää niitä.

Kattava katsaus löytyy EU:n sopeutumistoimien rahoitus -sivulta.

Mukauttamista koskeva MRE

Metsien seurannan parantaminen kaikkialla Euroopassa mahdollistaa toimet ilmastonmuutoksen pahentamien tuholaisten, kuivuuden ja maastopalojen aiheuttamien rajatylittävien uhkien torjumiseksi ja tukee sovittujen EU:n säädösten noudattamista. Tästä syystä komissio on ehdottanut uutta EU:n metsäseurantalakia.  Se mahdollistaa maanhavainnointiteknologiasta ja maamittauksista saatujen kattavien, oikea-aikaisten ja vertailukelpoisten metsätietojen keräämisen ja jakamisen päätöksenteon ja politiikan täytäntöönpanon tueksi.