5.3 Sopeutumisen valtavirtaistaminen kaupunkipolitiikoissa ja -suunnitelmissa

Sopeutumista ei pitäisi toteuttaa erillään nykyisestä kaupunkipolitiikan kehyksestä, joka kattaa alakohtaiset politiikat, strategiat, täytäntöönpanon, hallinto- ja organisaatiorakenteet ja -prosessit. Sopeutumisen valtavirtaistaminen nykyiseen kaupunkipoliittiseen kehykseen voi nostaa sopeutumisen profiilia, varmistaa resurssien tehokkaamman käytön, auttaa poliittisia päättäjiä löytämään synergioita kehityksen ja sopeutumisen välillä ja vähentää politiikkojen välisiä ristiriitoja.

Monialaisen luonteensa vuoksi sopeutuminen voitaisiin valtavirtaistaa alakohtaisiin politiikkoihin, kuten vesihuoltoon, liikenteeseen,  rakennettuun ympäristöön tai terveyteen. Eri politiikanaloilla ja sektoreilla käynnissä olevien toimien arviointi (ks. vaihe 2.6) antaa kunnalle yleiskuvan sopeutumisen valtavirtaistamismahdollisuuksista kaikissa eri alakohtaisissa politiikoissa.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittaneita kaupunkeja kannustetaan suunnittelemaan toimia, joihin sisältyy sopeutumis- ja hillitsemistoimia ja/tai energiaköyhyyden osatekijöitä, ja raportoimaan niistä. Ilmastonmuutoksenhillitsemisen ja siihen sopeutumisen integrointi ilmastotoimien tehostamiseksi-webinaarissa tarkastellaan tätä linkkiä ja esitellään kaupunkien kokemuksia.

Kaupunkialueiden sopeutumisen valtavirtaistamisen tärkeimmät lähtökohdat ovat kaupunkisuunnittelu, riskinhallinta ja budjetointi.

Kaupunkisuunnittelun osalta on tarkasteltava uudelleen useita suunnitteluasiakirjoja, jotta voidaan yksilöidä vaihtoehtoja ja strategioita kaupunkialueiden sopeutumisen integroimiseksi. Näitä voivat olla kansallisen tason kaavoitussäännöt, voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat, kehityksen valvontaa koskevat säännöt ja rakentamista koskevat säännöt, aluesuunnittelun käsikirjat, rakennusmääräykset, kaupunkikehityssuunnitelmat, kestävän kehityksen strategiat ja suunnitelmat, yhdennetyt ilmastonmuutosstrategiat ja -suunnitelmat sekä katastrofiriskien hallinta- ja hätäapusuunnitelmat ja mahdolliset erityiset alakohtaiset strategiat ja suunnitelmat.

Riskinhallinnan näkökulmasta hyödyllinen lähestymistapa voi olla se, että ei keskitytä ilmastonmuutokseen sinänsä vaan pikemminkin valmiuden, päätöksenteon luotettavuuden ja yleisen häiriönsietokyvyn parantamiseen. Riskinhallinnan lähestymistavat yhdessä taloudellisen analyysin kanssa auttavat kohdentamaan erityisiä strategioita kiireellisimpiin, kohtuuhintaisimpiin tai suurimpiin nettohyötytoimiin.

Sopeutumistoimien valtavirtaistaminen kunnallisiin ja alakohtaisiin talousarvioihin on olennaisen tärkeää erityisesti resurssien hankinnan ja priorisoinnin osalta. Lisäksi sopeutumisen valtavirtaistaminen monialaisesti hallintoon mahdollistaa täytäntöönpanon ajan mittaan nykyisten talousarvioiden puitteissa ja tasapainottamalla lisäkustannukset tuotettujen taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten arvojen kanssa.