Vesihuolto

Vesihuolto

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutos vaikuttaa vesienhoitoon monin tavoin, muun muassa muuttamalla sademääriä ja siten kausittaisia ja vuotuisia malleja tulvissa ja kuivuudessa, veden saatavuudessa tai laimentamiskapasiteetissa, ja sillä on vaikutuksia terveyteen, taloudelliseen toimintaan ja (tuoreesta) vedestä riippuvaisiin ekosysteemeihin.
• EU:lla on hyvin kehittyneet vesihuoltopolitiikat, jotka kattavat sekä veden laadun että määrän hallinnan. Niiden täytäntöönpanoa, joka liittyy läheisesti ekosysteemeihin perustuvaan sopeutumiseen ja luontoon perustuviin ratkaisuihin, tuetaan välineillä, kuten luonnollisten vedenpidätystoimenpiteiden välineellä.
• Vesienhoidon edistymistä arvioidaan säännöllisesti Euroopan tasolla kansallisesti raportoitujen tietojen perusteella. Näihin arviointeihin sisältyy myös ilmastonmuutokseen (sopeutumiseen) liittyviä näkökohtia, mutta niissä todetaan, että asiassa tarvitaan lisätoimia.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Vesihuoltoon kuuluvat veden laadun ja määrän hallinta sekä hydromorfologia ja sedimentologia. Jokien, järvien ja pohjavesien, suistovesien mutta myös tulva-alueiden tai suodatusalueiden makean veden hallinta on ratkaisevan tärkeää ekosysteemeille, juomavesihuollolle ja jätevesihuollolle sekä monille talouden aloille ja järjestelmille, kuten maataloudelle, liikenteelle ja energialle.

Ilmastonmuutos vaikuttaa vesienhoitoon monin tavoin, muun muassa muuttamalla sademääriä ja siten kausittaisia ja vuotuisia malleja tulvissa ja kuivuudessa, veden saatavuudessa tai laimentamiskapasiteetissa, ja sillä on vaikutuksia terveyteen, taloudelliseen toimintaan ja (tuoreesta) vedestä riippuvaisiin ekosysteemeihin.

Lisätietoja rannikkovesien hoidosta on rannikkoalueita koskevalla sivulla.

Toimintakehys

Vuonna 2021 hyväksytyssä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa korostetaan, että on tärkeää varmistaa, että makeaa vettä on saatavilla kestävällä tavalla, vedenkäyttöä vähennetään jyrkästi ja veden laatu säilytetään, ja korostetaan kuivuuteen ja tulviin ja sitä kautta laajoihin taloudellisiin vahinkoihin johtavien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheyden ja vakavuuden lisääntymisen riskiä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen EU:n vesipolitiikassa on siksi erityisen tärkeää.

Vuonna 2000 annetulla vesipolitiikan puitedirektiivillä, joka on EU:n vesipolitiikan ensimmäinen kulmakivi, pyritään vesiympäristön suojelun korkeaan tasoon perustuvaan pitkän aikavälin kestävään vesienhoitoon saavuttamalla hyvä ekologinen tila kaikissa vesimuodostumissa. Direktiivissä itsessään ei nimenomaisesti viitata ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. EU:n jäsenvaltiot sopivat kuitenkin vuonna 2009, että ilmastoon liittyvät uhat ja sopeutumissuunnittelu on sisällytettävä vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla laadittaviin vesipiirin hoitosuunnitelmiin.

Vuonna 2007 hyväksytyllä EU:n tulvadirektiivillä pyritään arvioimaan ja hallitsemaan tulvia johdonmukaisella tavalla kaikkialla EU:ssa ja sisällyttämään ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen suoraan sen täytäntöönpanoon.  Jäsenvaltioiden on arvioitava tulvariski alueellaan ja laadittava tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Veden niukkuutta ja kuivuutta koskevia kysymyksiä käsiteltiin ensimmäisen kerran Euroopan komission tiedonannossa Veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaaminen Euroopan unionissa (2007), ja tavoitteena oli siirtyä kohti vettä tehokkaasti käyttävää ja vettä säästävää taloutta. Vuonna 2012 julkaistiin tiedonanto Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi. Siinä jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään kuivuusriskien hallinta ja ilmastonmuutosnäkökohdat paremmin tuleviin vesienhoitosuunnitelmiinsa ja laatimaan monialaisia ja useita vaaroja koskevia riskinhallintasuunnitelmia. Viimeisin toimi veden niukkuuden lievittämiseksi on vuonna 2020 annettu uusi asetus veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista. Siinä vahvistetaan uudet säännöt, joilla edistetään ja helpotetaan veden uudelleenkäyttöä keskittyen maatalouden keinokasteluun. Lisäksi komissio aikoo uuden sopeutumisstrategian mukaisesti auttaa vähentämään vedenkäyttöä tiukentamalla tuotteiden vedensäästövaatimuksia, edistämällä vedenkäytön tehokkuutta ja säästöjä sekä edistämällä kuivuudenhallintasuunnitelmien laajempaa käyttöä sekä kestävää maaperän hoitoa ja maankäyttöä. Tarkistetussa juomavesidirektiivissä otetaan nyt huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset juomavesijärjestelmien riskinarvioinnissa juomavesihuollon turvaamiseksi. Vuonna 2023 annettiin uusi veden uudelleenkäyttöä koskeva asetus, jonka tarkoituksena on parantaa vaihtoehtoista vesihuoltoa, jossa käytetään uudelleen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista peräisin olevaa vettä.

Tietopohjan parantaminen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia globaaliin hydrologiseen kiertokulkuun koskevan tietopohjan vahvistaminen on olennaisen tärkeää kestävälle vesihuollolle. IPCC:n AR6 WG II -raportti Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus päivittävät tätä kehystä korostaen erilaisia seurauksia, jotka liittyvät ihmisen aiheuttamiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vesialalla. Vesialan lisäriskejä, -vaikutuksia ja -haavoittuvuuksia, jotka liittyvät 1,5 °C:n ja 2 °C:n ilmaston lämpenemiseen, kuvataan sen sijaan toisessa IPCC:nerityisraportissa (Global Warming of 1.5 °C – Climate-ADAPT (europa.eu)).

Jotta vesivarat voitaisiin mukauttaa ilmastonmuutokseen, EY ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä tietopohjan parantamiseksi. Monet tietolähteet on yhdistetty Euroopan vesitietojärjestelmään (WISE).

Euroopan ympäristökeskus on yhdistänyt asiaankuuluvia tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopassa useisiin raportteihin. Ilmastonmuutosta, vaikutuksia ja haavoittuvuutta koskevassa vuoden 2016 raportissa  tarkastellaan ilmastonmuutoksen aiempia ja ennustettuja vaikutuksia ekosysteemeihin ja yhteiskuntaan, mukaan lukien vaikutukset vesialaan. Vuoden 2016 tulvariski- ja ympäristöhaavoittuvuusraportissa keskitytään tulvatasanteiden rooliin tulvasuojelussa, vesienhoidossa ja luonnonsuojelussa. Vastaavasti Euroopan tulvatasanteita koskevassa vuoden 2020 raportissa osoitetaan, että luonnon tulvatasanteet tukevat useiden EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2021 julkaistu raportti Nature-based solutions (NbS) in Europe sisältää vesihuoltoon liittyvän luvun.

Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on julkaissut raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siihen sopeutumisesta Euroopassa vuonna 2020. Raportissa on useita vesivaroihin liittyviä lukuja. Raportissa todetaan, että Etelä-Euroopassa veden saatavuus heikkenee ja sen seurauksena veden niukkuus lisääntyy. Kuivuus lisääntyy, kestää kauemmin ja voimistuu Euroopan etelä- ja länsiosissa, ja joki- ja rannikkotulvat todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Tätä yleiskertomusta täydennetään useilla yksityiskohtaisemmilla kertomuksilla, joissa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa eri vaikutuksista vesivaroihin:

• Ilmastonmuutos ja Euroopan vesivarat
• Ilmaston lämpenemisen ja kuivuuden vaikutukset EU:ssa
• Ilmaston lämpeneminen ja äärimmäisten lämpö- ja kylmäilmiöiden inhimilliset vaikutukset EU:ssa
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kasvavaan rannikkotulvariskiin sopeutuminen EU:ssa
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kasvavaan jokitulvariskiin sopeutuminen EU:ssa

Yhteinen tutkimuskeskus julkaisi vuonna 2018 myös käsitteellisen kehyksen kuivuusriskien arviointia ja hallintaa varten ja analysoi äskettäin vedensäästötoimenpiteiden vaikutuksia Euroopan vesivaroihin todeten, että vesitehokkuustoimenpiteiden tavoitetasoa on nostettava, jotta voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivaroihin. Lisäksi YTK on kehittänyt Euroopan tulvatietojärjestelmän (EFAS), joka antaa todennäköisiä tulvahälytyksiä koskevia tietoja yli 48 tuntia etukäteen. Tätä portaalia käyttävät hätätilanteiden johtajat eri puolilla Eurooppaa.

EU:n rahoittamien ohjelmien, kuten Horisontti 2020, Life (ympäristö- ja ilmastotoimet) ja Interreg, avulla monet jäsenvaltiot parantavat veteen liittyviä sopeutumisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä koskevaa tietopohjaa eri hankkeiden avulla. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttama hydrologisen ääri-ilmiön odotettu lisääntyminen on tässä yhteydessä erityisen tärkeää. Esimerkiksi IMPREX-hankkeessahankekumppanit kehittivät innovatiivisia lähestymistapoja ja auttoivat parantamaan kykyä ennakoida tulevia hydrologisia ääri-ilmiöitä ja reagoida niihin. OPERANDUM-hankkeessa pyritään vähentämään hydrometeorologisia riskejä Euroopan alueilla yhteissuunniteltujen, yhteiskehitettyjen, käyttöön otettujen, testattujen ja demonstroitujen innovatiivisten vihreiden ja sinisten/harmaiden/hybridien NbS:ien avulla. RECONECT-hankkeen tavoitteena on parantaa nopeasti hydrometeorologisten riskien vähentämistä koskevaa NbS:n eurooppalaista viitekehystä demonstroimalla, viittaamalla, laajentamalla ja hyödyntämällä laajamittaista NbS:ää maaseutu- ja luonnonalueilla.

Joissakin hankkeissa keskitytään erityisesti tulvien tai veden niukkuuden hallinnan parantamiseen. SCOREwater-hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön digitaalisia palveluja, joilla parannetaan jätevesien, hulevesien ja tulvien hallintaa kaupunkien ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseksi. LIFE UrbanStorm -hankkeella helpotetaan integroitujen lähestymistapojen kehittämistä ja täytäntöönpanoa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita ja toimintasuunnitelmia varten, jotta voidaan parantaa Viron kuntien kykyä sietää ilmastonmuutosta ja erityisesti niiden kykyä hallita äkkitulvia. SPONGE 2020 -hanke tuotti välineistön, ohjauspaketin ja rajatylittävän toimintasuunnitelman, joilla tuetaan sidosryhmien osallistumista ja osallistavia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kaupunkitulvien hallinnan parantamiseksi. Veden niukkuuden ongelmaa käsitellään esimerkiksi W2W - Water to Water -hankkeessa, jolla edistetään innovatiivista suolanpoistojärjestelmää veden niukkuuden torjumiseksi Välimeren alueella, tai DRYvER-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää strategioita ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja niihin sopeutumiseksi jokien kuivatusverkostoissa yhdistämällä hydrologisia, ekologisia (mukaan lukien NBS), sosioekonomisia ja poliittisia näkökulmia.

Lisätietoja aiemmista ja käynnissä olevista hankkeista on WISE-portaalissa ja Cordis-tietokannassa.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Joulukuussa 2020 julkaistiin uusi monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027. Se tarjoaa useita rahoitusmahdollisuuksia vesialalla. Tutkimus- ja innovointihankkeita voidaan rahoittaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiollatuetaan alueita, kuntia ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarjoamalla rahoitusta osana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumisesta neuvottelevien maiden alueet ja paikallisviranomaiset voivat osallistua missiotoimiin. Yritykset voivat myös olla osallistumiskelpoisia esimerkiksi innovoijina, jotka tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja tai ilmastopalveluja. Rahoitusmahdollisuuksia on rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmassa.

Lisärahoitusta on saatavilla ympäristön ja ilmastotoimien Life-ohjelmasta, jonka tavoitteena on muun muassa saavuttaa siirtyminen kestävään ilmastoneutraaliin ja häiriönsietokykyiseen talouteen sekä suojella, ennallistaa ja parantaa veden laatua. Ohjelmaan sisältyy alaohjelma ”Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen”, ja siitä rahoitetaan innovatiivisia teknologioita, parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja toimia, joilla tuetaan alueellisella, usean alueen tai kansallisella tasolla laadittujen ympäristö- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanoa. Rahoitusta on saatavilla myös Euroopan aluekehitysrahastosta, josta tuetaan eri jäsenvaltioiden alueiden välisiä yhteistyötoimia (ks. Interreg-ohjelmat). Toinen tärkeä vesialan rahoituslähde on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, joka on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kannustaa luonnonvarojen kestävään hoitoon ja ilmastotoimiin sekä tukee hankkeita, joissa keskitytään toimiin, joilla pyritään ennallistamaan, säilyttämään ja parantamaan maa- ja metsätalouteen liittyviä ekosysteemejä, joilla on myönteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen, maaperään, veteen ja ilmaan.

Täytäntöönpanon tukeminen

Vesipolitiikan puitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmiin sopeutumisen täytäntöönpanon tueksi on saatavilla yhteisen täytäntöönpanostrategian ohjeasiakirja ”Vesienhoito muuttuvassa ilmastossa”,jolla varmistetaan, että ilmastoon liittyvät uhat ja sopeutumissuunnittelu sisällytetään vesienhoitosuunnitelmiin. Suunnitelmissa on vähintään osoitettava, i) miten ilmastonmuutosennusteet ovat vaikuttaneet paineiden ja vaikutusten arviointiin, ii) miten seurantaohjelmat on konfiguroitu ilmastonmuutoksen vaikutusten havaitsemiseksi ja iii) miten valitut toimenpiteet kestävät ennustettuja ilmasto-olosuhteita.

Vesisuunnitelman puitteissa aloitettiin vesitaseiden rakentaminen EU:n tasolla, mikä on tasoittanut tietä vesivaroihin kohdistuvien paineiden ja alakohtaisten/maantieteellisten vaihtelujen tarkemmalle kvantifioinnille. Tässä yhteydessä on saatavilla erityinen ohjeasiakirja vesitaseiden soveltamisesta. Lisäksi Euroopan luonnonvesien säilyttämistoimenpiteiden foorumi on foorumi, joka tukee vihreää infrastruktuuria koskevan Euroopan ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa keinona edistää yhdennettyjä tavoitteita, jotka liittyvät luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ennallistamiseen sekä maisemointiin.

Lisäksi NbS:n ja vihreän infrastruktuurin käyttöä edistetään voimakkaasti EU:n tasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa vuodelta 2021 todetaan, että luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan erityisen hyvin parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivaroihin, ja edistetään niiden käyttöä vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanossa.

Mukauttamista koskeva MRE

EU:n jäsenvaltioiden on tarkistettava vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin perusteella laaditut vesipiirien hoitosuunnitelmat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat kuuden vuoden jaksoittaisen lähestymistavan mukaisesti. Jokaisen päivityksen jälkeen Euroopan komission on julkaistava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus näiden direktiivien täytäntöönpanon edistymisestä. Raportit sisältävät tietoa siitä, miten jäsenvaltiot ovat ottaneet ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon suunnitelmien laadinnassa. Viimeisin kertomus hyväksyttiin vuonna 2021, ja se on kuudes vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpanokertomus. Vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon osalta Euroopan komissio toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen on edelleen merkittävä haaste vesipolitiikan puitedirektiivin seuraavien täytäntöönpanosyklien aikana. Vaikka useimmat jäsenvaltiot ovat ottaneet ilmastonmuutoksen huomioon viimeisiä vesienhoitosuunnitelmia laatiessaan, ilmastokestävyyden varmistamismenetelmien tehokkuus on epäselvää, ja yleisesti ottaen vihreitä infrastruktuureja ja vedenpidätystoimenpiteitä käytetään liian vähän.  Puitepäätöksen ensimmäisellä täytäntöönpanokierroksella suuri osa jäsenvaltioista on tarkastellut ainakin joitakin ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia, mutta ei ole käsitellyt sen vaikutuksia perusteellisesti. Puitepäätös edellyttää, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota toisesta syklistä alkaen. Raportissa suositellaan esimerkiksi vahvempaa koordinointia kansallisten sopeutumisstrategioiden kanssa.