European Union flag

Keskeiset viestit

  • Euroopan komissio määrittelee luontopohjaiset ratkaisut seuraavasti: ”Luonnon innoittamat ja tukemat ratkaisut, jotka ovat kustannustehokkaita, tuottavat samanaikaisesti ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat rakentamaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin enemmän ja monimuotoisempia luonto- ja luonnonpiirteitä ja -prosesseja paikallisesti mukautettujen, resurssitehokkaiden ja systeemisten toimien avulla.” Luontopohjaisten ratkaisujen on hyödytettävä biologista monimuotoisuutta ja tuettava erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista.
  • Yhdistyneet kansakunnat sopi maaliskuussa 2022 YK:n viidennessä ympäristökokouksessa (UNEA 5) luontoon perustuvia ratkaisuja koskevasta päätöslauselmasta, jossa on monia yhtäläisyyksiä Euroopan komission määritelmän kanssa.
  • Luontopohjaiset ratkaisut tunnustetaan monikäyttöisiksi ratkaisuiksi, joilla on usein suurempia sivuhyötyjä kuin perinteisillä teknisillä toimenpiteillä. Vuonna 2021 päivitetyssä EU:n sopeutumisstrategiassa painotetaan voimakkaasti ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja ja erityisesti luontoon perustuvia ratkaisuja. Asiaankuuluvat EU:n poliittiset kehykset eivät siis ole pelkästään EU:n sopeutumisstrategia vaan myös vihreän infrastruktuurin strategia ja biodiversiteettistrategia. Ekosysteemien ennallistamista koskevat tavoitteet ovat tässä suhteessa erityisen merkityksellisiä.
  • Alue- ja paikallisviranomaisten ja sidosryhmäyhteisöjen voimaannuttaminen luontoon perustuvien ratkaisujen tunnistamisessa ja toteuttamisessa edellyttää valmiuksien kehittämistä ja tietämyksen jakamista. Tätä varten on perustettu useita asiaankuuluvia EU:n tason tietofoorumeita. Alueellisia aloitteita tuetaan lisäksi erityisillä EU:n rahoitusjärjestelmillä ja verkostoitumisaloitteilla, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiolla.

Luontoon perustuvien ratkaisujen mahdollisuudet sopeutumispolitiikoissa ja -toimissa muuttuvassa ilmastossa

Ekosysteemipohjainen sopeutuminen keskittyy ekosysteemien ennallistamiseen ja ekosysteemipalvelujen parantamiseen yhteiskunnan suojelemiseksi ilmastonmuutoksen kielteisiltä vaikutuksilta. Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kuivuus, tulvat tai äärimmäiset lämpötilat, käyvät selvemmiksi, sopeutumistoimenpiteiden kiireellisyys kasvaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin aloihin ja alueisiin eri puolilla Eurooppaa. Luontopohjaiset ratkaisut sisältävät erilaisia ekosysteemipohjaisia lähestymistapoja, joilla pyritään parantamaan kykyä sietää ilmastonmuutosta. NbS on tyypillisesti sidosryhmälähtöinen ja räätälöity alueellisiin olosuhteisiin (IPCC:nkuudes raportti; EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi). Euroopan ympäristökeskuksen raportissa NbS:stä Euroopassa esitetään yksityiskohtainen katsaus NbS:n eri käsitteistä ja niiden soveltamisesta politiikan aloilla.  NbS on yksi viidestä keskeisestä sopeutumistoimenpiteestä jäsenvaltioiden vapaaehtoisessa sopeutumistoimenpiteitä koskevassa raportoinnissa.

Niihin kuuluvat tyypillisesti rannikkoalueiden suojelu, kosteikkojen ennallistaminen, joki- ja tulvatasankojen ennallistaminen, peltometsätalous, luonnonläheinen metsätalous, kaupunkien viherryttäminen ja maaperän suojelu. NbS voi siten tarjota palveluja, kuten eroosion hallintaa, kuivuuden ja tulvien ehkäisyä, hiilen sitomista, jäähdytystä ja maastopalojen ehkäisyä. Tieteellinen näyttö näistä monista hyödyistä ja käytännön taitotiedosta laajenee nopeasti Euroopassa, ja sitä tuetaan EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitetuilla tutkimushankkeilla.

NbS: n tehokkuus riippuu suuresti paikallisesta kontekstista. Teknisillä standardeilla, yhteistyöhön perustuvalla hallinnolla, tietämyksen siirrolla, valmiuksien kehittämisellä ja riittävällä rahoituksella tehostetaan niiden täytäntöönpanoa. Paikallisten sidosryhmien osallistaminen on ratkaisevan tärkeää.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ennallistettuihin ekosysteemeihin, kuten turvemaihin ja metsiin, mikä saattaa heikentää NbS:n tehokkuutta pitkällä aikavälillä. Siksi NbS-hankkeiden suunnittelun olisi perustuttava tulevaisuuteen suuntautuviin tutkimuksiin ennakoiduista ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Poliittinen kehys

Maailmanlaajuisella tasolla biologista monimuotoisuutta koskevassa YK:n yleissopimuksessa on nimenomaisesti tuettu ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja asettamalla niihin liittyviä tavoitteita ja hyväksymällä äskettäin vapaaehtoisia suuntaviivoja niiden suunnittelua ja tehokasta täytäntöönpanoa varten. Myös katastrofiriskien vähentämistä koskevassa Sendain kehyksessä 2015–2030 kannustetaan ekosysteemilähtöisiin lähestymistapoihin selviytymiskyvyn parantamiseksi ja katastrofiriskin vähentämiseksi.

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa Euroopan komissio hyväksyi vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian, jossa tunnustetaan luonnon ennallistaminen keskeiseksi panokseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä että siihen sopeutumisessa ja edistetään sen sisällyttämistä kaupunkisuunnitteluun. Euroopan komissio esitti 22. kesäkuuta 2022 ehdotuksen oikeudellisesti sitoviksi EU:n luonnon ennallistamistavoitteiksi, joilla pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta, lieventämään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen sekä ehkäisemään ja vähentämään luonnonkatastrofien vaikutuksia.

Äskettäin päivitetyssä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa painotetaan voimakkaasti biologista monimuotoisuutta monialaisena painopisteenä. Niiden täytäntöönpano on olennaisen tärkeää esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesipiirin yhdennetyn hoidon kannalta.

Laajamittaisella kansallisella bS:llä on tärkeä rooli tulvadirektiivissä mainitun yhteisvastuuperiaatteen edistämisessä, koska ne edellyttävät strategioita, joissa käsitellään maankäyttöä rajat ylittävissä maisemissa tai lainkäyttöalueilla ja joihin osallistuu hyvin erilaisia toimijoita ja sidosryhmiä.

Vihreän infrastruktuurin strategian vuoden 2019 uudelleentarkastelussa korostetaan vihreän infrastruktuurin ja ekosysteemipohjaisten ratkaisujen taloudellisia, sosiaalisia ja muita sivuhyötyjä. Kahdessa ekosysteemipalveluja ja vihreää I-infrastruktuuria koskevassa ohjeasiakirjassa keskitytään EU:n tason vihreän ja sinisen infrastruktuurin täytäntöönpanoon päätöksentekijöille: strategiakehystä koskeva EU:n ohjeasiakirja ja ekosysteemien ja niiden palvelujen sisällyttämistä päätöksentekoon koskeva EU:n ohjeasiakirja.

Tietopohjan parantaminen

Euroopan ympäristökeskuksen raportissa NbS solutions in Europe tarkastellaan, miten NbS voi auttaa ehkäisemään ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien häviämistä. Tässä julkaisussa esitetään ajankohtainen ja oikea-aikainen analyysi kansallisista talousarvioista ja yksilöidään samalla tietämyksessä olevat puutteet ja jäljellä olevat haasteet, jotka estävät laajemman täytäntöönpanon paikallistasolla. EU:n rahoittamat tutkimushankkeet, joista suurin osa koskee sopeutumista, on lueteltu infografiikassa. Lisäksi IUCN kehitti maailmanlaajuisen standardin NbS: lle ja tarjoaa NbS-työkaluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

NbS: n sateenvarjon alle kuuluu vihreän infrastruktuurin käsite. EU:n jäsenvaltiot ovat kehittäneet monenlaisia toimia, jotka liittyvät kansalliseen toimintakehykseen, vihreän infrastruktuurin valtavirtaistamiseen alakohtaisiin politiikkoihin, tietopohjan parantamiseen ja erityisten vihreää infrastruktuuria koskevien hankkeiden toteuttamiseen.  Nämä tiedot ovat saatavilla biologistamonimuotoisuutta koskevassa Euroopan tietojärjestelmässä (BISE).

EU:n rahoittamassa Horisontti 2020 -ohjelmassa tehtiin merkittävää yhteistyötä, jotta alan toimijoille voitaisiin tarjota kattava kansallisten talousarviostrategioiden vaikutustenarviointikehys sekä vankat indikaattorit ja menetelmät kansallisten talousarviostrategioiden vaikutusten arvioimiseksi. Tämän tuloksena on laadittu alan toimijoille tarkoitettu käsikirja ja siihen liittyvä menetelmien liite sekä yleiskatsaus Euroopan komission rahoittamiin maantieteellisiä merkintöjä koskeviin tutkimuksiin ja julkaisuihin.

Useissa portaaleissa ja verkkosivustoilla on esimerkkejä ja taustatietoa NbS:stä:

Rahoituksen ja investointien tukeminen

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan EU:n talousarvio. Menokaudella 2021–2027 vähintään 30 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta osoitetaan ilmastotavoitteisiin. Uudessa vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa korostettiin, että merkittävä osa ilmastotoimiin osoitetusta EU:n talousarviosta investoidaan biologiseen monimuotoisuuteen ja luontoon. Sopeutumisrahoitusta  voidaan yleensä yhdistää eri lähteistä, ja monet niistä tukevat myös NbS:ää sopeutumisessa.

NbS:n kannalta merkityksellistä EU:n tutkimusta vuoteen 2030 saakka rahoitetaan seuraavista lähteistä:

NbS:lle voidaan myöntää rahoitustukea myös EU:n koheesiopolitiikan tai EU:n yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiolla tuetaan alueita, kaupunkeja ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarjoamalla rahoitusta osana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumisesta neuvottelevien maiden alueet ja paikallisviranomaiset voivat osallistua missiotoimiin. Yritykset voivat myös olla osallistumiskelpoisia esimerkiksi innovoijina, jotka tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja tai ilmastopalveluja. Rahoitusmahdollisuuksia on rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmassa.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Täytäntöönpanon tukeminen

Euroopan komissio on antanut ohjeita vesiturvallisuutta koskevan kansallisen strategiakehyksen täytäntöönpanoa koskevassa käsikirjassakäsikirjassa käytännön toimijoille, jotta voidaan arvioida kansallisen strategiakehyksen ja monien muiden sellaisten resurssien vaikutusta, jotka liittyvät kansallisen strategiakehyksen aluesuunnitteluun, julkisiin hankintoihin, rahoitukseen, liiketoimintaan ja hallintoon ja jotka on koottu verkostoluontoa käsittelevälle EU:n alustalle.

Jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta EU:sta tulee ilmastonmuutoksen kestävä, sillä ne ovat keskeisiä muutostekijöitä uusien teknologioiden käyttöönotossa, paikallisiin tarpeisiin vastaavien innovatiivisten ratkaisujen kokeilemisessa ja eri sidosryhmien johtamisessa kohti vihreää siirtymää. Siksi Euroopan komissio käyttää tätä sopeutumista koskevan EU:n operaation uutta välinettä nopeuttaakseen sopeutumistoimia paikan päällä EU:n jäsenvaltioissa. Missio on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian täytäntöönpanomekanismi. NbS:ää pidetään keskeisenä osana innovatiivisia ratkaisuja kohti systeemistä siirtymää.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on EU:n aloite, jonka tavoitteena on saada kaupungit mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen ja tukea niitä. Euroopan komissio avustaa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen uudessa toimintapoliittisessa tukivälineessä paikallis- ja alueviranomaisia sopeutumisstrategioiden täytäntöönpanossa 12 valitussa maassa. NbS:n käyttö on yksi tuettavista toimista.

Luontoon perustuvan sopeutumisen käytön edistymisen MRE

Monet jäsenvaltiot ottavat ilmastovaikutukset huomioon tulvariskien hallintasuunnitelmissaan. EU:n vesilainsäädännön toimivuustarkastus 2019 osoitti, että kaikki 26 Schengen-maata sisällyttivät vedenpidätystoimenpiteet (ns. luonnolliset vedenpidätystoimenpiteet) tulvariskien hallintasuunnitelmiinsa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kuudennen vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpanokertomus sisältää kansalliset edistymisarviot luonnollisista vedenpidätystoimista maittain.

Luotettavan menetelmän ja integroidun järjestelmän kehittämiseksi luonnonpääoman tilinpitoa varten EU on käynnistänyt INCA-hankkeen, joka on tiiviisti linjassa ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittamista ja arviointia koskevan EU:nyleisen työn kanssa. INCA-MAES julkaisi yleiskatsauksen ja edistymiskertomuksen luonnonpääoman tilinpidosta Euroopan unionissa.

Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa 2022 raportin ”Thevital role of nature-based solutions in a nature positive economy” (Luontopohjaisten ratkaisujen keskeinen rooli luontomyönteisessä taloudessa).Raportissa puututaan tietämyksessä oleviin puutteisiin luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisissa taloudellisissa hyödyissä ja luontopohjaisten yritysten kohtaamiin haasteisiin (esim. uusien työpaikkojen ja taitojen, innovaatioiden ja laajempien taloudellisten vaikutusten luominen luontopohjaisella lähestymistavalla, jossa otetaan huomioon ympäristön ja yhteisöjen tarpeet). Raportissa tarkastellaan joitakin sidosryhmien kohtaamia keskeisiä kysymyksiä, kuten viherpesua.

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.