Metsätalous uusi

Metsätalous

Ilmastonmuutoksen nopea vauhti voi poistaa metsien ekosysteemien luontaisen sopeutumiskyvyn. Se lisää myrskyjen, tulipalojen, tuholaisten ja metsien kasvuun ja tuotantoon vaikuttavien tautien aiheuttamien häiriöiden riskiä. Tämä vaikuttaa metsätalouden taloudelliseen elinkelpoisuuteen pääasiassa Euroopan eteläisillä alueilla sekä metsien kykyyn tarjota ympäristöpalveluja, mukaan lukien hiilinielutoiminnon muutokset. Komissio hyväksyi vuonna 2013 uuden EU:n metsästrategian, jolla vastataan metsiin ja metsäalaan kohdistuviin uusiin haasteisiin.

Ilmastonmuutos on yksi sen keskeisistä painopistealoista. Toimet metsien häiriönsietokyvyn ja sopeutumiskyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kuuluvat toimenpiteisiin, joilla varmistetaan kestävä metsänhoito.

Poliittinen kehys

EU:n metsästrategialla (2013) vastataan kestävän metsänhoidon uusiin haasteisiin ja metsien monitoiminnalliseen rooliin keskeisinä näkökohtina. Siinä mainitaan metsien häiriönsietokyvyn ja sopeutumiskyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävien toimien merkitys. Se tarjoaa perustan EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisille toimille, joilla tuetaan ja tehostetaan kestävää metsänhoitoa ja metsien monitoiminnallista roolia, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen. EU:n maaseudun kehittämispolitiikka, joka on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toinen pilari, on yksi tärkeimmistä EU:n tason rahoituskeinoista metsätaloustoimenpiteille. Strategiassa kannustetaan toimiin metsävarojen käyttämiseksi siten, että minimoidaan vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon, ja asetetaan etusijalle metsätuotokset, joilla on suurempi lisäarvo.

Metsäalan monivuotinen täytäntöönpanosuunnitelma 2015 sisältää konkreettisen luettelon toimista kaudelle 2015–2020, eri toimien toimijat ja ajoituksen sekä odotetut tulokset. Erityisesti käsitellään metsien ´-sopeutumiskyvyn ja -resilienssin parantamista vankan metsänviljelyaineiston avulla, metsien luontopohjaisten ratkaisujen täytäntöönpanoa ja metsien panosta muiden alojen sopeutumiseen.

Euroopan komission EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sisältää komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa esitetään periaatteet ja suositukset ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien näkökohtien sisällyttämiseksi vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmiin.

EU:n biodiversiteettipolitiikka on yhdessä YMP:n kanssa toinen metsien kestävää suojelua ja hoitoa koskeva EU:n politiikan pilari.

Kun otetaan huomioon metsien hajautettu luonne sekä metsäomaisuuden ja metsänhoidon erityisluonne EU:ssa, metsänhoitosuunnitelmia pidetään maaseudun kehittämistä ja biologista monimuotoisuutta koskevissa politiikoissa keskeisinä metsien kestävyyden välineinä, ja ne voisivat olla myös arvokkaita välineitä metsien mukauttamiseksi.

Sopeutumisvaihtoehdot elinkelpoisen metsäpeitteen ja kaikkien metsätoimintojen jatkuvuuden säilyttämiseksi vaihtelevat ihmisen toimista lajien ja lähtöpaikkojen valinnan osalta, hoitotekniikoiden mukauttamisesta, maisemayhteyksien edistämisestä, tehostetuista palontorjuntajärjestelmistä, mekanismeista metsien suojelemiseksi tuholaisilta, tehostetuista hallintojärjestelmistä, tehostetusta seurannasta jne.

Tietopohjan parantaminen

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia 2 °C:n ja 1,5 °C:n välillä eri metsätyyppeihin on arvioitu IPCC:n erityisraportissa ilmaston lämpenemisestä 1,5 °C:ssa.

Tietopohjan vahvistamista pidetään olennaisen tärkeänä metsien kestävän hoidon kannalta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja EU:n vahvaa yhteistyötä, jolla edistetään innovatiivista tutkimusta ja tulosten muuntamista toimiksi.

Jotta voitaisiin vastata kiireelliseen tarpeeseen jakaa ja kerätä Euroopan laajuista yhdenmukaistettua tietoa metsistä, on perustettu Euroopan metsätietojärjestelmä (FISE), jonka tarkoituksena on vapaaehtoisesti kerätä ja yhdenmukaistaa Euroopan laajuista tietoa metsistä ja integroida entiset eurooppalaiset tietojärjestelmät, kuten Euroopan metsäpalotietojärjestelmä (EFFIS) ja tietoalustat, kuten Euroopan metsätietokeskus (EFDAC), joka sisältää kaikki aiempien EU:n asetusten mukaisesti kerätyt paikkatiedot ja aiempien EU:n rahoittamien hankkeiden tulokset. FISE sisältää erityisen ilmastonmuutosmoduulin.

Eurostatin toimittamat EU- ja EFTA-maiden puun ja puutuotteiden tuotantoa ja kauppaa koskevat vuosittaiset tilastot antavat myös tietoa ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista puuntuotantoon.

Euroopan ympäristökeskus julkaisi vuonna 2015 Euroopan metsien vedenpidätyskykyä koskevan teknisen raportin , joka koostuu ekosysteemipohjaisista kestävän hoidon lähestymistavoista, joissa ymmärretään metsäalan tapaustutkimuksia.

Euroopan ympäristökeskus julkaisi myös selvityksen metsistä ympäristön tilaa ja tulevaisuudennäkymiä koskevassa vuoden 2015 raportissaan. Metsiä käsitellään myös Euroopan ympäristökeskuksen biologista monimuotoisuutta koskevissa raporteissa, kuten vuoden 2010 raportissa ”Asessing biodiversity in Europe” ja komission julkaisussa ”Natura 2000 and Forests”.

Maataloutta, elintarviketurvaa ja ilmastonmuutosta koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen (FACCE-JPI) 21 maan välillä tavoitteena on tunnistaa ja edistää toimenpiteitä, jotka tuottavat sivuhyötyjä päästöjen vähentämisestä ja maa- ja metsätalouden sekä biologisen monimuotoisuuden ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamisesta.

Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-AGRI) käynnistettiin vuonna 2012 edistämään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Euroopan unionin Eurooppa 2020 -strategiaa. EIP-AGRI pyrkii edistämään kilpailukykyistä ja kestävää maa- ja metsätaloutta ja osaltaan varmistamaan elintarvikkeiden, rehujen ja biomateriaalien vakaan tarjonnan sekä kehittämään työtään sopusoinnussa niiden keskeisten luonnonvarojen kanssa, joista maatalous on riippuvainen.

Tietämyksen jakamiseksi ja metsäalan yhdistysten ja työntekijöiden yhdistämiseksi on perustettu useita verkostoja ja yhdistyksiä: Euroopan alueiden innovaatioverkosto ERIAFF (@ERIAFF_Network), Euroopan metsänhoitajien unioni ja Euroopan metsätalo. Talon perustivat maaliskuussa 2007 Euroopan metsänomistajien liitto (CEPF) ja Euroopan valtion metsäyhdistys (EUSTAFOR). Siitä lähtien se on tarjonnut elinvoimaisen ja korkean profiilin työ- ja kohtaamispaikan erilaisille eurooppalaisille metsäalan organisaatioille. Lisäksi Euroopan valtiot ovat perustaneet Euroopan metsäinstituutin (EFI), jonka tehtävänä on tehdä tutkimusta ja tarjota poliittista tukea metsiin liittyvissä kysymyksissä yhdistämällä tietämys toimintaan.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen metsäalalla on saatavilla Life-ohjelman ilmastotoimien ja maaseudun kehittämisrahastojen kautta.

EU:n metsästrategian mukaan komissio katsoo, että maaseudun kehittämisrahastoja olisi käytettävä kestävän metsänhoidon täytäntöönpanon tukemiseen, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Muita Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot), erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Interreg Eurooppa -ohjelma mukaan luettuna, voidaan täydentää.

EU´s -tutkimus- ja innovointiohjelma Horisontti 2020 (2014-2020) keskittyy pääasiassa ilmastonmuutokseen sopeutumista metsätaloudessa koskevaan tietämykseen yhteiskunnallisessa haasteessa 2 "Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien, merenkulun ja sisävesien tutkimus sekä biotalous".