Liike-elämä ja teollisuus

Keskeiset viestit

• Yrityksillä on kahdenlaisia ilmastoon liittyviä riskejä: välittömät fyysiset riskit ja siirtymäriskit, jotka johtuvat yhteiskunnan toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

• Euroopan unionissa etelän maat raportoivat todennäköisesti suuremmista yritysten toimintaan kohdistuvista fyysisistä riskeistä kuin muut alueet. Tämän jälkeen tulevat Keski- ja Itä-Euroopan yritykset, jotka raportoivat suuremmasta haavoittuvuudesta fyysisille ilmastoriskeille kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopan yritykset. Siirtymäriskit eivät ole yhtä ilmeisiä, koska ne riippuvat maailmanlaajuisista hiilestä irtautumista koskevista sitoumuksista.

• Euroopan komissio käynnisti yhdessä Euroopan investointipankin kanssa Euroopan investointiohjelman. Suunnitelman tavoitteena on saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi Euroopan unionissa (EU). Yksi osa suunnitelmaa on Euroopan strategisten investointien rahasto, jossa käsitellään myös ilmastonmuutosta.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Fyysiset riskit syntyvät altistumisesta akuuteille tapahtumille tai krooniselle muutokselle. Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia rakennuksiin, tuotantoon, toimitusketjuihin, jakeluun ja kulutuskysyntään eri tavoin. Ilmastonmuutos johtaa yhä useammin vakaviin äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten äärimmäiseen kuumuuteen, tulviin ja kuivuuteen. Nämä tapahtumat voivat heikentää tuottavuutta työntekijöiden, sisä- ja ulkoympäristön lämpövaikutusten vuoksi.

Äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, helleaallot, maastopalot, tulvat ja suuret myrskyt, johtivat hyödykkeiden hintojen nousuun, autojen ja elektroniikan toimitusten viivästymiseen ja puolijohdepulaan. Lisäksi EU:hun kohdistuu merkittäviä uhkia, jotka johtuvat maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriöistä, jotka johtuvat muun muassa kauppakumppanien haavoittuvuudesta, keskeisten teollisuudenalojen keskittymisestä tietyille aloille, tärkeiden liikenneverkkojen herkkyydestä ja nykyisistä liiketoimintakäytännöistä. Sisäiset kriisit, geopoliittiset jännitteet ja riittämättömät poliittiset päätökset voivat pahentaa näitä riskejä.

Muut kuin ilmastoon liittyvät tekijät, kuten nationalismin lisääntyminen ja suurvaltojen välisten suhteiden heikkeneminen, voivat vaikuttaa merkittävästi elintarvikekriisiin. Jos nämä suuntaukset jatkuvat, ne voivat lisätä EU:n haavoittuvuutta maailmanlaajuisen elintarvikeketjun riskeille.

Eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa yksilöitiin ja arvioitiin useita yritysten kannalta merkityksellisiä ilmastoriskejä:

• toimitusketjuihin kohdistuva riski;
• liikenneinfrastruktuurille aiheutuva riski;
• terveysriskit työntekijöille helleaaltojen aikana.

Toimintakehys

EU:n yritysten ja teollisuuden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva poliittinen kehys vahvistetaan ensisijaisesti EU:n sopeutumisstrategiassa. Strategiassa esitetään toimintakehys ja yksilöidään joukko toimenpiteitä, jotka on toteutettava sekä EU:n että kansallisella tasolla.

EU:n sopeutumisstrategiassa korostetaan erityisesti, että yritysten ja teollisuudenalojen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa ja selviytymiskykynsä varmistamiseksi. Siinä tunnustetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat yrityksiin ja teollisuuteen.

Lisäksi EU on hyväksynyt useita asetuksia ja direktiivejä, joissa vaaditaan yrityksiä ja teollisuutta toteuttamaan toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Esimerkiksi EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevassa direktiivissä edellytetään, että tietyt suuret yritykset raportoivat ympäristönsuojelun tasostaan ja sosiaalisesta suorituskyvystään, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät riskinsä ja mahdollisuutensa.

EU:n luokitusjärjestelmä on luokitusjärjestelmä, jossa vahvistetaan luettelo ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sillä voisi olla tärkeä rooli autettaessa EU:ta lisäämään kestäviä investointeja ja panemaan täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä tarjoaa yrityksille, sijoittajille ja poliittisille päättäjille asianmukaiset määritelmät siitä, mitä taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä, mukaan lukien kriteerit, jotka taloudellisten toimintojen on täytettävä edistääkseen merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tällä tavoin sen olisi luotava turvaa sijoittajille, suojeltava yksityisiä sijoittajia viherpesulta, autettava yrityksiä muuttumaan ilmastoystävällisemmiksi, lievennettävä markkinoiden hajanaisuutta ja autettava siirtämään investointeja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Rahoitusalaa koskeva erityiskysymys on tässä.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan suurimmista ilmastoriskeistä nyt ja tulevaisuudessa. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, kun otetaan huomioon myös yritys- ja teollisuussektorille aiheutuva riski.

CERES-hanke (Climate Change and European Aquatic Resources) on tutkimushanke, jonka tavoitteena on parantaa ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan kalastukseen ja vesiviljelyyn sekä kehittää sopeutumisstrategioita näille aloille. Hanke sisältää tapaustutkimuksia Euroopan eri alueilla, ja siinä keskitytään parantamaan kalastus- ja vesiviljelyalan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Lisäksi ilmastokestävyyttä koskevalla vuoropuhelulla pyritään kaventamaan tätä ilmastonsuojeluvajetta –kuilua sen välillä, kuinka paljon menetetään ja kuinka paljon vakuutetaan – ja löytämään keinoja edistää investointeja hyvään sopeutumiseen. Ilmastokestävyyttä koskevan vuoropuhelun ensisijaisena tehtävänä on vaihtaa näkemyksiä siitä, miten ilmastoon liittyvistä katastrofeista aiheutuneisiin menetyksiin voidaan puuttua, ja määrittää, miten vakuutusala voi edistää enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumista, alkaen toimista, joilla lisätään teollisuuden ja koko yhteiskunnan ilmastoriskivakuutusten kattavuutta, ja päättyen siihen, että luodaan oikeat olosuhteet lisäinvestoinneille hyviin sopeutumisratkaisuihin.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Euroopan komissio käynnisti yhdessä Euroopan investointipankin kanssa Euroopan investointiohjelman. Suunnitelman tavoitteena on saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi Euroopan unionissa (EU). Yksi osa suunnitelmaa on Euroopan strategisten investointien rahasto.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), Euroopan investointineuvontakeskus ja Euroopan investointihankeportaali perustettiin investointien mobilisoimiseksi kaikkialla Euroopassa. ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita Eurooppa 2020 -strategiassa ja vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa vahvistettujen unionin energia-, ilmasto- ja tehokkuustavoitteiden mukaisesti, joilla pyritään saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. ESIR-rahaston tavoitteena on tukea strategisia investointeja keskeisillä aloilla, kuten infrastruktuurissa, energiatehokkuudessa, uusiutuvassa energiassa, tutkimuksessa ja innovoinnissa, ja parantaa enintään 3 000 työntekijän yhteisöjen rahoituksen saantia keskittyen erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) ja pieniin midcap-yrityksiin.

”Ilmasto- ja infrastruktuurirahasto” on Euroopan investointirahaston (EIR) uusi liiketoiminta-alue. EIR on EU:n toimielin, joka perustettiin vuonna 1994 tukemaan pk-yrityksiä tarjoamalla niille rahoitusta. EIR:n päätavoitteena on edistää Euroopan talouskasvua ja kilpailukykyä tukemalla Euroopan talouden moottorina pidettyjen pk-yritysten kehitystä ja kasvua. Tätä varten EIR tarjoaa erilaisia rahoitustuotteita ja -palveluja, kuten takauksia, pääomasijoituksia ja muita riskinjakorahoituksen muotoja. EIR:n rahoitusväline koostuu tällä hetkellä kahdesta rahoituslähteestä, joiden kokonaisinvestointikapasiteetti on 400–600 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2027 saakka. Lisää rahoituslähteitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa. EIR:n ilmasto- ja infrastruktuurirahaston investoinneissa keskitytään ensisijaisesti ilmastotoimiin ja ympäristön kestävyyteen.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

• yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva COSME-ohjelma.
• EU:n ilmastopalvelut, jotka tuottavat palveluja, jotka hyödyttävät miljoonia ihmisiä ja yrityksiä.
• Oasis Hub on riippumaton, maailmanlaajuinen koostaja katastrofeja, äärimmäisiä sääolosuhteita, ilmastonmuutosta ja ympäristöriskejä koskeville tiedoille, työkaluille ja amp-palveluille sekä tarjoaa palveluja tietoaineistojen parantamisessa, tietojen yhdistämisessä ja kaupallistamisessa. Sen tavoitteena on luoda avoin ja läpinäkyvä data-alusta, joka auttaa tarjoamaan ympäristö-, ilmastonmuutos-, katastrofi- ja riskitietoa teollisuudelle ja julkiselle sektorille.

EU tarjoaa yrityksille myös useita tukipalveluja selviytymiskykyä käsittelevän Yritys-Eurooppa-verkoston (Enterprise Europe Network on resilience) kautta, jotta pk-yritykset voivat parantaa kykyään selviytyä tulevista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta, sekä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman kautta.