Meri- ja kalastusala

Meri- ja kalastusala

Keskeiset viestit

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset meriveteen kumuloituvat muiden ihmisen toiminnan aiheuttamien paineiden kanssa sekä merellä että rannikkoalueilla, mikä vaikuttaa jo nyt kalastukseen ja meriviljelyyn muuttamalla tuottoa ja muuttamalla kalastusalueita ja kohdelajeja.  Lisäksi ääri-ilmiöiden voimistumisen ja avomerellä vallitsevien olosuhteiden kovenemisen odotetaan vaikuttavan kaikkiin sinisen talouden aloihin.
• EU puuttuu näihin vaikutuksiin perustamalla tieteellisiä tietokeskuksia, kuten Copernicus-meripalvelu ja Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko, ilmaisiksi ja avoimiksi datan tarjoajiksi kaikille käyttäjille maailmanlaajuisesti. Sen tavoitteena on myös saavuttaa EU:n rannikko- ja merivesien ympäristön hyvä tila ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta meristrategiapuitedirektiivin avulla sekä kehittämällä ja käyttämällä luontopohjaisia ratkaisuja meri- ja rannikkoekosysteemejä varten.
• Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta 2021–2027 tuetaan innovatiivisia hankkeita, joilla edistetään vesi- ja meriluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja hoitoa, myös ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Vaikutukset ja haavoittuvuudet

Merivedet lämpenevät, happamoituvat ja happipitoisuus vähenee maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurauksena. Veden lämpeneminen johtaa lajien levinneisyyden muuttumiseen sekä kalakantojen kasvun ja levinneisyyden muuttumiseen. Valtamerten happamoituminen vaikuttaa kalsiumkarbonaattia erittävien lajien (nilviäiset, planktonit ja korallit) kykyyn tuottaa kuoria tai luurankoja. Hapenpoisto vaikuttaa lajien alueelliseen levinneisyyteen ja erityisesti suljetuissa altaissa ja suistoissa suurempiin ja yleisempiin hypoksia- ja anoksiatapahtumiin, jotka vaikuttavat lajien eloonjäämiseen ja heikentävät ekosysteemin terveyttä. Ilmastonmuutos kumuloituu muiden ihmisen toiminnan aiheuttamien paineiden kanssa sekä merellä että rannikkoalueilla, millä on yhteisvaikutuksia meriekosysteemeihin ja keskeisiin ekosysteemipalveluihin. Kalastukseen ja meriviljelyyn kohdistuu jo nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksia, ja tuotokset sekä kalastusalueet ja kohdelajit muuttuvat.  Lisäksi ääri-ilmiöiden voimistumisen ja avomerellä vallitsevien olosuhteiden kovenemisen odotetaan vaikuttavan kaikkiin sinisen talouden aloihin, kuten meriliikenteeseen, satamatoimintaan ja avomerellä tapahtuvaan energiantuotantoon.

Toimintakehys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n strategialla (2021) pyritään toteuttamaan vuoteen 2050 ulottuva visio ilmastokestävästä Euroopasta. Sopeutuminen on älykkäämpää, kun ilmastovaikutuksiin ja selviytymiskykyyn liittyvä kuilu kurotaan umpeen. Valtamerimittauksia ja -havaintoja sekä tieteellisiä tietokeskuksia, kuten Copernicus-meripalvelua ja Euroopan meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa (EMODnet),vahvistetaan maksuttoman ja avoimen datan tarjoajina kaikille käyttäjille kaikkialla maailmassa. Sopeutuminen on järjestelmällisempää vahvistamalla yhteyttä yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja muihin EU:n aloitteisiin, joilla tuetaan paikallista sopeutumista, ja kannustamalla myös paikallisten kalastusalan toimintaryhmien laajempaa osallistumista. Luontopohjaisten ratkaisujen roolia meri- ja rannikkoekosysteemeissä pidetään monikäyttöisenä, ei-toivottuna ja tehokkaana ratkaisuna, joka voi myös sitoa hiiltä. Uudet rahoitusaloitteet (mukaan lukien Horisontti Eurooppa -puiteohjelma)nopeuttavat sopeutumista. Sopeutumisstrategiassa tunnustetaan, että ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat on sisällytettävä tuleviin sopimuksiin, joilla suojellaan kansainvälisiä luonnonvaroja, kuten kansainvälistä kalastusta ja biologista monimuotoisuutta, myös kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla.

Komissio hyväksyi toukokuussa 2021 uuden lähestymistavan kestävään siniseen talouteen EU:ssa ja hyväksyi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteet. Siinä tunnustetaan ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset valtameriin ja rannikoihin sekä taloudellisen toiminnan kumulatiiviset vaikutukset merellä. Se kannustaa yrityksiä käyttämään tai tuottamaan uusiutuvia luonnonvaroja, säilyttämään meriekosysteemejä, vähentämään saastumista ja parantamaan kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Lisäksi EU on määritellyt selkeät puitteet monialaisille ja alakohtaisille politiikoille, jotka ovat merkityksellisiä meren kestävän hoidon ja hallinnoinnin kannalta. EU:n yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään tarjoamaan johdonmukaisempi ja koordinoidumpi lähestymistapa meri- ja merenkulkukysymyksiin ottaen huomioon myös ilmastonmuutos. Meristrategiapuitedirektiivi on yhdennetyn meripolitiikan ympäristöpilari. Siinä vahvistetaan yhteinen kehys, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi EU:n rannikko- ja merivesillä. Meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti ja kehittäessään kansallisia meristrategioitaan jäsenvaltioiden on tarvittaessa täsmennettävä kaikki näyttö ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) muodostaa EU:n kalastuspolitiikan perustan. YKP:ssä määritellään yhteiset säännöt, joilla pyritään varmistamaan, että kalastus ja vesiviljely ovat ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäviä ja että ne tarjoavat EU:n kansalaisille terveellisiä elintarvikkeita. YKP:n avulla toteutettava kestävä kalastus on tarpeen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi.

Tietopohjan parantaminen

IPCC:n AR6 WG II -raportti Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus-julkaisussa esitetään uusinta tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kalastukseen ja vesiviljelyyn sekä niiden tuottavuuteen. Siinä keskitytään myös yhä suurempiin vaikeuksiin vastata ihmisten tarpeisiin.

Analyysi ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotka liittyvät ilmaston lämpenemiseen 1,5 celsiusasteeseen verrattuna 2 celsiusasteeseen merten biologiseen monimuotoisuuteen, kalastukseen ja ekosysteemeihin sekä valtamerten ja kryosfäärin meneillään olevaan ilmaston lämpenemiseen, kuvataan kahdessa muussa erityisraportissa: IPCC:n erityisraportti ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella ja IPCC:n erityisraportti valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa (SROCC).

SROCC:n, Because the Ocean -aloitteen Ocean for Climate Report -raportin ja Ocean & Climate Platformintoimintapoliittiset suositukset esiteltiin Madridissa joulukuussa 2019 pidetyssä UNFCC:n COP25-kokouksessa käytyjen keskustelujen jälkeen. Puheenjohtaja ilmoitti COP:n olevan ”sininen COP”, jossa tunnustetaan ilmaston terveyden ja valtamerten terveyden väliset läheiset yhteydet.

Ilmastonmuutoksen kalastus- ja vesiviljelyalalle asettamat haasteet sekä sopeutumistoimet ovat kahden FAO:n raportin ytimessä: Maailmanlaajuinen yhteenveto nykytietämyksestä, sopeutumis- ja hillitsemisvaihtoehdoista (2018) ja ilmastonmuutokseen sopeutuvasta kalastuksenhoidosta (2021).

Osana yhdennettyä meripolitiikkaansa EU pyrkii kokoamaan yhteen eri lähteistä peräisin olevia merialan tietoja (Meriosaaminen2000). EMODNET tarjoaa pääsyn monenlaisiin tietoihin, tuotteisiin ja metatietoihin, jotka liittyvät batymetriaan, geologiaan, merenpohjan elinympäristöihin, kemiaan, biologiaan, fysiikkaan ja ihmisen toimintaan. Lisäksi Copernicus-meripalvelu tarjoaa säännöllistä ja järjestelmällistä viitetietoa fyysisten valtamerten ja aluemerien tilasta, kun taas Euroopan meriatlaksessa jaetaan monenlaista paikkatietoa Euroopan meristä ja rannikoista.

Suojellut merialueet on kansainvälisesti tunnustettu välineeksi, jolla tuetaan sekä sopeutumista että hillitsemistä. Yleiskatsaus ja tulevaisuudennäkymät suojeltujen merialueiden osalta esitetään Euroopan ympäristökeskuksen raportissa MPA networks in Europe's seas (2015). ETC/ICM:n tutkimuksen Spatial Analysis of Marine Protected Area Networks in Europe's Seas perusteella julkaistiin suojeltuja merialueita koskeva EEA:n katsaus (2018).

EU:n rahoittamat hankkeet (esim. MPA-ADAPT ja MPA-ENGAGE Välimerellä ja ATLAS Atlantilla) ovat tarjonneet merkittävää tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tästä aiheesta. Päätöksentekoa tukevia puitteita ja välineitä on kehitetty päätöksentekijöiden auttamiseksi sopeutumisessa. SOCLIMPACT-hankkeessa kehitettiin saarille tarkoitettu sopeutumisen tukiväline, jolla autetaan poliittisia päättäjiä laatimaan räätälöityjä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita ja suunnitelmia saarilleen. ClimeFish-päätöstukikehys sisältää päätöksenteon tukiresursseja ja -järjestelmiä, joiden yleisenä tavoitteena on auttaa varmistamaan kestävä kala- ja äyriäistuotanto ilmastonmuutoksessa.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 osoitetaan 30 prosenttia sen talousarviosta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta 2021–2027 (EMKVR)tuetaan innovatiivisia hankkeita, jotka edistävät vesi- ja meriluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja hoitoa ja auttavat myös saavuttamaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan etenemissuunnitelman eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

Life-ohjelmasta osarahoitetaan hankkeita, joihin kuuluu meri- ja rannikkoekosysteemien ennallistaminen ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantaminen. Uudessa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa on kolme pilaria: Huipputason tiede, maailmanlaajuiset haasteet, Euroopan teollisuuden kilpailukyky ja innovatiivinen Eurooppa. Toisen pilarinerityisklusteri (n:o 6) on omistettu elintarvikkeille, biotaloudelle, luonnonvaroille, maataloudelle ja ympäristölle, ja se sisältää tutkimusalueina meret ja valtameret. Uusia mahdollisuuksia on odotettavissa ”Mission Starfish 2030”- ja ”Returnour Ocean and Waters”-aloitteissa, joiden tavoitteena on kehittää tietämystä valtameristämme ja vesistämme sekä ennallistaa ja suojella niitä vuoteen 2030 mennessä. Yhteinen ohjelma-aloite ”Oceans” on hallitustenvälinen foorumi, jolla tehdään pitkän aikavälin yhteistyötä ja joka on avoin kaikille EU:n jäsenvaltioille ja assosioituneille maille, jotka investoivat merien ja merenkulkualan tutkimukseen. Ilmastonmuutos on yhteisen ohjelma-aloitteen valtameristrategian 2021–2025 strateginen ala selviytymiskykyisiä valtameriä koskevien yhteenliitettyjen painopistealojen puitteissa.

Kattava katsaus on saatavilla sopeutumistoimiin myönnettävää EU:n rahoitustakoskevalla sivulla.

Täytäntöönpanon tukeminen

FARNET on yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä EMKVR:n puitteissa toteuttava yhteisö. Verkosto kokoaa yhteen paikallisia kalatalouden toimintaryhmiä, hallintoviranomaisia, kansalaisia ja asiantuntijoita eri puolilta EU:ta työskentelemään kalastuksen ja rannikkoalueiden kestävän kehityksen hyväksi. EU:n sopeutumisstrategiassa suunnitellaan alueellisten elinten laajempaa osallistumista näiden ryhmien kautta. FARNET-oppaassa ”Forward-looking strategies for fisheries areas” (Kalastusalueita koskevat tulevaisuuteen suuntautuvat strategiat)todetaan, että paikallisilla tiedotushankkeilla ja tukemalla aloitteita, joilla edistetään paikallisia ja kestäviä tuotteita ja palveluja suosivia elämäntapamuutoksia, paikalliset kalastusalan toimintaryhmät voivat auttaa yhteisöjä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa.

Mukauttamista koskeva MRE

Meristrategiapuitedirektiivin ensimmäistä täytäntöönpanosykliä koskeva kertomus (2020) osoittaa, että meriympäristön suojelua koskeva EU:n kehys on yksi kattavimmista ja kunnianhimoisimmista maailmanlaajuisista. Sitä on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan puuttua vallitseviin paineisiin, kuten liikakalastukseen ja kestämättömiin kalastuskäytäntöihin, muoviroskiin, liiallisiin ravinteisiin, vedenalaiseen meluun, saastumiseen ja muuntyyppisiin ympäristöpaineisiin. Vaikka ilmastonmuutos on yksi jäsenvaltioiden esittämistä meriympäristöön kohdistuvista keskeisistä paineista, keskeisiä aiheita, kuten valtamerten happamoitumista Euroopan merillä ja merten helleaaltojen vaikutuksia merten biologiseen monimuotoisuuteen, ei ole vakiintunut EU:n tason seurantajärjestelmissä. Tehokkaasti hoidetut suojellut merialueet ovat osa kansallisten meristrategioiden toimenpideohjelmaa, jonka tarkoituksena on välttää lajien ja luontotyyppien häviäminen ja heikkeneminen, parantaa rannikoiden suojelua ja ekosysteemien sietokykyä maailmanlaajuisissa muutoksissa.