Metsätalous uusi

Metsätalous

Ilmastonmuutoksen nopea tahti voi voittaa metsäekosysteemien luonnollisen sopeutumiskyvyn. Se lisää myrskyjen, tulipalojen, tuholaisten ja tautien aiheuttamien häiriöiden riskiä, mikä vaikuttaa metsien kasvuun ja tuotantoon. Tämä vaikuttaa metsätalouden taloudelliseen kannattavuuteen pääasiassa Euroopan eteläosissa sekä metsien kykyyn tarjota ympäristöpalveluja, mukaan lukien muutokset hiilinielujen toiminnassa. Komissio hyväksyi vuonna 2013 uuden EU:n metsästrategian, jolla vastataan metsiin ja metsäalaan kohdistuviin uusiin haasteisiin.

Ilmastonmuutos on yksi sen keskeisistä painopistealoista. Kestävän metsänhoidon varmistamiseksi on yksilöity muun muassa toimia, joilla ylläpidetään ja parannetaan metsien selviytymis- ja sopeutumiskykyä.

Toimintakehys

EU:n metsästrategialla (2013) vastataan kestävän metsänhoidon uusiin haasteisiin ja metsien monitoiminnalliseen rooliin keskeisinä näkökohtina. Siinä mainitaan metsien selviytymiskyvyn ja sopeutumiskyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävien toimien merkitys. Se tarjoaa perustan EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisille toimille, joilla tuetaan ja tehostetaan kestävää metsänhoitoa ja metsien monitoiminnallista roolia, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen. EU:n maaseudun kehittämispolitiikka, joka on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toinen pilari, on yksi tärkeimmistä EU:n tason rahoituskeinoista metsätaloustoimenpiteille. Strategiassa kannustetaan toimiin, joilla metsävaroja käytetään siten, että ympäristö- ja ilmastovaikutukset minimoidaan, ja asetetaan etusijalle metsätuotokset, joilla on suurempi lisäarvo.

Vuoden 2015 metsien monivuotiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan sisältyy konkreettinen luettelo toimista kaudelle 2015–2020, eri toimien toimijat ja ajoitus sekä odotetut tulokset. Erityistä huomiota kiinnitetään metsien sopeutumiskyvyn ja häiriönsietokyvyn parantamiseen vankan metsänviljelyaineiston avulla, metsien luontopohjaisten ratkaisujen täytäntöönpanoon ja metsien osuuteen muiden alojen sopeutumisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan Euroopan komission strategiaan sisältyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään periaatteita ja suosituksia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien näkökohtien sisällyttämiseksi vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmiin.

EU:n biodiversiteettipolitiikka on yhdessä YMP:n kanssa toinen EU:n politiikan pilari metsien kestävän suojelun ja hoidon alalla.

Kun otetaan huomioon metsien hajautettu luonne sekä metsäomaisuuden ja metsänhoidon ainutlaatuisuus EU:ssa, metsänhoitosuunnitelmia pidetään maaseudun kehittämistä ja biologista monimuotoisuutta koskevissa politiikoissa keskeisinä välineinä metsien kestävyyden kannalta, ja ne voivat olla myös arvokkaita välineitä metsien sopeuttamisessa.

Sopeutumisvaihtoehdot elinkelpoisen metsäpeitteen ja kaikkien metsätoimintojen jatkuvuuden ylläpitämiseksi vaihtelevat ihmisen toimista lajien ja lähtöpaikkojen valintaan, hoitotekniikoiden mukauttamisesta, maisemayhteyksien edistämisestä, tehostetuista palontorjuntajärjestelmistä, mekanismeista metsien suojelemiseksi tuholaisilta, tehostetuista hallintojärjestelmistä, tehostetusta seurannasta jne.

Tietopohjan parantaminen

Eroja 2–1,5 celsiusasteen ilmaston lämpenemisen vaikutuksissa eri metsätyyppeihin on arvioitu ilmaston lämpenemistä 1,5 celsiusasteella koskevassa IPCC:n erityisraportissa.

Tietopohjan vahvistamista pidetään olennaisen tärkeänä metsien kestävän hoidon kannalta. Jäsenvaltioiden ja EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jolla edistetään innovatiivista tutkimusta ja tulosten muuntamista toimiksi.

Jotta voitaisiin vastata kiireelliseen tarpeeseen jakaa ja kerätä Euroopan laajuisia yhdenmukaistettuja metsiä koskevia tietoja, on perustettu Euroopan metsätietojärjestelmä (FISE), jonka tarkoituksena on kerätä ja yhdenmukaistaa vapaaehtoisesti Euroopan laajuisia metsiä koskevia tietoja ja integroida entisiä eurooppalaisia tietojärjestelmiä, kuten Euroopan metsäpalotietojärjestelmä (EFFIS), ja tietoalustoja, kuten Euroopan metsätietokeskus (EFDAC), joka sisältää kaikki aiempien EU:n asetusten nojalla kerätyt paikkatiedot ja aiempien EU:n rahoittamien hankkeiden tulokset. FISE sisältää erityisen ilmastonmuutosmoduulin.

Eurostatin toimittamat vuotuiset tilastot puun ja puutuotteiden tuotannosta ja kaupasta EU- ja EFTA-maiden osalta antavat myös tietoa ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista puuntuotantoon.

Euroopan ympäristökeskus julkaisi vuonna 2015 teknisen raportin Euroopan metsien vedenpidätyskyvystä. Raportti koostuu ekosysteemipohjaisista kestävän hoidon lähestymistavoista, joissa otetaan huomioon metsien tapaustutkimukset.

EEA julkaisi myös katsauksen metsistä ympäristön tilaa ja näkymiä koskevassa vuoden 2015 raportissaan. Metsiä käsitellään myös biologista monimuotoisuutta koskevissa Euroopan ympäristökeskuksen raporteissa, kuten vuoden 2010 raportissa ”Assessingbiodiversity in Europe” ja komission julkaisussa Natura 2000 and Forests.

Maataloutta, elintarviketurvaa ja ilmastonmuutosta koskevan 21 maan yhteisen ohjelma-aloitteen (FACCE-JPI) tavoitteena on yksilöidä ja edistää toimenpiteitä, jotka tarjoavat sivuhyötyjä päästöjen vähentämisestä ja parantavat maatalouden, metsätalouden ja biologisen monimuotoisuuden kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Vuonna 2012 käynnistettiin maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-AGRI),jolla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Euroopan unionin Eurooppa 2020 -strategiaa. EIP-AGRI pyrkii edistämään kilpailukykyistä ja kestävää maa- ja metsätaloutta, joka osaltaan varmistaa elintarvikkeiden, rehujen ja biomateriaalien tasaisen tarjonnan ja kehittää toimintaansa sopusoinnussa niiden keskeisten luonnonvarojen kanssa, joista maatalous on riippuvainen.

Tietämyksen jakamiseksi ja metsäalan järjestöjen ja työntekijöiden yhdistämiseksi on perustettu useita verkostoja ja yhdistyksiä: Euroopan alueiden innovaatioverkosto ERIAFF (@ERIAFF_Network), Euroopan metsänhoitajien liitto ja Euroopan metsätalo. Talon perustivat maaliskuussa 2007 Euroopan metsänomistajien liitto (CEPF)ja Euroopan valtion metsäyhdistys (EUSTAFOR). Siitä lähtien se on tarjonnut elinvoimaisen ja korkean profiilin työskentely- ja kohtaamispaikan useille eurooppalaisille metsäalan organisaatioille. Lisäksi Euroopan valtiot ovat perustaneet Euroopan metsäinstituutin (EuropeanForest Institute, EFI)tekemään tutkimusta ja antamaan poliittista tukea metsiin liittyvissä kysymyksissä yhdistäen tietämyksen toimintaan.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen metsätalousalalla on saatavilla ilmastotoimien Life-ohjelmasta ja maaseudun kehittämisrahastoista.

EU:n metsästrategian mukaan komissio katsoo, että maaseudun kehittämisrahastoja olisi käytettävä kestävän metsänhoidon täytäntöönpanon tukemiseen, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Muut Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot), erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), mukaan lukien Interreg Europe -ohjelma, voivat täydentää niitä.

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020) keskittyy pääasiassa tietämykseen ilmastonmuutokseen sopeutumisesta metsätaloudessa yhteiskunnallisessa haasteessa 2 "Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien, merenkulun ja sisävesien tutkimus sekä biotalous".