Vaikutukset, riskit ja haavoittuvuudet

Maailmanlaajuinen ilmastojärjestelmä muuttuu vuosisatojen ajan sekä aiempien että tulevien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Helleaallot, tulvat ja muut vaikutukset ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen ja talouteen todennäköisesti pahenevat tulevina vuosikymmeninä. Ilmastovaikutusten, riskien ja haavoittuvuusarviointien avulla tunnistetaan näiden vaikutusten luonne ja laajuus luonnonjärjestelmille ja ihmisyhteiskunnalle. Arvioinnit vaihtelevat suuresti riippuen arvioinnin tavoitteesta, maantieteellisestä alueesta ja kohdealasta tai -järjestelmästä. Näin ollen käytetään monenlaisia menetelmiä ja välineitä, joiden tukena on asiaankuuluvia tietoja aiemmista havainnoista ja tulevista skenaarioista, jotka koskevat ilmastonmuutosta, ympäristöolosuhteita ja sosioekonomisia tekijöitä.  Sopeutumisen tukivälineessä (AST) ja kaupunkialueiden sopeutumisen tukivälineessä (UAST) annetaan ohjeita riskien ja haavoittuvuuksien arvioinnista.

Arviointi ja suunnittelu

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain, toimialoittain ja jopa toimialojen sisällä. Erityisten haavoittuvuuksien ja riskien ymmärtäminen on olennaisen tärkeää sopeutumistoimien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa alueellisella tasolla. Ilmastonmuutos on keskeinen ilmastoon liittyvien riskien aiheuttaja, mutta se ei ole ainoa.

Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen laajuus ja vauhti tulevaisuudessa riippuu yhteiskunnan ja talouksien kehityksestä maailmanlaajuisesti. Nämä muutokset otetaan huomioon globaaleissa sosioekonomisissa ja ilmastoskenaarioissa. Sosioekonomiset skenaariot tarjoavat uskottavia kuvauksia mahdollisista tulevaisuuden maailmantiloista yhteiskunnan tekemien valintojen perusteella – ne eivät ole ennusteita. Maailmanlaajuiset sosioekonomiset skenaariot vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöskenaarioihin, joita maailmanlaajuiset ilmastomallit käyttävät ennusteiden laatimiseen tulevasta ilmastonmuutoksesta maailmanlaajuisesti. Näitä ennusteita voidaan pienentää käyttämällä alueellisia ilmastomalleja tai tilastollisia pienentämistekniikoita, jotta voidaan laskea yksityiskohtaisempia ilmastoennusteita Euroopalle.

Ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset riippuvat myös ympäristöön liittyvien, sosioekonomisten, poliittisten ja teknologisten olosuhteiden kehittymisestä alueellisella tasolla. Ihmiset voivat esimerkiksi lisätä haavoittuvuuttaan kaupungistumalla rannikkoalueiden tulvatasangoilla, metsäkadolla kukkuloiden rinteillä tai rakentamalla rakennuksia riskialttiille alueille. Toisaalta ne voivat vähentää haavoittuvuuttaan kehittämällä institutionaalisia ja teknisiä valmiuksia puuttua ilmastoriskeihin.

IPCC:n AR6-työryhmän II raportti Ilmastonmuutos 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus antavat yleiskuvan eri aloilla ja alueilla havaituista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, riskeistä ja haavoittuvuuksista, mukaan lukien keskittyminen Eurooppaan.

Haavoittuvuuden ja riskien arviointi on pakollista sopeutumistoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä resurssien priorisoimiseksi. Niissä yksilöidään alueet, alat tai järjestelmän osat, joihin ilmastonmuutos erityisesti vaikuttaa ja joilla on kiireellinen tarve mukautua.

Euroopan ympäristökeskus on julkaissut säännöllisesti raportteja ilmastonmuutoksesta, vaikutuksista ja haavoittuvuudesta Euroopassa vuodesta 2004 lähtien. Viimeisimmässä painoksessa (2017) arvioidaan ilmastonmuutoksen suuntauksia ja ennusteita sekä sen vaikutuksia kaikkialla Euroopassa 35 indikaattorin perusteella. Siinä tarkastellaan myös sopeutumispolitiikkojen kehittämistä eurooppalaisella, kansainvälisellä ja kansallisella tasolla sekä niiden perustana olevan tietopohjan kehittämistä. Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun kanssa yhteistyössä toimiva European Climate Data Explorer tarjoaa päivitetyn version useista ilmastoon vaikuttavista tekijöistä ja indikaattoreista. Euroopan ympäristökeskus on kehittänyt ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n mission puitteissa sopeutumisen tulostaulun, jossa esitetään yleiskatsaus vaaroista, vaikutuksista, altistumisesta, haavoittuvuuksista ja sopeutumistoimista valtiotasoa alemmilla tasoilla.

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, ottaen huomioon myös maatalousalalle aiheutuvat riskit.

Destination Earth (DestinE) on Euroopan komission lippulaivahanke, jonka tavoitteena on kehittää erittäin tarkka digitaalinen maapallon malli maailmanlaajuisesti. Sillä seurataan, simuloidaan ja ennustetaan luonnonilmiöiden ja ihmisen toiminnan välistä vuorovaikutusta. Digitaalisten kaksosten tarkoituksena on auttaa meitä valmistautumaan paremmin suuriin luonnonkatastrofeihin, sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja ennustamaan sosioekonomisia vaikutuksia.

DRMKC - Risk Data Hub on GIS-verkkoalusta, joka tukee suunnittelijoita ja päättäjiä ilmastonmuutoksen vaikutusten käsittelyssä. Se tarjoaa useita tulostauluja, joissa on tietoa vaarallisista tapahtumista aiheutuvista riskeistä, haavoittuvuudesta, taloudellisista vahingoista ja inhimillisistä menetyksistä eri puolilla Eurooppaa. DRMKC:n riskidatakeskuksen riskiarvioinnin tulostaulu tarjoaa riskitason eri omaisuuserille ja vaaroille maa-, NUTS 2- ja NUTS 3 -tasolla. Haavoittuvuuden tulostaulu tarjoaa haavoittuvuuden neljän ulottuvuuden indeksin, joka kuvaa systeemistä haavoittuvuutta katastrofeille maa-, NUTS2- ja NUTS3-tasolla. Menetyksiä ja vahinkoja koskeva tulostaulu tuottaa lisäksi vuosittain ja yhteensä tappioita, jotka johtuvat useista vaaroista sekä taloudellisten vaikutusten että vaikutusten kohteeksi joutuneiden ihmisten kannalta.

Ohjeita riskien ja haavoittuvuuksien arviointiin on sopeutumisen tukivälineessä (AST) ja kaupunkialueiden sopeutumisen tukivälineessä (UAST), erityisesti vaiheessa 2 ”Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja haavoittuvuuksien arviointi”.

Ilmastopalvelut

Ilmastopalvelujen maailmanlaajuinen kehys mahdollistaa ilmaston vaihtelevuuden ja muutoksen riskien paremman hallinnan kehittämällä tieteeseen perustuvaa ilmastotietoa ja -ennusteita sekä sisällyttämällä sen suunnitteluun, politiikkaan ja käytäntöön maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Euroopassa Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu (C3S) tarjoaa pääsyn aiempaa ja tulevaa ilmastonmuutosta koskeviin tietoihin, joilla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä. C3S on asettanut saataville Climate Data Storen, joka tarjoaa laadukasta tietoa maapallon menneestä, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tiettyjä aloja ja politiikanaloja koskevia kohdennettuja ilmastotietoja asetetaan yhä enemmän saataville alakohtaisen C3S-tietojärjestelmän (C3S SIS) kautta.  Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelu (CAMS) tarjoaa säännöllisesti päivitettäviä arvioita kaikkien EU-maiden päivittäisistä hiilidioksidipäästöistä kuuden alan toimintotietojen perusteella. C3S on julkaissut joka vuosi vuoden 2018 alusta lähtien European State of the Climate -raportin, jossa esitetään yleiskatsaus vuoden vuotuiseen ja kausiluonteiseen ilmastoon sekä viime vuosikymmenten keskeisiin suuntauksiin. Vuonna 2022 raportti laadittiin yhdessä Maailman ilmatieteellisen järjestön kanssa. Lisäksi monissa maissa kehitetään ja toteutetaan ilmastopalveluja (ks. maakohtaiset sivut).