1.4 Tietojen kerääminen

1.4 Tietojen kerääminen

Sopeutumispolitiikan kehittämisen olisi perustuttava näyttöön ja vankkaan tietoon ja tietämykseen. Kun sopeutumissuunnitelmaa aletaan suunnitella, olisi kerättävä kaikki mahdollisesti merkitykselliset tiedot. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• nykyisten ja mahdollisten tulevien ilmastoon liittyvien vaikutusten ja riskien kartoittaminen,
• käynnissä olevat sopeutumisen kannalta merkitykselliset toimet
• esimerkkejä hyvistä käytännöistä maan sisällä tai sen ulkopuolella.

I. Tunnista nykyiset ja tulevat ilmastoon liittyvät vaikutukset ja riskit

Olisi tehtävä ensimmäinen seulonta nykyisestä työstä, joka koskee mahdollisia ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maailmanlaajuisella tasolla IPCC on laatinut AR6: n, joka käsittelee ilmastojärjestelmän ja ilmastonmuutoksen uusinta fyysistä ymmärrystä ja kokoaa yhteen ilmastotieteen uusimmat edistysaskeleet. Ensimmäinen eurooppalainen ilmastoriskien arviointi (EUCRA)on kattava arviointi Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä.

EEA tuottaa lukuisia indikaattoreita, jotka kuvaavat havaittua ja ennustettua ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia Euroopassa. Lisäksi EEA:n raportti Europe's changing climate hazards – an index-based interactive EEA report tarjoaa hyödyllisen yleiskuvan EEA:n indikaattoreista sekä lisätietoa poliittisesta kontekstista. Luotettava ja käyttäjälähtöinen ilmastopalvelujen tarjoaja on Copernicus Climate Change Service (C3S). C3S tarjoaa mahdollisuuden saada tietoa Euroopan aiemmista, nykyisistä ja tulevista ilmastotiloista. erityisesti Climate Data Store (CDS) tarjoaa räätälöityjä palveluja erityisiin julkisiin tai kaupallisiin tarpeisiin. EEA:n ilmastovaikutus- ja valmiusportaalissa on interaktiivisia karttoja ja kaavioita siitä, miten helleaallot, tulvat, kuivuus ja maastopalot vaikuttavat yhä enemmän Eurooppaan, ja esimerkkejä varautumisesta. European Climate Data Explorer on graafinen käyttöliittymä, joka tarjoaa interaktiivisen pääsyn moniin ilmastoindekseihin C3S:n Climate Data Storesta helppokäyttöisellä tavalla. Lisäksi C3S tarjoaa alakohtaisen tietojärjestelmänsä (SIS) kautta vuotuisia ilmastoraportteja, ilmastotiedotteita sekä pilottitutkimuksia tiettyjen alojen ilmastovaikutusten arvioinnista. Erityisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien ilmastovaikutusten osalta kootaan runsaasti asiaankuuluvia resursseja.

Katastrofiriskien hallinnan tietokeskuksen (DRMKC) riskidatakeskus on alusta, jonka tarkoituksena on keskittää ja standardoida riski-, vahinko- ja tappiotietoja yleiseurooppalaisella tasolla.

Eurooppalainen ilmastoterveyden seurantakeskus voi antaa tietoa toimintapoliittisen syklin eri vaiheissa, mukaan lukien terveyteen liittyvien sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kehittäminen, täytäntöönpano, seuranta ja arviointi.

Lisäksi Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) PESETA-hankkeissa (PESETA I, II, III ja IV) arvioidaan tulevan ilmastonmuutoksen mahdollisia biofyysisiä ja taloudellisia seurauksia Euroopalle.

Tässä seulontavaiheessa olisi myös otettava huomioon sellaisten hankkeiden ja tutkimusten tulokset, joissa keskitytään tiettyihin aloihin, kuten maa- ja metsätalouteen, vesihuoltoon, kalastukseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin, terveyteen, energiaan, matkailuun, liikenteeseen, rakentamiseen/rakennuksiin, talouteen/teollisuuteen, pelastuspalveluun/katastrofiriskien vähentämiseen, aluesuunnitteluun/maankäytön suunnitteluun ja sosiaalisiin kysymyksiin. Alakohtaisten yhdistysten, konsulttiyritysten tai yksittäisten julkisten elinten on tehtävä alakohtaisia analyyseja. Aiemmat luonnonkatastrofit, säähän ja ilmastoon liittyvät tapahtumat ja katastrofit on dokumentoitu useisiin kansainvälisiin tietokantoihin, kuten EM-DAT tai DesInventar. Raportointikynnysten vuoksi niillä on kuitenkin rajoituksensa. Myös vakuutusalalla, erityisesti jälleenvakuutusyrityksissä, on käytössä vaara- ja riskitietokantoja. Euroopan ympäristökeskus ylläpitää NatCatSERVICEen ja CATDATiin (RiskLayer) perustuvaa indikaattoria ja koontinäyttöä vuosittain.

Tämä laaja ensimmäinen katsaus auttaa käynnistämään prosessin ja kehittämään perusteita sopeutumiselle ja tarjoaa perustan perusteellisemmalle analyysille myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi se tukee keskustelun edistämistä sopeutumispolitiikan kannalta merkityksellisistä näkökohdista, kuten tavoitteista, ensisijaisista aloista, haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä jne.

II. Määritetään käynnissä olevat toimet, joilla on merkitystä sopeutumisen kannalta

Sopeutumista ei pidä tehdä eristyksissä. Olisi yksilöitävä asiaankuuluvat välineet ja käynnissä olevat sopeutumiseen liittyvät toimet (vaikka niitä ei mahdollisesti toteuteta "sopeutumisen" otsikon alla), kuten esimerkiksi katastrofiriskien vähentäminen ja hallinta, biologisen monimuotoisuuden suojelu tai maankäytön suunnittelu / aluesuunnittelua koskevat politiikat. Lisäksi olisi yksilöitävä maassa olemassa olevat alakohtaiset tai alueelliset sopeutumisstrategiat/-suunnitelmat sekä sopeutumisen ja sopeutumisen kannalta merkitykselliset kansainväliset ja eurooppalaiset toimet.

Tämä voidaan tehdä tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kollegoiden ja asianomaisten sidosryhmien kanssa seuraavien ohjaavien kysymysten avulla, jotta voidaan tunnistaa sopeutumisen kannalta merkitykselliset käynnissä olevat toimet:

• Ovatko ne jo käsitelleet ilmastonmuutokseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä aiheita?
• Ovatko he tietoisia verkkotietoalustoista, ilmastonmuutokseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä säännöllisistä uutiskirjeistä, tutkimuksista tai hankkeista, jotka ovat peräisin muista tärkeistä lähteistä (yliopistot, muut tutkimuslaitokset, valtion ministeriöt, muut maat jne.)?
• Onko jo olemassa sopeutumista edistäviä toimenpiteitä, vaikka niitä ei ole erikseen yksilöity tai merkitty sopeutumistoimenpiteiksi?
• Onko kohdennettuja sopeutumisen kannalta merkityksellisiä toimia jo toteutettu?
• Onko olemassa raportointitoimia, -välineitä, -strategioita, -prosesseja jne., jotka ovat tärkeitä tai joita voitaisiin käyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa?
• Mitkä nykyiset verkostot tai aloitteet ovat merkityksellisiä sopeutumisen kannalta ja miten niitä voidaan käyttää tai hyödyntää sopeutumisessa?

Yleiskatsaus maakohtaisista toimista ilmastonmuutokseen sopeutumisen alalla on saatavilla Climate-ADAPT:n maakohtaisilla sivuilla.

III. Tutustu hyviin käytäntöihin maassa tai sen ulkopuolella

Sopeutumiskäytäntöjä, jotka toimivat hyvin yhdellä alalla, voidaan mahdollisesti siirtää, jotta voidaan vastata samanlaisiin haasteisiin muilla aloilla, kun otetaan huomioon erityiset olosuhteet. Yksittäisten toimenpiteiden tuloksellisuus voi kuitenkin riippua ongelman laajuudesta ja täytäntöönpanon erityisestä laajuudesta. Hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa nykyaikaisista sopeutumiskäytännöistä ja -kokemuksista (esim. Climate-ADAPT-tapaustutkimukset)voidaan myös optimoida yksittäisiä resursseja ja pyyntiponnistuksen hallintaa. Yleiskatsaus kansallisista tapaustutkimusten verkkoportfolioista on saatavilla myös Climate-ADAPT-sivustolla.

Lisäresurssit

• Eurooppalainen ilmastotietojen tutkimuskeskus (European Climate Data Explorer)
• Eurooppalainen ilmastoriskien arviointi
• Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu (C3S)
• Ilmastotietovarasto (CDS)
• Sopeutumismallinnusta koskeva tutkimus
• Riskidatakeskus (RDH)
• Ilmastotiedot