Urban

Keskeiset viestit

• Kaupungit ovat alttiita ilmastonmuutokselle maantieteellisten ominaisuuksiensa ja suuren rakennetun alueensa ja läpäisemättömien pintojensa vuoksi, mikä voi johtaa korkeampiin paikallisiin lämpötiloihin ja lisääntyneisiin kaupunkisadetulviin.
• Kun lämpötilan ennustetaan nousevan, rankkasateiden lisääntyvän ja kaupunkiväestön osuuden EU:ssa ennustetaan kasvavan yli 83 prosenttiin nykyisestä 74 prosentista, kaupunkien tarve sopeutua näihin vaikutuksiin kasvaa.
• EU:lla on useita toimintapoliittisia kehyksiä, joilla parannetaan Euroopan kaupunkien ja niiden asukkaiden selviytymiskykyä, mukaan lukien EU:n sopeutumisstrategia ja vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia. Se on myös kehittänyt useita aloitteita kaupunkien haavoittuvuutta ja sopeutumiskykyä koskevan tietämyksen ja tiedon saatavuuden parantamiseksi, mukaan lukien Urban Adaptation Map Viewer ja Copernicus’ Urban Atlas; ja tarjoaa taloudellista ja teknistä tukea poliittisille päättäjille ja toimijoille kaupunkien häiriönsietokyvyn ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja kaupunkialueiden sopeutumisen tukivälineen kautta.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Ine Vandecasteele

Euroopassa yli 74 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla, ja tämän ennustetaan kasvavan yli 83 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Euroopan kaupunkien ja niiden asukkaiden on mukauduttava ja kestettävä ympäristön, sääolosuhteiden ja äärimmäisten tapahtumien, kuten helleaaltojen, veden niukkuuden, rankkasateiden, hulevesien, tulvien ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun, muutokset. Pitkäkestoiset ilmastonmuutokset ja ääri-ilmiöt voivat lisätä taloudellisia tappioita, vahingoittaa rakennuksia, heikentää kansanterveyttä, elämänlaatua ja keskeisten palvelujen, kuten liikenteen, veden, energian, asumisen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen, tarjoamista kaupunkialueilla.

Kaupunkien haavoittuvuus ilmastonmuutokselle vaihtelee monista syistä, kuten maantieteellisestä sijainnista ja fyysisistä ominaisuuksista. Taajamien yleisyys ja viheralueiden puute johtavat korkeampiin lämpötiloihin kaupunkialueilla (ns. kaupunkien lämpösaarekevaikutus), kun taas suuri osa läpäisemättömistä pinnoista vähentää luonnollista kuivatusta, mikä johtaa voimakkaampiin kaupunkitulviin rankkasateiden aikana. Huonot asuinolot ja huono ilmanlaatu voivat pahentaa entisestään äärimmäisen lämmön vaikutuksia kaupunkialueilla (eurooppalainenilmastoriskien arviointi).

Poliittinen kehys

EU:n uudella strategialla ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (2021) edistetään ilmastotietoista ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa päätöksentekoa, uusia investointeja ja kaupunkisuunnittelua. Siinä korostetaan myös tarvetta välttää ”ilmastosokeita” päätöksiä kirjaamalla, keräämällä ja jakamalla tietoja ilmastoon liittyvistä riskeistä ja menetyksistä eri alojen, myös kaupunkien, kesken.

Vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa ”Luonto takaisin osaksi elämäämme” korostetaan, että terveiden ekosysteemien, vihreän infrastruktuurin ja luontopohjaisten ratkaisujen edistäminen olisi järjestelmällisesti sisällytettävä kaupunkisuunnitteluun, myös julkisissa tiloissa, infrastruktuurissa sekä rakennusten ja niiden ympäristön suunnittelussa. Euroopan komissio kehottaa vähintään 20 000 asukkaan eurooppalaisia kaupunkeja laatimaan kunnianhimoisia kaupunkien viherryttämissuunnitelmia. Komissio tukee jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia antamalla teknistä ohjausta ja auttamalla rahoituksen hankkimisessa ja valmiuksien kehittämisessä. Tämän työn helpottamiseksi käynnistettiin EU:n kaupunkien viherryttämisfoorumi uuden Green City Accord -aloitteen puitteissa kaupunkien ja kaupunginjohtajien kanssa tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kanssa. Kaupunkien viherryttämissuunnitelmaa koskevat ohjeet (jotkaovat edelleen luonnoksessa)laadittiin yhteistyössä Eurocities-järjestön ja ICLEI:n kanssa, ja luonnos kaupunkien viherryttämissuunnitelman työkalupakiksi on saatavilla.

EU:n politiikan lisäksi YK sekä kansalliset ja alueelliset hallitukset tarjoavat kaupunkialueiden sopeutumista tukevan kehyksen. Lisäksi Euroopassa toimii erilaisia kaupunkiverkostoja ja -yhdistyksiä, jotka tarjoavat valmiuksien kehittämistä ja tukea kaupunkien sopeutumisessa. Urban Adaptation Map Viewer on Climate-ADAPT tarjoaa yleiskatsauksen Euroopan kaupungeista, jotka osallistuvat erilaisiin sopeutumisaloitteisiin.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, kun otetaan huomioon myös kaupunkialalle aiheutuva riski.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus korostavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset yhdessä kaupungistumisen jatkumisen kanssa lisäävät helleaaltojen vakavuutta ja tulvariskiä, ja korostaa, että kaupunkien ilmastokestävää kehitystä on tärkeää nopeuttaa.

Euroopan komissio pyrkii voimakkaasti parantamaan tietopohjaa järjestelmällisen tiedonkeruun ja tietojen jakamisen avulla. Kaikki EU:n tieteellisistä majakoista, kuten Copernicus-ohjelmasta, saatavat tiedot ovat vapaasti ja avoimesti kaikkien käyttäjien saatavilla kaikkialla maailmassa. Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun (C3S) tavoitteena on tarjota ilmastonmuutoksen keskeisiä indikaattoreita, joilla tuetaan EU:n sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkoja. Urban Atlas tarjoaa luotettavia ja korkearesoluutioisia maankäyttökarttoja yli 300 suurelle kaupunkivyöhykkeelle Euroopassa.

Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportti Urban adaptation in Europe (2020) tarjoaa ajantasaisen tietopohjan sopeutumisen suunnittelusta ja toimista Euroopassa paikallisessa kontekstissa. Toisessa Euroopan ympäristökeskuksen äskettäisessä raportissa ”Financial urban adaptation to climate change” (Kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittaminen) (2017) käsitellään sopeutumistoimien rahoituksen haastetta.

Vuorovaikutteisessa Urban Adaptation Map Viewer -kartassa esitetään tietoja nykyisistä ja ennustetuista ilmastoriskeistä, jotka vaikuttavat Euroopan kaupunkeihin, sekä kaupunkien haavoittuvuudesta ja sopeutumiskyvystä. Se yhdistää tietoja eri lähteistä. Sen avulla kaupungit voivat tutkia omia ja vertaistensa ilmastoriskejä sekä sopeutumisaloitteita, joihin Euroopan kaupungit osallistuvat.

Erityisellä aloitussivulla on pääsy kaikkiin asiaankuuluviin Climate-ADAPT-tietämyksiin, -tietoihin, -välineisiin ja -ohjeisiin, jotka koskevat sopeutumista kaupunki-/paikallistasolla.

Euroopan komissio avasi Smart Cities Marketplace -verkkosivuston vuonna 2020. Verkkosivujen tavoitteena on tuoda kaupungit, toimialat, pk-yritykset, sijoittajat, tutkijat ja muut älykkään kaupungin toimijat yhteen jakamaan hankeideoitaan ja tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia.

Euroopan komissio on käynnistänyt ilmastosopimuksen osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka tarjoaa ihmisille, yhteisöille ja organisaatioille mahdollisuuksia osallistua ilmastotoimiin kaikkialla Euroopassa.

Älykkäät kaupungit -haasteen (ICC) verkkosivustolla jaetaan tietoa Euroopan komission aloitteesta, jolla tuetaan 136:ta kaupunkia huipputeknologian käytössä älykkään, vihreän ja sosiaalisesti vastuullisen elpymisen edistämiseksi.

Euroopan komissio on perustanut useita tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmia kaupunkien sopeutumista koskevan tietämyksen kehittämiseksi edelleen. Kaupungeille järjestetään tietämyksenjakotapahtumia, joissa jaetaan kokemuksia ja opitaan toisilta, kuten Euroopan kaupunkien selviytymiskykyä käsittelevä foorumi.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan (2021–2027) ”Horisontti Eurooppa” sisältyy viisi keskeistä missiota, joilla pyritään vastaamaan suuriin terveys-, ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ilmastonmuutokseen  sopeutumista käsittelevässä EU:n missonissa käsitellään sopeutumista paikallistasolla, myös kaupungeissa. Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit -missiolla pyritään tukemaan, edistämään ja esittelemään 100:aa eurooppalaista kaupunkia niiden systeemisessä muutoksessa kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja tekemään näistä kaupungeista kaikkien kaupunkien innovaatiokeskuksia, jotka edistävät elämänlaatua ja kestävyyttä Euroopassa.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumisesta neuvottelevien maiden alueet ja paikallisviranomaiset voivat osallistua missiotoimiin. Yritykset voivat myös olla osallistumiskelpoisia esimerkiksi innovoijina, jotka tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja tai ilmastopalveluja. Rahoitusmahdollisuudet löytyvät rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalista, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmasta.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään toimintasuunnitelma, jossa esitetään tarvittavat investoinnit ja käytettävissä olevat rahoitusvälineet ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi Euroopassa vuonna 2050. EU antaa myös taloudellista ja teknistä tukea niille, joihin siirtyminen vihreään talouteen vaikuttaa eniten.

Euroopan komissio koordinoi kaupunkien ilmastokestävyyttä koskevaa tutkimusta ja investointeja jäsenvaltioiden kesken ja rahoittaa kaupunkikohtaista ilmastonmuutostutkimusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteissuunnitelluilla, yhteisrahoitetuilla ja institutionaalisilla ehdotuspyynnöillä. Climate-KIC pyrkii kehittämään lupaavia ilmastoinnovaatioita ja tuomaan ne markkinoille. Sen teemoihin kuuluvat sekä sopeutuminen että kestävä kaupunkikehitys. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluva Euroopan innovaationeuvosto tukee innovaatioita ja yhdistää alueellisia ja kansallisia innovaatiotoimijoita. Lisäksi Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus sekä ESPON 2020- ja COST-ohjelmat ovat käsitelleet kaupunkien selviytymiskykyä ja sopeutumista.

Euroopan aluekehitysrahaston varoista vähintään 5 prosenttia osoitetaan kestävään kaupunkikehitykseen. Siitä rahoitetaan myös rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä koskevia Interreg-yhteistyöohjelmia, joiden ehdotuspyynnöissä käsitellään kaupunkien sopeutumista.

Euroopan investointipankki tarkastelee JESSICA-ohjelmansa kautta sopeutumista kaupunkialueiden yhdennetyn ja kestävän uudistamisen rahoitukseen. Luonnonpääoman rahoitusjärjestelyä voidaan soveltaa luontoon perustuvien sopeutumistoimenpiteiden rahoittamiseen, ja energiatehokkuuden yksityisen rahoituksen väline antaa EU:n jäsenvaltioiden paikallisille pankeille mahdollisuuden myöntää lainoja energiatehokkuustoimenpiteisiin.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen vuorovaikutteista rahoitusta koskevassa oppaassa kerätään tietoa erilaisista Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja keskeisten rahoituslaitosten, kuten Euroopan investointipankin, hallinnoimille kaupungeille avoimista rahoitusaloitteista.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus kokoaa yhteen paikallis- ja alueviranomaisia, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet saavuttamaan ja ylittämään EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet. Ne tarjoavat paikallis- ja alueviranomaisille teknistä ja metodologista tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Aloitteeseen on liittynyt lähes 9 000 kaupunkia eri puolilta EU:ta.

Kaupunkialueiden sopeutumisen tukiväline, joka on osa käytännesääntöihin liittyvää tietopohjaa, auttaa paikallisia sopeutumistoimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan sopeutumistoimiaan tukemalla koko sopeutumissykliä poliittisen tuen saamisesta riskien ja haavoittuvuuksien arviointiin, strategian ja toimintasuunnitelman suunnitteluun, toimien rahoittamiseen sekä niiden tulosten seurantaan ja arviointiin.

Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu ovat keskeisiä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vaikutusten parantamiseksi - esimerkiksi kaupunginlaajuisen vihreän infrastruktuurin tai luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen. EU tukee kestävää maankäytön suunnittelua. Auttaakseen kaupunkeja kehittämään edelleen vihreän infrastruktuurin strategioitaan Euroopan ympäristökeskus on kehittänyt useita vihreän infrastruktuurin indikaattoreita, joihin sisältyy interaktiivinen kartta.

Urban Innovative Actions on Euroopan unionin aloite, joka tarjoaa kaupunkialueille kaikkialla Euroopassa resursseja testata uusia ja testaamattomia ratkaisuja kaupunkien haasteisiin. URBACT-ohjelmalla tuetaan EU:n kaupunkeja, jotta ne voivat tehdä yhteistyötä ja kehittää integroituja ratkaisuja kaikkiin kohtaamiinsa kaupunkihaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen. C40 Ilmastonmuutoksen riskinarviointiohjeet auttavat kaupunkeja ilmastonmuutoksen riskinarvioinnin tekemisessä. ICLEIn selviytymiskyvyn hallintaa koskevat eurooppalaiset suuntaviivat tarjoavat tukea esimerkiksi tekniselle henkilöstölle, joka työskentelee ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kaupunkien selviytymiskyvyn täytäntöönpanon parissa. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva kumppanuus osana EU:n kaupunkiagendaa on paras tapa muuntaa kaupunkien tarpeet konkreettisiksi toimiksi.

Lisäksi ekosysteemipohjaisen sopeutumisen tärkeä rooli paikallisen häiriönsietokyvyn parantamisessa tunnustetaan Euroopan kuntia koskevissa kaupunkiverkostoissa, joita ovat esimerkiksi Making cities resilient -kampanja (UNDRR), Resilient Cities Annual Conferences (Local Governments for Sustainability, ICLEI) ja Resilient Cities Network.