Tonavan alajuoksun vihreä käytävä: tulvatasanteen ennallistaminen tulvasuojelua varten

Maa- ja metsätalous sekä liikenne ovat kantaneet veronsa Tonavan alajuoksun luonnollisuudesta. 1900-luvun jälkipuoliskolla lähes kolme neljäsosaa Tonavan alajuoksun tulvatasangoista erotettiin pääjoesta patojen vuoksi, ja ne muutettiin maatalousalueiksi, millä oli vaikutuksia tulvajärjestelmiin. Lisäksi suuri osa Tonavasta kärsi soran louhinnan, ruoppausten ja patojen rakentamisen aiheuttamasta joenpohjan eroosiosta, mikä osaltaan alensi viereisten maatalousmaiden vesikerrostumia. Ihmisen aiheuttamasta saastumisesta johtuva rehevöityminen on vaikuttanut vakavasti Tonavaan ja erityisesti joen alaosiin. Tulvatasankometsien muuttaminen maatalouteen ja monokulttuurisiin hybridipoppeliviljelmiin on johtanut äärimmäisempiin tulviin. Tonavan vesistöalueen viimeaikaiset merkittävät tulvat ovat tapahtuneet vuosina 2002, 2005, 2006, 2009, 2010, 2013 ja 2014.

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän edelleen tulvariskiä koko Tonavan altaan alueella tapahtumien intensiteetin, keston ja esiintymistiheyden osalta. On myös suurempi mahdollisuus flash tulva tapahtumia kuivina aikoina. Tulevien tulvatapahtumien kvantifiointiin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, koska tulevien sademäärien arvioinnissa on puutteita.

Tonavan alajuoksun vihreää liikennekäytävää koskevan sopimuksen tavoitteena on

• säilytetään yhteensä 935 000 hehtaaria, mukaan lukien olemassa olevien suojelualueiden tehostettu suojelu 775 000 hehtaarilla ja uusi suojelu 160 000 hehtaarilla;
• ennallistaa 224 000 hehtaaria luonnollista tulvatasankoa;
• edistää kestävää käyttöä ja kehitystä 1 000 kilometriä Tonavan alajuoksulla, Tonavan suisto mukaan luettuna.

Tulvatasanteiden kunnostamisen tarkoituksena on antaa tilaa tulvavesien säilyttämiseen ja turvalliseen vapauttamiseen.

Tonavan alajuoksun vihreää käytävää koskevassa sopimuksessa Bulgarian, Romanian, Moldovan ja Ukrainan hallitukset sopivat 224 000 hehtaarin tulvatasangon ennallistamisesta osana laajempaa 935 000 hehtaarin suojelualuetta, joka muodostaa Tonavan alajuoksun vihreän käytävän. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet on tarkoitus saavuttaa pitkällä aikavälillä.

Vuoteen 2020 mennessä ennallistaminen oli käynnissä noin 60 000 hehtaarilla Tonavan alajuoksulla sijaitsevia tulvatasanteita. Kaivokset on poistettu, jolloin joki voi jatkaa luonnollista kulkuaan. Haitalliset kasvillisuuslajit on puhdistettu. Kymmeniä tuhansia kotoperäisiä puita on istutettu kymmeniin pieniin kohteisiin. Tämä auttaa metsiä uudistumaan luonnollisesti paljon laajemmalla alueella. Romaniassa 6 000 hehtaaria tulvatasanteita Babinan ja Cernovcan, Mahmudian, Balta Geraiuluin ja Gârla Maren saarilla on yhdistetty tai ollaan yhdistämässä jokeen, mikä luo elinympäristöjen mosaiikin. Kun luonnolliset prosessit on palautettu, monet lintulajit ovat palanneet ja kalakannat ovat kasvaneet. Tataru-saarelle Ukrainaan tuotiin perinteisiä karjarotuja vieraslajien hallitsemiseksi. Kaivokset poistettiin, jotta 750 hehtaaria maata voisi tulvia luonnollisesti, mikä tarjoaa runsaasti ruokinta-, jalostus- ja kutualueita luonnonvaraisille eläimille. Joitain ennallistamishankkeita, kuten Gârla Mare ja Vrata, on edelleen käynnissä, ja ne vaikuttavat 2000 hehtaarin pinta-alaan.

Huonosti suoriutuvien tulvasuojelupatojen käytöstäpoisto ja tulvatasanteiden ennallistaminen edistävät turvallisempaa ja tehokkaampaa tulvaveden pidättämistä, vankempia ja luotettavampia makean veden ekosysteemipalveluja, alentavat infrastruktuurin ylläpitokustannuksia ja vahvistavat paikallista taloutta monipuolistamalla luonnonvaroihin perustuvia elinkeinoja. Vuoden 2013 Tonavan tulvan aikana Tonavan alajuoksulla ei ollut tulvia, vaikka vesi oli keskimääräistä korkeammalla tasolla.

WWF on ottanut vastuun Tonavan alajuoksun vihreää käytävää koskevasta aloitteesta osana WWF:n Living Planet -ohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata tärkeiden biologisten luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelu seuraavalle vuosituhannelle. Tonavan alajuoksun vihreää käytävää koskevassa hankkeessa WWF tekee tiivistä yhteistyötä sopimuksen allekirjoittaneiden maiden – Bulgarian, Romanian, Moldovan ja Ukrainan – hallitusten sekä paikallisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kukin maa laati toimintasuunnitelman, jossa nimetään lisää tulvatasanteita suojelua ja ennallistamista varten. Toimintasuunnitelmissa kuvattiin kunkin nimetyn alueen osalta, mitä erityistoimenpiteitä tarvittiin ja mihin toimiin oli ryhdyttävä näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Sidosryhmät tukivat säännöllistä tietojenvaihtoa – kokousten avulla ja perustamalla yhteyspisteitä neljän osallistuvan maan ympäristöministeriöihin – Tonavan alajuoksun vihreän käytävän tehokkaan suojelun saavuttamiseksi. WWF:n tehtävänä oli edistää viestintää ja yhteistyötä Tonavan alajuoksun vihreän käytävän maiden välillä. Se tuki myös konkreettisten ennallistamishankkeiden, kuten laajennettavien mallien, toteuttamista.

Sekä kansalaisille että ympäristöalan kansalaisjärjestöille tarjottiin mahdollisuus osallistua aktiivisesti päätöksentekoprosesseihin. WWF on toteuttanut tiedotuskampanjoita ja ottanut suuren yleisön ja kansalaisjärjestöt suoraan mukaan hankealueen päätöksentekoprosessiin. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on toteutettu aktiivista lobbausta Tonavan alajuoksun vihreän käytävän täytäntöönpanon vauhdittamiseksi.

Lisäksi kumppaneita etsittiin paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti eli GEF:ltä, UNDP:ltä, UNEP:ltä, Maailmanpankilta, EU:lta, WWF:ltä, IUCN:ltä, Ramsarin yleissopimukselta ja muilta hallituksilta (Itävallalta, Saksalta, Tanskalta ja Alankomailta) yhteistyön ja avun pyytämiseksi alemman Tonavan vihreän käytävän perustamisessa ja ylläpitämisessä. Suurin osa rahoituksesta tuli WWF:ltä, kansallisilta hallituksilta, EU:lta ja yrityssektorilta.

Nykyisin WWF:n toiminnan suurimpana haasteena on poliittisten muutosten vuoksi saada viranomaiset vakuuttuneiksi luontoon perustuvien ratkaisujen, kuten tulvatasanteiden ja kosteikkojen ennallistamisen, monihyödyllisistä vaikutuksista ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseksi.

Kansainväliset sopimukset vesien- ja jokienhoidon parantamiseksi ovat olleet tehokas muutosväline Tonavan vesistöalueella. Ympäristön luonnollisen ilmastokestävyyden palauttaminen (tässä tapauksessa laajamittainen sopeutuminen) poistamalla käytöstä heikosti suoriutuva vesi-infrastruktuuri ja parantamalla siten luonnollista kykyä pitää yllä ja vapauttaa huipputulvia tuo lisähyötyjä sekä luonnolle että ihmisille. Uudet mahdollisuudet ekomatkailuun, kalastukseen, laiduntamiseen ja kuitutuotantoon vahvistavat paikallista taloutta. Luontotyyppien parempi laatu houkuttelee useampia lajeja, myös uhanalaisia.

Tonavan alajuoksun vihreitä liikennekäytäviä koskeva sopimus tarjosi erinomaisen perustan hallituksen päätösten muuntamiselle toimiksi. Romanian ja Bulgarian kaltaisissa maissa Natura 2000 -verkoston täytäntöönpano lisäsi merkittävästi suojeltua aluetta. Myös ympäristölainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n vaatimusten kanssa, erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano, avasi uusia mahdollisuuksia sivusuuntaisten yhteyksien palauttamiseen. Muissa tapauksissa tärkein tekijä oli paikallisyhteisöjen tarve saada käyttöönsä parannettuja luonnonvaroja.

Asianmukainen huomio maanomistukseen oli avain hankkeen onnistumiseen. Kussakin ennallistamishankkeessa muutamasta kymmeneen maanomistajan oli ennallistamisalueen koosta riippuen oltava vakuuttuneita siitä, että maankäytön muutos hyödyttäisi heitä. Yksityisten maanomistajien tapauksessa oli tärkeää varmistaa, että he eivät menetä omistusoikeuksia. WWF käynnisti Romaniassa kaksi pilottihanketta, joissa paikalliset yhteisöt ja yksityishenkilöt antoivat maansa tulvia varten. Tällaisen tiukan maankäytön muutoksen hyväksymisen käynnistäjänä oli ymmärrys hyödyistä, joita saadaan tuottamattoman viljelymaan muuttamisesta kosteikoiksi. Ennallistamishankkeiden toteuttaminen todennäköisesti nopeutuisi, jos maanomistajille otettaisiin käyttöön rahoitusmekanismeja (kuten tulvatasanteiden ennallistamista koskeva EU:n rahoitus). Näin ei kuitenkaan ole yhdessäkään osallistujamaassa.

Toinen menestystekijä oli, että riippumaton organisaatio, jolla on osaamista - tässä tapauksessa WWF - otti johtoaseman. Se pyrki edelleen kokoamaan maat yhteen, tarjoamaan teknistä ja taloudellista tukea kokouksille ja tausta-asiakirjoille, kannustamaan hallituksia pysymään sitoutuneina jne. Vakuuttavin peruste sopimuksen allekirjoittamiselle oli tarve omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa Tonavan alajuoksun luonnonsuojeluun ja ympäristönsuojeluun. Taloudellisten resurssien saatavuus on toki ollut tärkeää, mutta loppujen lopuksi kunkin maan poliittisen tahdon uskotaan olevan ratkaiseva tekijä siirryttäessä laajempaan täytäntöönpanoon.

Tonavan alajuoksun vihreän käytävän varrella sijaitsevan tulvatasanteen ennallistamisen on arvioitu maksavan 183 miljoonaa euroa.

Kosteikkojen ennallistaminen on tärkeää paitsi luonnolle myös ihmisille ekosysteemipalvelujen kannalta. Ennallistaminen tarjoaa monenlaisia etuja, kuten tulvien ja kuivuuden hallinta pitämällä vettä ja vapauttamalla sitä hitaasti, veden puhdistaminen suodattamalla, luonnonvarojen (esim. kalojen ja ruokojen) tuotanto, virkistystoiminnan tukeminen ja monet muut. Nämä ekosysteemihyödyt tarjoavat myös taloudellisia hyötyjä, kuten tulvien aiheuttamien vahinkojen välttämisen.

Ennallistettujen tulvatasanteiden ekosysteemipalveluista (tulvantorjunta, vedenpuhdistus, pohjaveden täydentäminen, sedimenttien ja ravinteiden pidättäminen, biologisen monimuotoisuuden varannot, virkistys, matkailu jne.) odotettavissa olevien vuotuisten tulojen arvioitiin olevan 111,8 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaisesta ennallistetusta tulvatasangosta arvioidaan saatavan 500 euroa vuodessa ekosysteemipalveluina, jotka auttavat monipuolistamaan paikallisten ihmisten toimeentuloa (Mansourian et al., 2019).

Tonavan alajuoksun vihreän käytävän oikeusperusta oli seuraava:

• Tonavan vesistöalueen suojelua ja ennallistamista koskeva strateginen toimintasuunnitelma;
• Tonavan vesistöalueen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia;
• Tonavan jokipäästöjen vähentämistä koskeva GEF-ohjelma, valtioiden rajat ylittävä analyysi;
• Tonavan altaan kosteikkoihin liittyvät toimet, joita rahoitettiin EU:n Phare-ohjelman usean edunsaajan ympäristöohjelmasta ja joissa korostettiin tarvetta toteuttaa toimia kosteikkojen ja tulvatasanteiden elinympäristöjen suojelemiseksi ja ennallistamiseksi koko Tonavan vesistöalueella;
• Yleissopimus kansainvälisesti merkittävistä kosteikoista erityisesti vesilintujen elinympäristönä (Ramsar, 1971);
• Yleissopimus luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta Euroopassa (Bern, 1979);
• yleiseurooppalainen maisemaa ja biologista monimuotoisuutta koskeva strategia;
• kansalliset strategiat ja sitoumukset biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi;
• Tonavan suojelua ja kestävää käyttöä koskevasta yhteistyöstä tehty yleissopimus (Sofia, 1994);
• Vahvistetaan Tonavan alueen maiden yhteisten toimien periaatetta Tonavan jokiekosysteemin veden laadun ja ympäristöolosuhteiden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.
• Tonavan vesipiirin hoitosuunnitelma.

Tonavan alajuoksun vihreän käytävän ohjelma käynnistyi vuonna 2000, ja se on jatkunut siitä lähtien ilman suunniteltua päättymisaikaa.

Toimenpiteiden, joilla pyritään luomaan vihreä käytävä Tonavan alajuoksulle, on tarkoitus olla pysyviä, jos niitä ylläpidetään asianmukaisesti.

Orieta Hulea
Conservation Director WWF International
Danube-Carpathian Programme
E-mail: ohulea@wwfdcp.ro 

Camelia Ionescu
Freshwater Project Manager
WWF Romania
E-mail: cionescu@wwf.ro 

Iulia Puiu
Project Manager for Wetland Restoration Projects
WWF Romania
E-mail: ipuiu@wwf.ro 

WWF:n kansainvälinen Tonavan-Karpaattien ohjelma